Täytynee käydä läpi vielä kulunut vuosi vaikka se iloisesti pois poksauteltiinkin viime yönä (itse en ollut kovin iloinen, kuumeessa ja Tuisku ei välitä paukkumisesta .. )

Viime vuonna kirjoitettua:

"Mitäs uudelle vuodelle? Jos Tuiskulle sais sen VOIykkösen vihdoin ja viimein ja vois jättää tokoilut sen kanssa siihen, ehkä joskus käydään vielä erivoissa naurattamassa ihmisiä :P Musta tosin tuntuu et 2011 on meille enemmänkin agi kuin tokovuosi ;P Eli, startteja Tuiskulle ykkösissä, tuloksista viis :) Ruuti olis kivaa saada nousemaan kakkosiin ja ehkä jos terveys niin sallii niin piskuisia Ruttusia olisi luvassa loppukesästä :) Meikämanne on reippaana töissä ja yrittää löytää itselleen jostain kivan kasvattajan ja kivan yhdistelmän ja vielä kivan pennun kaiken päälle :P Mahdoton tehtävä? Ehkäpä, tuntuu ainakin niin takkuuselta. Saapa nähdä, saadaanko TuiRuulle jatkoa joko AB tai VA muodossa ;)"

Tuiskulle ei saatu voiykköstä mutta tokoilutkaan ei jääny vähemmälle. Fiilistä käytiin hakemassa ja puuttuvat palat loksahtelee ohjaajan päässä paikoilleen :) On siis ainakin jotain mitä minä tiedän että kokeessa pitää välttää. :D Vöyrin yökoe oli tietty meidän huippuhetkiä koko vuonna, aivan mahti fiilis! Tuiskun kanssa käytiin myös kolmissa aksakisoissa starttaamassa, yhteensä 5 starttia joista kuudennen jätin starttaamatta, Tuisku oli oikeen laamojen laama eikä ihme, +30 astetta verotti muakin ku juoksin radat Ruutinkin kanssa :D Toukokuussa käytiin Tuiskun kanssa ensimmäistä kertaa osteopaatilla ja sieltäpä löytyi syy ensinnäkin huonoon hyppytyyliin ja muutenkin agilaamailuun mitä enemmän reenattiin - selkärangasta yksi nikama "pois paikaltaan" eli luutunut ilmeisesti alunalkaenkin väärin koska osteopaattikäynnit eivät siihen vaikuttaneet (jos selkä "niksahtaa" jolloin nikama luiskahtaa samalla tavalla, nikama siirtyy yleensä takaisin omalle paikalleen kunhan se saadaan vaan käsiteltyä ja liikkumaan). Agilitylle heitettiin siis hyvästit kokonaan heinäkuussa. No, startit tehtiin! Tulokset tais olla jotain 27 tms ja hylkyjä?

Ruutia ei saatu nousemaan kakkosiin, ei edes yhtä nollaa saatu aikaseksi :P Ruuti starttasi ensimmäisen kerran kesäkuun lopulla omissa kisoissa kahdella Berglundin (VAIKEALLA) radalla, toiselta tulos 27 ja jotain (keppien kanssa takuttiin joku 20 sek :D) ja kepeistä tuli ratavirheitä 5 eli aikavirhettä tuli 2 sekkaa vaan! :D Toiselta radalta hylly. Ohjaaja sipsutti ja videolta katsottuna ne radat oli aivan mieletöntä shaibaa :DD Karseen näköstä. Ruuti kuitenkin eteni kivasti ja oli mukavaa päästä kisaamaan sen kanssa vihdoin kunnolla, on se ihan erilainen kisakoirana ku Tuisku :) Ruutin terveys pysyi hyvänä, juoksujen (hormoonien) sekoittamana valeraskaudet vähän sotki meidän alkusyksyn kisoja ja hiivatulehdus pukkasi samassa rytäkässä korviin joka meni onneksi canofitellä ohi.  Syyskuussa käytiin siis (kaks kk juoksuista... ) Seinäjoella kisoissa hyppäämässä yksi aita vaikka kahdelle radalle olin sen ilmoittanut :P Koira oli ihan muissa maailmoissa ja keso pystyssä tuli vaan ekan aidan ali kokoajan ja päätin sitte viedä koko eläimen pois radalta :P Ritva Herrala oli tuomarina, ihanat radat mut toiselle radalle en lähteny koiran kanssa suuren veettuuntumismäärän vuoksi. Seuraavaksi startattiin Kokkolassa samaisen Herralan radoilla x 3. Nyt alako vauhtia ja tekemisen meininkiä löytymään meiltä molemmilta! Jopa niin paljon että ekalla radalla paskoin Aan kontaktin ja jätin koiran selän taakse, en tajunnut yhtään jarruttaa (HUOM, HIDAS LAPINKOIRA, EN TAJUNNU JARRUTTAA) sitä ja wiuuuuuh, sieltähän se tulla mätkähti aan harjalta kaulalleen suoraan alas :'( Koira jatkoi normaalisti kuitenkin eteenpäin ja tehtiin kaksi muutakin rataa kun koira vaikutti oklta. HYL, vitonen ja HYL. Viikon päästä tuosta osteopaatilla Ruuti käsiteltiin koko rangan mitalta eikä hyvältä näyttänyt, koira oli "painunut kasaan" ja selkäranka oli jäykkä ku rautakanki :/ Kaks viikkoa täyslepoa aksasta eli sinne meni Pietarsaaren ja Vöyrin kisat :( Marraskuu lepäiltiin siis mutta joulukuun alussa otettiin vuoden viimeiset startit omissa kisoissa Seinäjoella, tehtiin meidän eka hypärikin :) Johanna Nyberg oli tuomarina ja kaikilta radoilta varsin vauhdikkaat ja iloiset HYLyt ;D Piskuisia Ruuteja ei loppukesästä tullutkaan koska ruotsin suunnitelmat kaatuivat parin vuoden odottamisen ja pyytelyn (että veisivät uroksen silmätarkkiin) jälkeen siihen että koiran haltija sanoi että uros on liian vanha ja me asumme liian kaukana. Tämä selvä. Muutenkin Ruutin urosasiat eivät ole menneet niinkuin satukirjoissa, aina kysyn liian vanhoja, muille luvattuja, susien syömiä, "kykenemättömiä" astujia ja koiria joiden ihmiset eivät saa koiraansa edes silmätarkastukseen vietyä. Mä olen oikeasti elänyt uskossa ettei aina tarvitse kysellä 14 urosta ja jokaiselta kuulla "ei" vastaus kun pentuja aletaan miettimään ;) Easy, isn't it?

Ja vahvistus saapui maailmaan 14.1.2011, Nereaneidon kenneliin neljän muun pennun kanssa. Pikkuparkkia käytiin tervehtimässä helmikuussa ja päätös tehtiin, Nereaneidon Taikausva muutti meidän porukkaan 6.3 ja nimeksi tuli Varma :) Tai Pymppy, Stiina, Taini, Tempahi... Rakkaalla lapsella on monta nimeä :) Varman kanssa tutustuttiin moniin koiraharrastuslajeihin, tokoon, agilityyn, jälkeen pellolla ja metsässä sekä hakuiluun. Varma on taas ihan erilainen treenikaveri mitä Tui ja Ruu, potentiaalia löytyy ehkä eniten ahneuden ja suuren saaliin takia (=motivointi helppoa) näistä kolmesta. Vauhtia ei myöskään puutu! Marraskuussa tosin oltiin hieman tauolla kun neidille pukkas ekojen juoksujen jälkeen joku super teiniangsti vaihe joten annettiin pölyn laskeentua ja hyvältä vaikuttaa :) Lisäksi oon itseeni enemmän ku tyytyväinen että annoin tuon pennun tosiaan kasvaa pentuna enkä vaatinut eskarilaiselta lukiolaisen asioita. Varma on todella suuri Persoona joka taitelijaluonnetta täytyy osata tulkita eikä TODELLAKAAN saa sanoa ilkeää sanaa jos ohjaajaa alkaa kypsyttämään - silloin ollaan taas lähtöpisteessä :P Varma kävi myös syksyllä näyttelyissä, ekasta KP ja VSP-pentu, toisesta KP ja VSP-pentu ja erkkarissa sitten PEK4. Mätsäreissä käytiin kans, parhaimpana tais olla sinisten pentujen ensimmäinen 5 kk vanhana! :)

Ite muutin syksyllä vuokrarivariin Seinäjoelle ja oma kennelnimikin tuli haettua ja myönnettyäkin - Erimoone on nimi eli Erimoosia lapinkoiria odotettavissa tulevaisuudessa. Melkein vuosi sitten lopetin tupakan polttamisen 9 vuoden sauhuttelun jälkeen :) Kohensin omaa kuntoani keväällä jopa sen verran että jaksoin hölkätä yhdeksän kilometriä! Tälle keväälle laitetaan tavoitteeksi 10 kilsaa ja syksylle puolimaratooni, katsotaan :) Uimisen aloitin talvella ja nyt menee kivuttomasti kilsa, syksyllä vois mennä kolme!

Mitäs tänä vuonna tehtäisiin? Tuiskulle lisää hömppäilyä tokossa, tuloksista luovuttu. Luulisin että tämä vuosi tulee olemaan Tuiskulle viimeinen kisavuosi, kahdeksan vuotta tulee mittariin maaliskuussa ja askel on kovasti jo hidastunut, kesällä jo osteopaatti sanoi että lihaksisto on "vanhentunut" kovasti jo ikään nähden. Tuiskun suvun naiset on vähä tuommosia nopeasti rupsahtavia, harmi :( Mielen ja kehon virkistykseksi kuitenkin puuhaillaan haun, jäljen ja tokon merkeissä edelleen.
Ruutille nyt ne pennut, jumalauta! Neiti täyttää kesällä 5 joten kesän juoksusta se astutetaan, uros mietinnässä. Agilityssä varmuutta molempiin ja varsinkin ohjaajan levottomat kädet haltuun :P Me ollaan musta kyllä ihan hyvä tiimi, ei oo mitää suuria ongelmia. Kepit pitäis nyt tänä vuonna saada vihdoin valmiiksi :D Tokossa jatketaan tekniikkaa ja hyvänmielen reenejä, ei kisatavoitteita. Hakua olis mukavaa alkaa ottamaan vähän vakavammin ja enemmän ja oppia siltä saralta enemmän, katsotaan onko reeniporukkaa miten :) Metsäjäljeltä pitäis saada pikkusen höyryjä pois ja kepit + ilmasut mukaan. Kisaamaan tuskin tässä päästään koska kaikki tökkää ensinäki BH kokeeseen ja jos siitä pääsis niin tottiksen paukutteluun. Blaa. Muuten pysytään terveenä mieluusti, kohennetaan kuntoa ja vältetään lento aata!
Varmastiina, opettelee lähinnä aksaa. Siinä ohessa tokoa ja maastoja, mikä hyvältä tuntuu. Näyttelyissä käydään kunhan turkki vähän kasvaa ja neiti muutenkin kehittyy. Ei mitään suurempia siis, lihaskuntoa tällekkin ja ketteryyttä. Ai niin! Varman anoppi (Eli Laikon emäntä :D) haasto et startataan ens jouluna pentujen kanssa sitte noissa Wallsportin kisoissa :D Joten se on Varman tavoitteena!

Tänä vuonna siis TÄNÄ vuonna neljän kuukauden päästä meitä kutsuu Lontoo http://www.larc-en-ciel.com/wt2012/tour/index.html#london ja L'arc~en~ciel! Aivan super mahtavuutta, likkojen kanssa reisssuuuuun ja (meinasin sanoa et vihosta viimein, wtf, mollaan nähty se jo) ja nähdään Hyde kera oikean, ihastuttavan bändinsä kanssa jota ilman me ei oltais selvitty Kannuksesta... <3 Parasta. Jos Ruuti astutetaan talven juoksusta niin toivon mukaan synnytys EI ole huhtikuussa........ :P

Parempaa uutta vuotta 2012 siis kaikille !