Jesus että mä en kestä otsikoiden keksimistä :D Siksi ei ole otsikkoa.

 

Kirjoitin lauantaina kisojen jälkeen jonkumoisen "vittusaatana" -tyyppisen postauksen mut hm, painelin taas vääriä nappeja ja ko teksti katosi bittiavaruuteen :D Parempi näin! Kisojen jälkeen on ehtinyt olla siis jo VARSIN pätevät aksailut Ruutin kanssa :) Viime viikon ma Ruu oli pätskänä valeraskaudesta huolimatta, keskiviikko oli jo aikamoista laamailua ja lauantaina sain sen (joo, kisattiin tosiaan numerolla 1) aika hyvään lähtömeininkiin ja lähtöluvan saatua jätin koiran aidan taakse ja annoin käskyn - ja tyyppi menee aidan ali. Uudestaan. Uudestaan. Uudestaan. Hyppäs yhden ja lähti korvattomana painelemaan radalle. Jaha ja pois. Tuomari huutaa perään "ÄLÄ LUOVUTA" ja toisen radan tuomaripuhuttelussa tuomari sanoo "Ettekä sitten luovuta sillä hän ei tykkää luovuttajista" ja katso mua?! :DD Soli sitämyöte selevä, tutustuin pikaseen rataan ja lähdin menemään, kiehutti siinä vaihees jo niin paljon et oli kaikkien kannalta parempi etten menny repimään viimesiä hermoni rippeitä radalle :P NO, luovutin siis ajoissa, ei tuomarin tarvinnu kattella ;) Kaikista perseintähän tässä on se että radat oli OIKEASTI nyt semmosia ku ykkösillä luulis olevan :D Pari "kiperämpää" kohtaa ja muuten perusdiipadaapaa ei mitään älyttömyyksiä. Mut tokihan tolla koiralla tarttee olla JUST joku maailman hankalin ja ärsyttävin valeraskaus ikinä. Yep. Tämän viikon maanantain aksareeneihin otin Varman varuuksi mukaan jos tuo heittäytyy täysin tekemättömäksi ja alun kankeuden jälkeen tyypiltä löyty kaasu ja O__O Kouluttajaltaki pääsi "ohhoh, mistä toi vauhti tuli?" :D Samaa mietin! Hinkattiin keppejä "uudella" konstilla ja sen jälkee tuo liikku radalla ihan pöllönä :D Vaikka lupailinki jo et kisataan vasta keväällä seuraavan kerran mut perkele, tartteehan sitä käydä näyttääs Herralalle et me mitää luovutettu ku todettii et ei liiku. Stana!

Tuiskun kanssa käytiin sitte sunnuntaina vaihteeksi kokeilemassa tokoa täs Sjoella, tuomarina oli Tiina Heino, sama ku Vöyrillä sillo Heinäkuussa.  Tuiskulla on selekä selevästi taas kipeä, tarttee varailla sille aikaa fyssarille. Katotaan fyssarin jälkeen, ilmottaisko sen vielä yhteen kokeeseen tälle vuotta vai wtf. Mut:

Paikallamakuu 0, kun liikkuri sanoi "AIKA" niin koira nous venyttelemään. Ja jatkoi venyttelyään vaikka olin palannu koiran sivulle. Nice.
Seuraaminen: 8,5. Yks PA ainaki jäi tekemättä, muuten semmosta perushöttöä. Ei hirveän muksa?
Istu: 10
Luokse: 6, säälikutone :P Valu seisomises (mut, seiso!) mut maahan vasta toisella (mitä vittua?)
Ruutu: 0, läks ku purkka tukasta ja ties minne mennään :) Harmi vaan et seis -käskyn suorittaminen ei kuulu ton parhaisiin puoliin - perse ulkona ruudusta. Mut, se men!
Hyppynouto: 9, noutoesine ei kuulemma oo potkupallo
Metalli: 9
Tunnari: 0, kiersi pirun kapulat KAUKAA. :D
Kake: 5, säälivitska. :P
Kokonaisvaikutus: 9, plaa.

Paikallamakuun nollasta huolimatta sain tsempattua itteni kuitenkin vetämään kokeen hyvällä fiiliksellä loppuun saakka! Edellisestä kokeesta saatiin muka paremmat pisteet?! Uskomatonta.

Se on semmosta!

Pitäis kirjoittaa aina heti ku tulee jotain aihetta siihen, ei tälleensä muista mitn...

Lohtajan tokokoe meni aika reisille johtuen ohjaajan kettuuntumisesta seuraamiskaavioon :D Pisteitä en muista ulkoa, ei tainnu tulla ees tulosta. Vittumaista paskaa siis. Seuraava koe oli viikon päästä tuos viiden kilsan päässä joka meni vielä huonommin ku olin veettuuntunut vuorostani höpöttävään tuomariin ja höpöttävään liikkuriin, jesus että mua ärsyttää koko koe vieläkin :P Eli suurinosa liikkeistä meni nollille, miten yllättävää. Nyt ollaanki pidetty koe taukoa miettien, miksi kisataan ja mikä on täysin merkityksetöntä kisoissa - tuomari, liikkuri ja muu paska. Plaah. En tiä, kisaisko yhen, kaks vai ei yhtään koetta tälle syksyä. Let's see.
Sjoen kokeen jälkeen vaihdoin autoon koirat ja lähettiin ajelemaan Paimioon junnujen kanssa, sunnuntaina Varma depytoi näyttelykehät pentuluokassa ja Ruuti avoili vuoden tauon jälkeen :) Näyttelypaikka oli muksa, seura muksaa ja kaikki muksaa :) (VAIKKA sielä oli joku kehänlaidalla huudellut miten joku kehtaa tuoda rumia paimensukuisia kehään, saa Ruotsalais tuomarikin IHAN väärän kuvan koko rodusta! ;D ) Varman esitti taitava junnuhandleri Juni (en vaa yksinkertaisesti saanu sitä liikkumaan iloisesti mitenkään!). Urospennuissa oli yksi koira, narttu pennuissa kolme. Varma oli PEK1 kera KP:n ja lopulta VSP -pentu! O__O WTF?! Görän Bodegård toimi tuomarina ja arvostelu:
"Hyvät mittasuhteet. Hyvät linjat. Kaunis pää. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvät liikkeet sivusta, takaa hieman ahtaat. Kaunis väri."

Takaa liike tosiaan on ahdas ja pää on kesken kehityksen :P Väri on kyllä kaunis ja mittasuhteiltaankin korkeuttaan pidempi ;DD Haha. Hauskaa viihdettä! Suurkiitokset vielä Junille Varman handlaamisesta!
Ruutin kanssa pääsin itse kehäilemään, piru että koiran esittäminen on KIVAA :) Oli super hyper muksaa kyllä :) Ruuti sai toisen ERInsä ja sijoittui toiseksi avo nartuissa :) Arvostelu: "Mukava narttu jolla hyvät mittasuhteet ja raajaluusto. Ei täydessä turkissa. Hyvä pää, erinomaiset kulmaukset edessä ja takana. Liikkuu hyvin"

Kaikkineen oikein onnistunut ja yllättävä reissu oli Turun elonäyttelyssä siisen :) Seuraavaksi mennään Varman kanssa pentunäyttelyyn 24.9 Hämeenlinnaan (Kasvista moikkaamaan samalla!) ja sitten olis yhdistyksen erkkari Jyväskylässä 2.10, jos Ruuti on turkissa vielä niin ilmoitan sen samalla, oli sen verran oudot tuomarit et käydäämpä kiertääs vähä. Kiitos Nitalle ja Antille yösijasta ja ruoasta! Mä vaan sika tuun ja syön aina kaiken. :( Hö!

15.8 palattiin juoksutauolta Ruutin kanssa uusien kouluttajien aksareeneihin :) Ekalla kerralla tehtiin jaakotusta ja mä OPIN SEN! WUHHUU, herrane aika, ristuksen isoo rasti peräseinähä! O__O ? Viime viikolla tehtiinkin pidemmästi rataa jossa tuntu olevan vaikeita kohtia jotka kuitenkin sain selvitettyä jotenkin ja Ruu oli pätskänä An kontaktilla :) Jaakotuksella (muistaakseni) ohjattiin se yks aita jonka jälkeen Aalle ja piti jatkaa juoksua eikä jarrutella minnekkää, Ruutiha veti kontaktit pois pelistä ja ryntäs meikän perään - sama uusiksi namialustalla - koira otti kontaktit ja nappas tietty makupalan ja sain reippaasti etumatkaa siihen, mun aita ohjauksetha meni vituillee ja uusiksi sama ja koira otti kontaktit muttei kattonutkaan sitä alustaa jolle se nami oltiin jätetty O__O Uskomato tyyppi kyllä! Tänään sitten takaaleikkauksia (niissä Ruuti on hyvä. TAI, näin mä luulin) jotka meni just niinku ohjattiin eli päin persettä <3 Mut tänää tuntu taas et hahmotin rataa ees jotenkin ja tajusin MIKSI joku kohta ohjataan näin eikä noin jne jne jne mutta olin ryhymän viimenen ja meiltä loppu aika kesken eli ei tehty koko harjotusta. PLA! Harmittaa toki mut kerettiin jotai ees. Möömöö, Ruut oli pätskä ja kulukaa niin vakavana menossa mukana :) Tommosen kans on ehottomasti kivaa aksailla (vaikka en meinannukkaa päästä juoksemaan ku reidet on nii hellänä viikonlopusta) aka leiriohjaajien palautevkl oli Espoossa ja hypeltii lauantai-illan kunniaksi vähä munamies viestiä :DDD Voin sanoa et tuntuu etureisissä, koittakaapa huviksenne ;) Lauantaina reenattiin tosiaan aksaa Frantsin Ninan opissa, samoin sunnuntaina. Vaikka Tuisku on aika ärsyttävä ohjattava niin tarttee kyllä hattua nostaa et Mumma pystyi tekemään edes jotain vaikka olin ite aika (lue, todella) ahdistunut molempina päivinä :P Molemmilla kerroilla vaan petras eikä laamaantunut lisää mikä on aika outo reaktio kyllä - sunnuntaina (vaikka oltiin "hinkattu" samaa jo pidempään) niin viimeisillä toistoilla tyyppi oli ihan "MENNÄÄN JO!" -fiiliksellä O__O Kummallista. Apua, olis lauantainaki pitäny kirjoittaa heti Ninan palautteet mun ohjaamisesta (joka oli paskaa molempina päivinä<3) mut ehämmä enää muista :( Sunnuntailta on muistiinpanoja - vippausta ja poispäinkääntöä ärrän ja veen kanssa. Mua alakaa aina ahdistamaan hirveästi tommosis tilanteissa ku aattelee vaan kokoajan kuinka kouluttajaa vituttaa ku mä oon niin daijuidiootti enkä tajua mitään ja ne sanoo mulle samat asiat kuuteen kertaan ja sit hahmotan sen ekan askeleen vasta ja noin 20 esimerkin jälkeen mä osaan sen toisen askeleen ja seuraavana päivänä oon unohtunu koko jutun jo :( Ja kun aksa on mulle noin vaikeaa niin mun mielestä on tosi kummallista että pohjimmiltani haluan kuitenkin oppia ohjaamaan ja tajuamaan agilityä?! Hirveää masokismia, sanoisin. Puuh!

Mulla on hallille nyt jopa oma avainkin :) Tarttee ens kuulle maksaa kk-maksu niin pääsen reenimään Ruutin kanssa keppejä verkoille, Tuisku meni niillä yks ilta tosi kivasti vaikka hyppäski pari kertaa tasaloikkaa verkon yli XD Taitava tyyppi! Varmalla tosiaan alkoi juoksu kutakuinkin 7 kkn ikäisenä ja ootellaan innolla et ne loppuu ja päästään reenimään hallille siivekkeillä ohjauksia :) Ruuti pitääs ilimottaa vielä startteihin tälle syksyä, katsotaa mihi lähetään. Kokkolaan ja Pietarsaareen tais olla viimeset ilmot tänään aka ei sinne, kepit pitää osata vähä itsenäisemmi ensin :)

NII! Ja Varman kanssa käytiin mätsäreissä viime viikolla ja molemmista punainen nauha ja toisessa pentujen toinen! Go Stina <3

Niin, terveyspuoltakin vähän: Ruutista tuli monivammane :P Ensin alko silmä rähmimään ja diagnoosina kyynelkanavien tukkeutuminen (toinen melki tukossa ja toinen tukossa), maxitrol silmätipat. To oli kontrolli ja samalla näyte korvista - hiivatulehdus kummassakin, canofiteä ja putsausta 10 päivää. EIKÄ siinä vielä kaikki, samaisella reissulla huomattiin että takakannus oli turvonnut ja märkä, oli siis keskiviikon hakureeneis revenny mettässä juuresta ja koira oli nuollu toki kipeää varvasta koko yön :( Varvas ei vaivaa ainakaan nyt mutta eipä sitä voi hakuilemaankaan ottaa ny :( Josta päästään seuraavaan - sain Ruutia laihdutettua 3 viikossa puoli kiloa! :) Ollaan käyty nyt kolmesti reenaamassa porukalla hakua, Varma on tehny vierailla maalimiehillä vaan motivaatiota ja kerran tuuli-ilmaisua - no prob :) Tuisku on ollu kaks kertaa mukana ja muistellu hakua, ei siinäkään ongelmaa :) Ruutista tarttee vaihteeksi olla super onsku, etenee metsässä uskomattoman itsevarmasti ja tuntuu keskittyykin aina välillä eikä kaahaa ;D Tuuli-ilmaisu reenit ok senkin kanssa ja haukkuilmaisun reeniminen on hyvällä mallilla. Aka toivotaan että varvas toipuu tai leikataan pois mahd pian nii päästään jatkamaan ;) Varman kanssa päästiin LKH:n pentukurssille, saapa nähdä mitä meidän pään menoksi keksitään :)

Tokoa ollaan tehty kaikkien kanssa viikottain ja tänään sain aikaiseksi käydä starkilta kysymässä tunnari rimaa ja torstaina saa hakea :) Sitten alotetaan Tuiskun kanssa tehoreenit sen perkeleen tunnarin kanssa :D Tänään tehtiin törppöjen kanssa ja meikä törppö tyri vaihteeksi ja vituiksihan seki reeni meni :D Ruutua tehtiin hyvällä mielellä ja tajusin onneksi lopettaa todella onnistuneeseen toistoon. Ruutikin etsi omaa kapulaa heinikosta ja voin sanoa et tuon koiran kanssa tuskin tulee samanlaisia tunnarin kanssa ku Tuin kanssa, sen verran pätevästi tuo omaa nokkaansa osaa käyttää :) Varman kanssa tänään vähän aksa ohjauksia, kropan hallintaa ja kutsuruutu. Jos huomenna olis aktiivinen ja tekaasis koirille jäljet tuohon pellolle :) Ruutille vois itseasiassa tehdä pellolta mettään ... Think...

Mä en tiedä mikä siinä on mut syksyllä tulee aina hirveä treenaus into :) Liekö Kannuksen peruja... ;)

 

 

Aloitetaan siis leiristä.

Tuttuun tapaan tänäkin kesänä yksi viikko vierähti nuorien parissa Kennelliiton Suurleirillä. Ilma oli vähän helpompi kun viime vuonna ja muutenkin onnistuttiin ihan kiitettävästi, kiitos ohjaajille ja leiriläisille kivasta leiristä :) Itse siis pakkasin rohkeasti koko porukan autoon, ilman mitään ennakkoluuloja tietenkin! ;D Ekana iltana kun menin nukkumaan ja katsoin koiria - siinäpä ne nukku kaikki tyytyväisinä :) Sopeutuvaisia pieniä eläimiä! Erityisen ylpeä oon Varmasta joka oli leirillä tosi lungisti, Ruuti ja Tuiskuhan nyt on tottunu kaikenlaiseen :D Pentu valehtelematta nukku koko viikon metallihäkissä mun poissaollessa ja toiseksi viimeisenä iltana vasta keksi alkaa huutamaan kun lähdettiin iltapalaveriin. Reipas, niiiin reipas! Tuisku ja Ruuti pääsi eräälle leiriläiselle lainakoiriksi mikä mua aluksi hirvittikin - ei sen takia et nuo söis kaikki eikä leiriläinen sais pidettyä niitä vaan siksi et non kuitenkin mammam mussuja ja mitä jos jotain tapahtuu? Täytyy sanoa et ekan päivän aikana varsinkin huoletti ja ressas missä ätiin pikku rinsessa Ruttunen menee. Mutta ekan päivän jälkeen sain ilokseni huomata että leiriläinen oli aivan super ihana noiden mun eläinten kanssa, molemmat koirat palvo maata sen tytön alla :D Oli ihanaa huomata miten paljon koirat tykkäs lähteä tytön matkaan ja miten haikein mielin tyttö leiriltä lähti.

Leiriltä jatkettiin matkaa Paimioon Männynkävyn käpylään ja sieltä seuraavana päivänä saareen, voi autuutta <3 Itämeri oli sotkusempi ku 5 vuotta sitten mutta itse saari oli yhtä kaunis kun muistinkin :) Päivä elbailua sielä, unet ja kotia.

Ja kesäloman virallinen aloitus menikin surkeammissa merkeissä - isoäiti nukkui pois 13.7 ja siunaustilaisuus oli ekan lomaviikon perjantaina. Kaunis tilaisuus, ihanalle mummalle :( <3

23.7 Lauantaina "pienen" kankkusen jälkeen skarpattiin ittemme tokoilemaan, ukkosen paukkuessa (tuisku pelkää ukkosta suht reippaasti vielä) ja vettä tuli ku esterin puasta. A) Mua itteäni vitutti sen verran koko päivä, keli, krapula, vaasa, koira, kaikki sen verran paljon et ei olis kannattanu ;:D Paikallamakuun alussa oli heti poissaoleva, meni maahan kyyryssä, hitaasti. 10 arvonen suoritus kaikenkaikkiaan ja tähän toisen ryhmän paikallamakuu perään. Me alotettiin yksilöliikkeet, ylläriii. Mun valmistautuminen oli AIVAN perseestä ja koira vedettiin kehään ilman normi kisarutiineja niin tietäähän siinä miten käy, ei mitenkään. Suomeksi sanottuna semmostaki paskaa ettei pahemmasta väliä, laamaili, laahusteli, ei tehny perusasentoja ja en edes muista. Pisteitä ei saatu ku sanoin etten lopetan tän liikkeen tähän. Liikkeestä istumisen se ennakoi, 10 kuitenkin. Sitten meni loputkin kalikat väärinpäin meikällä ku tehtiin ruutu seuraavaksi eikä luoksaria - koira juos ulos kehästä. Tässä vaiheessa tein tosi fiksun päätöksen ja sanoin et soronnoo, lähetääs kotia. Eniten vitutti tuomarin O__O ilme et "MIKSI LOPETATTE?" Silleen et vitun daijju, näeksä että tuo on ihan kuutamolla? Argh. Pennun kanssa pieni jäähdyttelylenkki (huom, ohjaajalle), Tian kehotuksesta itseni ravistelu ja sitten Tuiskulle palauttavat - teki aivan tosi hienosti :)

Sunnuntaina laitettiin taas kamat kasaan ja käännettiin auton nokka kohti Pohjoista. Tuisku jätettiin Kaustisille Jennin huomaan, toisen Jennin luona yö Oulussa ja siitä maanantaina Rovaniemen kautta Ivaloon Ruutin kasvattajan luo. Kolme päivää kuluikin kaikenlaisen ohjelman merkeissä aivan todella nopeasti! Torstai aamulla lähdin ajelemaan alaspäin, Kemijärven ja Rovaniemen kautta Ranualle Ruutin siskon omistajan mökille yhdeksi yöksi, käytiin myös ihailemassa Ranualla Jääkarhuja :) Ranualta sitten perjantaina hiljalleen Kaustisille takaisin. Sauna, sparkly ja maata.

Lauantaina oli siis koe Kaustisilla, tuomarina Tiina Laakko. Tiukkaa tuomarointia, täytyy sanoa! Paikalla oltiin tuntia aiemmin meidän luokan alkua, uuden kisakirjan osto odotti kun edellinen seura ei pyynnöstäni ja uittu osoitelappusestakaan huolimatta lähettäneet sitä Kaustisille vaan täällähän se oli ku takasi tulin! Plah. Mut onneksi se tuli ees johonki osotteeseen ettei kaikki tulokset kadonnu... Ilma oli aika lämmin ja minä olin erittäin väsynyt :D Lisäksi paikalla oli ihmisiä joita en kuvitellu sielä olevan eivätkä ne olleet mulle mitään sanoneet että kisasivat alokkaassa! Hyi teitä :( Paikallamakuussa oli häiriökoirat joiden ohjaajat ei tulleetkaan piiloon (+ mun mielestä se etäisyys korista oli TOSI lyhyt piilolle?).
Paikalla makaaminen 6 - teki pitkästä aikaa sen venyttelyrauhoituksen ku palasin luo :( Ja oli kuulemma muutenkin ollu rauhaton - lue, käännelly päätään.
Seuraaminen taluttimetta 8½ - juoksussa edisti, yks huonompi 10 askeleen pätkä jossa koira ei niin skarppina ollut.
Liikkeestä istu 10 - oho
Luoksetulo 8 - seisominen valuuuuu
Ruutu 6 - varasti lopun :(
Hyppynouto  10 - omg
Metallinouto 9,5 - sais ottaa varmemmin kapulan suuhunsa
Tunnari (YLLÄTYS) 0
Kaket 6 - erittäin ansattu kutska, aivan karseaa paskaa.
Kokonais 10 - iloinen mummasui (vai aivan helvetin paineistunut joka on oppinut toimimaan paineessa?)

Mitä opittiin tästä kokeesta? Voi olla väsynyt mutta kunhan varaa aikaa valmistautumiseen ja oman pään lämmittelyyn tarpeeksi aikaa niin kehässä on paljon helpompaa. Koira on alkanut yhdistämään loppupalkat oikeisiin kohtiin ja on virittäytynyt hyvin! Pätevä haivenmumma :) Loppupisteitä siis 217 ja meidän voittajaluokan TOISEKSI parhaat pisteet!! SIIS MITÄ, mäki tajusin tän vasta nyt :DDD Mut se on semmosta ;)

Huomenna sitten naamalaamat kohti Lohtajaa, Pahojen kentällä nähdään! ;)

Oli muuten Tuiskun kanssa hyvin loistokas tänäänkin! Siis jos tokotreenit menis AINA noin niin eihä meidän tarttis huolia ikinä mistään. Koira oli NIIN kuulolla, innokas (haukahti tunnariin lähtiessä!) mutta teki kaiken kuitenkin säntillisesti. MAHTI! Uskomaton tyypi Tuisku :) Teki tosi hyvää näemmä käydä treenaamas sen kans kahdestaan + tuo sen selkähomman paraneminen toki on tuonu koiraan lisäpuhtia ihan eri tavalla. Lauantaina olis siis yökoe Vaasassa, ennen koetta ei ehditäkkään varmaan paljoa treenailemaan (ja näillä fiiliksillä onki aivan super hienoa lähteä kokeeseen :) Kokeessahan törttöiltiin noudot ja ruutu ihan huolella. Tänään oli tarkotus lähteä treenaamaan edellämainitut asiat natsimeiningillä mut eipä tarvinnu mitää kuria pitää ku kaikki meni ku vettä vaa!

Vihossa lukee ennen treeniä näin:

Seuraamista = Lyhyitä, vahvistavia pätkiä, mieluusti hitaassa käynnissä (tässä nukahtelee tosi herkästi kokeessa?)
Metalli, hyppy ja tunnari putkella ja kerpele, se koirahan sitte HYPPÄÄ ne palautukset.
Ruutu loppuun, alku kokeenomaisena ja yllärinä kissanruokaa ruudun takaosassa.

ja miten meni

Ensinäkin mä yllätyin jo siitä miten koira reagoi ku hain ruutumerkit autosta - jumankekka minkä huudon se alotti :D HÄ? Tuisku... Ok.
Seuraamisessa oli vähän kökköä, välillä nukahteli mutta pääsin puuttumaan napakasti ja koira heräs ko. liikkeeseen "AI MUN TARTTEE SEURATA TÄSSÄ HITAASSAKI, OK!" :D Hyviä toistoja tehtiin, lopetettiin siihen ku koira seuras yhtäjaksoisesti hitaassa n. 15 askelta käännösten kanssa mäjäyttämättä takapuoltaan alas. Pätevä! Tää on siis yks asia minkä takia helposti nukahtaa hitaassa - takapuolikaan ei pysy ylhäällä niin mitäpä sitä nyt seuraamaankaan silloin? Onnistuttiin :)
Tunnari: Kaksi piilotusta (hetsaus piilottaessa) 10 metrin päähän, haukahti myös tässä kun lähti etsimään mut Tuiskulla oli erittäin selvä visio siitä, mitä "oma" tarkoittaa. Kuono laski maahan heti kapulan kohdalla, ei mitään merkkejä paineistumisesta eikä yli keittämisestäkään. Aivan super <3
Metalli: Nopsakka, outo, raskas kapula muttei ongelmaa siinä, ehkä hippasen hitaasti nosti mutta palautus oli hyvä. Otin pari käännöstä ennen palautusta, ok.
Hyppynouto: Ei meinannukkaa kiertää paluuhyppyä. Yllärinä taskusta kissanruokaa ja koira oikeasti tuntu olevan yllättynyt. Jes!
Ruutu: Kerran kysyin missä, koira kohdensi, urahti ja alko täpisemään "JOKOJOKO", heti ku käsky oli annettu niin koira juos täysin suoraviivaisesti ruutuun, pysähtyi seisomaan ja huomas "Täälläkin on rasia!", hehaa, olenkin yllätyksiä täynnä ;D Ja Tui tyyyyykkäää <3
Loppussa pieni pätkä normi elbailua (yritin saada koiraa siihen "joomeennnukkumaanmoro" fiilikseen et voin nostaa uusiksi mut eipä menny :O Yleensä se juoksee kentän laidalle ku huomaa et lopetellaan "joo, öitä meikä nukkuu zzzzZZz." mut nyt kulki häntä heiluen mun peräs ku keräsin kamoja pois? :O Jokatapaukses, otin vielä källihyppyjä, jätin koiran vinoon hyppyyn nähden ja menin ite toiselle puolelle vinoon myös niin että oltiin Tuin kanssa vastakkain mutta hyppy oli mun oikealla puolella.  Ei ongelmaa, koira teki tän kolmella variaatiolla (kutsuna siis vaan tule) ja joka kerta hyppäs ilman ongelmaa. Jännä nähdä, mitä lauantaina tapahtuu.

Mutta valehtelematta - mä en muista onko meidän tokoilut menny koskaan noin ilosesti! Tehtiin putkeen hommia kuitenkin 20 minsaa ja koira oli ihan mukana :) JPPA tunnarissa...

Med Tuisku. Ja taas se oli ihku niinku viime vuonna samas kokees. Kesän kohokohta <3

Fiilistä lähdettiin hakemaan ja aamusta huomasin että mä todellakin _odotin_ kokeeseen pääsyä hurjasti :) Ei jännittänyt eikä ahdistanut vaan tahdoin koiran kanssa kehään. Voiko tälläinen fiilis olla? VOI :O Paikallamakuuta jännitin ja niin jännitti koirakin mutta oli paras paikallamakuu suoritus piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkiin aikoihin silti. Seuraamisessa nukahti ja pari liikettä sohlasin ite vahingos - oho!

Paikallamakuu: 10
Seuraaminen: 8, unohteli pariin otteeseen et piti seurata, mut ku seuras nii jumankekka seuras!
Istu: 10
Luokse: 10, tosin pysähdykset valu. MUTTA, se seiso ;)
Ruutu: 0, lähti sentäs eteenpäi, toisin ku vuos sitte ;F Toisella ohjauksella ruutuun sisään, pysähty seisomaan huonosti ja takapuoli ulkona ruudusta. Oho
Hyppynouto: 6, palautus... Lisäkäsky.
Metalli: 0, !! Ei lähteny ekalla hakemaan ja sanoin uusiksi "HAE" ja heilautin käden samalla eteenpäin. OHO.
Tunnari: 0, 3 käskyä noutoon ja ku muisti mikä tää "oma" oli nii meni kapuloille pirteesti. Ja otti ekan suuhunsa ;D
Kake: 8½, noin reippaita ja varmoja vaihtoja en oo tuolta eläimeltä kokeessa nähnytkään! Mullei käyny mieleskää et solis jättäny asennon tekemättä - eikä se jättänytkää. Valu eteenpäin. Ne pirun seiso - istu vaihdot!
Kokonaisvaikutus: 10 <3 Sitä se kyllä oli <3

 

Fiilis. Wi haz it <3

 

Leila Häkkisen kuvaamia videoita lisään tuonne omaan 1g-galleriaan eli http://tuiruu.kuvat.fi/kuvat/Videot/ tuolta löytyy kaik :)

Mulla oli yllättäen hirveät visiot mitä mä kirjoitan, harmi vaan että kaikki päässä vankina olleet ajatukset karkas. Moro.

Huomenna olis Ruutin eka virallinen agistartti enkä oikein tiedä mitä on odotettavissa. Tuiskun menin ilmoittamaan mielenhäiriössä molempiin agistartteihin niinku Ruutinkin mut jos ekalla radalla meno tuntuu tahmealta niin jätän sen toisesta startista suosista pois. Ruutille toivoisin paria vauhdikasta hyllyä :P Mieluummin hyllyjä ku jotain superhitaita "puhtaita" ratoja niinku Tuiskulla. Katsotaan, enköhän mä kahdesta tai neljästä startista saa paljon angstaamisen aihetta! On se agility kuulkaa vaa riemukasta!

Ja sitten oikeiden asioiden pariin - meinaan tokon <3 Mulla on ollu nyt Jonna kesäkuussa reeniseurana ja vitsit mitä pohdintoja, KIITOS niistä lukuisista illoista / öistä Sjoen tai Lapuan absilla :) Itse reeneistä en mitään tarkkaa enää muista mutta ei mitään maata kaatavaa ja saatiimpa yhdet reenilöiset Tuiskun ja Ruutin osalta kuvattuakin!

Tuisku seuraa
Tuisku luoksetulo
Ruuti imuuseuraa
Ruuti perusasentoja (hienosti ohjaaja torpeedoi!)

Sitten oli pari viikkoa Jonnatonta - tehtiin vaan aksaa viikkoreeneissä. Provinssi välis ja ennen Juhannustapa meikä sai Jonnan takasi! :) Alotettiin taas absipohdinnoilla ja jatkettiin tänään reeneillä, täytyy opetella ottamaan vastaan neuvoja ;) Piru vieköhön! Ruutille ruutunaksuttelua, Tuiskulle kakehinkkua + luoksari, Tiinalle imuutusta ja ruokaa ruudusta :) Neidit oli pätevinä! Ohjaaja ei. :P

Loppuun kuva Varmasta Juhannukselta - 5 kk opettelee tokon ihmeitä ;)

VoiVoi voittaja. Allan Aula tuomaroi, ihan niinkuin vuosi sitten Kaustisilla.

Ihan ensimmäisenä täytyy sanoa että koiralla oli ihan suht näpsäkkä fiilis ennen paikallamakuuta :) Sopivan innokas, ei mikään holtiton ja oli ihan mukana! Liikkurin ja tuomarin jutellessa ennen liikkeen alkua koira ei mennyt kertaakaan maihin! Oumai.

Paikallamakuu: 10, oli se aika "iloisena" ku palasin luo, häntä heilui vimmatusti ja musta tuntu et pää lähtöö irti siinä tuulessa. Nousi todella reippaasti perusasentoon eikä meinannukkaa ennakoida :)
Seuraaminen: 10, vupsii, oli astetta haastavampi seuraaminen ;D No, en valita! Parasta seuraamista tältä syksyä :) Pari pientä jäätymistä käännösten jälkeen.
Liikkeestä istu: 10, pieni kroppa-apu on aina tarpeen! Nopsa :)
Luoksetulo: 6, Uusinta viimesimmästä. Ei edes yrittänyt seisomista vaan suoraan maihin. PLA!
Ruutu: 0, ihan ulapalla :( Yritin ohjata vielä kropalla erikseen mutta ei, totaalijäätyminen. Höhhis.
Hyppynouto: 8, Saakelin kunniakierros! Annoin hyppyyn lisäkäskyn, meinas kiertää.
Metallinouto: 10, teknisesti kiva mutta hidas. Palautus yllättävän varma ja näpsäkkä?
Tunnari: 0, mut haisto omaa! Ja toi oman vierestä. Eli, melkein onnistuttiin :D
Kaket: 9, Hiiiiiiidaaaaaaas.
Kokonais: 10, säääliä!

Yhteensä 216, VOI3 ja 9 pistettä paremmin ku viimeksi! Nyt ihimetellään ruutua uusiksi, muistetaan luoksetulossa käsimerkki ja tykitetään tunnaria. Solis 30.10 seuraava koitos...

Ruutuun asti oli hyvin mukana ja sen jälkeen heitti sen normaalin laamailuvaihteensa päälle. No, se on semmosta!

 

Ruutin kanssa ollaan syyskuu aksailtu ahkerasti, 2-4 kertaa viikossa :) Irtoaminen alkaa olemaan turhankin hyvin hanskassa, putket on parhaita ja hyppyjäki mennään jo 45 rimoilla! Tuisku näyttää aksassa välillä myös iloisia vauhtipyrähdyksiä mut on toi Ruuti vaa eripätevä! En jaksa sen erikoisemmin kirjoitella mut kivaa on ja mäkin alan oppimaan :) Hakua ollaan tehty epäsäännöllisen säännöllisesti ja Ruuti on ihan liekeissä siitäkin! Saiskohan sille PK-tottiksen tehtyä? .... ;) Iloisia uutisia on viime viikolla sadellut : Ruutin enon epäilyttävä PRA korjattiin terveeksi syyskuun lopulla, Ruutilla oli vihdoin rabies vasta-aineet noussu ja löysin vielä sattumien kautta perjantaina Tuiskun siskon!

Pe - Ma on sit ahkeraa katoilua Pariisissa, oh wish me luck! :)
 

Koepäivä alko todella rattoisasti - Tuisku jumankekka ressiläähätti jo ku mä söin aamupalaa :P Ai mitenniin toi koira lukee mua ku avointa kirjaa?! Täytyy ottaa kisaamisen taito taas käsittelyy, viimeksikin se autto...

Koe oli siis Vöyrillä josta taas jälleen kerran isot kiitokset WOFFille :) Kenttä on niin makia, paikkana aivan loistava ja homma pelaa :) Onneksi järjestävät ensi vuonnakin kokeita, ollaan varmaan vakkareita ;) Lähettiin vähä myöhäs aka tuli vähä annettua jenkaa pikkuselle Lagunalle ja päästiinhän me perille, aikaa ilmoittautua oli hurjat 5 min :D Koira äkkiä häkkiin fiilistelemään ja meleki lennosta paikallamakuuseen ku PM -kisoissa ei palkintoja jaettu heti luokan jälkeen.

Fiilis oli parempi yleensäkki ku viime kokeessa, ehdottomasti :) Koirakin oli vähän paremmin mukana, harmi vaan että voittajakoirakoita oli kuudesta kolme paikalla :P Joten eipä siinä kerenny paljoa keräämään palasia ku meleki paikallamakuusta suoraan kehään ... MUTTA onneksi vain melkein.

Tuomarin ja liikkurin selitellessä koira oli ehtinyt menemään maahan ehkä 5-6 kertaa - wot? Tyyppi vähän tarjosi hyväksi haukuttua systeemiä, tuohompa se meidän koe oikeastaan kiteytyykin. Ilkka Sten oli oikein passelin olonen tuomarisetä, rennolla fiiliksellä :)

Paikallamakuu: 10, rauhaton ku palasin luo, ei kuitenkaan noussut tälläkertaa.
Seuraaminen: 8½, ihme jäätämistä ;(
Istu: 10, oli kuulemma ollu üüper nopea ja napakka! Hyvä.
Luokse: Tuli jopa ekalla käskyllä luo eikä edes yrittänyt seisahtua vaan meni suorilta maahan. Plaa.
Ruutu: Ooo, Tuisku jopa haki ruudun ja meni sinne ! :D Varasti seuraamiseen ?!?!?!
Hyppynouto: 7, Oma moka, 5 lautaa oli liikaa ja kolautti mennessä (teki siitä huolimatta paluuhypynkin <3)
Metalli: 10, hidas laama
Tunnari: 0, ei edes yrittäny
Kaket: 9, aivan tajuttoman törkiät. HIDAS
Kokonais, 9, säälipisteitä.

207 ja VOI3. Vire laskee ja pisteet nousee. Näin.

Ei muutaku leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! 10.10 seuraavaksi... (sitä ennen ehkä agiepiksiin mölleilemään? Tuskin)

Näin tänään.

 

Käydään pikaisesti läpi meidän edeltävä koe, 15.8 Nurmossa, tuomarina Jaana Ala-Lähdesmäki (suosittelen, meen toistekki!) ;:D

Vöyrifiilis oli tipotiessään ja oltiin taas samassa jamassa mitä ennenki, mua lähinnä vitutti ja otti aivoon koiran laamailu ja jäätyminen. Loistava alku, eikö... Joojoo, pitäis tsempata, en osaa. Tai osaan, pitäis työstää.

Paikallamakuu: 8, nousi ennen liikkurin lupaa. Muuten kai oli ollu ok, rauhoitteli ku palasin luo.
Seuraaminen: 8, samanlaista jauhamista ku Vöyrillä, mokailtiin ja koira oli jossain toisessa ulottuvuudessa. En ikinä uskonu et SEURAAMISESTA vois tulla mitään ongelmaa?
Liikkeestä istu: 8,5 (?!) En kyllä enää muista. Öööööööö. Oliskohan siinä liikkeelle lähdös ollu ongelmia? Koira heitteli itteään maahan ainakin kerran ku liikkuri oli antanu jo luvan lähteä. Ehkäpä
Luoksetulo: 0, kuinka ollakkaan :P Lähtiköhän se taas vasta toisella käskyllä luo? Ei tehny seisomista taaskaan, meni maahan. Ei edes yrittäny seisahtua.
Ruutu: 0, sama juttu ku Vöyrillä, koira sinkoili päättömästi mihin milloinkin.
Hyppynouto: 10, OMG, se teki paluuhypyn!
Metallinouto: 7, ei mitää muistikuvaa.
Tunnari: 0, mut se toi silti oman. Vahingossa?
Kake: 10, säälipisteitä. Hidas, jähmeä.
Kokonais: 8, ...

171,5, ei tulosta.

Fiilikset oli molemmilla paljon keljummat mitä Vöyrillä. Mitenköhän sitä pääsis tuohon Vöyrifiilikseen taas? Ei ainakaan sillä että koira on hullun paineistunu heti kun sen repii autosta ...

No, huomenna käydään testailemassa taas - Vöyrillä. Toivottavasti siinä kentässä on joku taika ;D En tiedä, näin 12 tuntia ennen koetta ainakin ottaa nappoon aika kovaa. Iesus, hankkikaa tuolle koiralle ohjaaja?!

Mut kaikesta, jopa Ruutin valeraskaudesta huolimatta - Äitillä on niin taitava pieni agilityapina! Vauhtia alkaa pikkuhiljaa löytymään, tosin en tiedä mitä tapahtuu kun rimat nostetaan.

... Tänään Tuiskulla meni huonosti aksat ja tokot ja kaikki mahdollinen. Tyyppi tajuaa et huomenna tapahtuu jotain mistä minen oo kovin onnellinen ... Puuh.

Nii, hä?? Mihin :D Heinäkuu on ollu "suhteellisen" kiirusta :o 8.7 käytiin Ruutin kanssa lekurilla hakemassa AB-kuuri, päässä oli suhteellisen ilkiän näköönen hotspotti ja näillä sademetsä keleillä mikää parane. Oli varmaan hienon näköstä ku Ruuti nukku mun sylissä odotushuoneessa ja mää kuorsasin kuola poskella ihan kympillä :D En muista ko. lääkärikäynnistä oikeastaan mitään, onneksi kaiken sai paperilla :) Perjantaina oltiin vielä vähän väsyneempiä, aamusta päivystävälle hammaslekurille ja sen enempää kyselemättä toinen yläviisureista revittiin irti .. Lopuksi "AI niin joo BTW! Et sitte syö tänään mitään kuumaa. Älä polta tupakkaa äläkä juo kahvia. HAUSKAA PÄIVÄN JATKOA!" ... O__O Ffffffuuuu! Illalla kävin viemässä koirat Kauhavalle josta Jenni poimi ne kyytiin, lapsukaiset lähtivät siis "lomailemaan" Kaustisille kolmeksi viikoksi :/ Mälsempi homma.

Lauantaina auton nokka kohti Loviisaa n. 13:00, perillä joskus 19:00. Oli yllättävän helppo ajella yksinään, aattelin et nukahdan rattiin taatusti :P Viikko kuluikin nopeasti ja väsyneesti leiriläisten ohjaajana, ilma oli mitä kammottavin, +33 astetta ja mereltä puhalsi kosteaa ilmaa leiripaikalle kokoajan lisää ja lisää. Mutta oli kivaa ruskettua! :D Viikon päästä lauantaina sitte vaikeuksien kautta voitoon eli Loviisa - Kehä kolomonen (?!?! MITÄ HELEVETTIÄ?) - Navigaattori veettuili - Ja vihdoin Tampere. Uuh. Hetki elbailua Jarin luona, käytiin mopolla kattoos Tammerfestin menoa ja aikasin nukkumaan. Sunnuntai kulahtiki sopivasti Särkänniemessä ja totesin että musta on tullu vissii vanaha :D Ei ehkä enää ihan NIIN hyvin kestä pää ja vatsa tota venkutusta, Viikinkilaivaki oli aiva järkky :D Delfiinit oli upeita,  nuorempien poikien meno oli sen mukasta et toivoisin saavani koiriini tollasta motivaatiota ees joskus. EES JOSKUS ;P Yällä kotia ja maanantaina töihin, viikko töitä ja lauantaina päivällä lähdettiin Tian kanssa ajelemaan Opeltsonin kyyditsemänä kohti Pohjoista, tarkotuksena siis käydä vähä samoilemassa reitillä Hetta - Pallas. Järkkäri oli mulla mukana sielä, kirjoitan siitä oman päivityksen kokonaan :)

Reissun jälkeen haettiin soirat Jenniltä, jälleennäkemisen riemu oli suunnaton! <3 Ruutin pää oli parantunut hyvin, silimänurkassa oli orastava hotspotti, noo... Lauantai meni siivoillessa ja sitte Kati ja Nemi saapuivat ilostuttamaan harmaata lauantaitamme - Suunniteltiin meidän Pariisin reissua jopa niin hyvin että meillä on nyt Hotelli varattuna 1,4 km päästä keikkapaikkaa ja lentoliputkin on ostettu ja maksettu (tai ainakin minä oon maksanu omani katille...) Sunnuntaina suunnistettiin "hyvin nukutun" yön jälkeen Nurmoon, ryhymänäyttelyyn. Lapinkoiria oli paikalla 10 ? ja tuomarina tällä kertaa Pekka Teini. Ruuti mennä viipotteli kehässä kivasti, vähän laiskasti vaan (ei ihimekkään, tyypillä oli oikein kunnon hotspotin alaku takapuoles...)

"Mittasuhteiltaan hyvä, hieman kevytpäinen narttu. Hieman kiilamainen kuono-osa ja otsapengertä voisi olla hieman enemmän. Runko rakentunut hyvin, raajakulmauksia voisi olla enemmän. Turkki tänään hieman pehmeä. Liikkuu tehokkaasti lyhyellä askeleella. Erittäin mukava käytös"   AVO EH, AVK2 (koiria luokassa kaksi ;))

Olin hieman yllättynyt! Mutta ihan kiva näin päin kuitenkin :) Näyttely oli tosi kivasti järjestetty, oli väljää, kehät oli ISOJA ja tunnelma tosi lepponen :) Suurkiitokset kaikille näyttelyn eteen töitä paiskineille Lagulaisille, TÄLLÄSTÄ LISÄÄ :)

Alkuviikko kului töissä, torstaina käytiin ekaa kertaa Agilityssä pitkästä aikaa. Meni ihan OK:sti, Ruuti liikkui vaikkei sillä tällähetkellä oikeastaan ole kuntoa ja tuo takapuoli mahto olla kipiä, perjantaina oltiin siis siinä pisteessä että takapuolesta juoksi kahdesta kohtaa silikka mätä - hotspottia lisää joka oli täysin mun aiheuttama. Lekuri kirjoitti varuuksi viikonlopulle AB-reseptin apteekkiin mutta sitä ei onneksi tarvittu, Ruutin häntä ja takalisto näyttää nyt verrattaen viime viikkoon tosi hyvältä :)

Viime viikolla treenailtiin kolmena iltana ja täytyy sanoa et oon kyllä iloisesti yllättynyt molempien tekemisistä :) Ruutikin tuntuu oikein mukavalta käteen tällähetkellä, iloista meininkiä! Tuiskulla meinaa keittää yli (???!!!) monessakin liikkeessä, oli palkkana pallo, naru, nappula tai pelkkä kehu? Ei tunnu mitenkään ahdistuneelta vaan enemmänki sellasta "VOI JUKRA ME TEHÄÄN HOMMIA  ^___^" -ilmeellä. Saa nähdä miten kauan tätä onnea kestää ;) Mistä tulikin mieleeni: Yritin ainakin saada Tuiskun kisailemaan voittajassa 15.8, Seinäjoelle. Sitten meinasin ilmoa 5.9 Vöyrille mut pahus, taidetaan olla tuola Helsingissä vähän vierailemassa sen vkl aikana joten taidan jättää sen väliin. Tuleehan näitä kokeita vielä :) Ruutia oon pohtinu kans ilmoitella mut myöhemmälle syksyä, Syys - Loka vaihteen jälkeen mahollisesti.

Eilen määki sit näin ees jonkulaisen "ukkosen", tuuli välillä suhteellisen rajustikkin, sähköt pimeni, vettä tuli ja mikä parasta - koko taivas leimusi aivan hulluna parin tunnin ajan! Yritin nikonilla räpsiä kuvia, turhaan. Onneksi isoveljen pokkari pelasti ja sain suht laadukasta videomateriaalia mut sain mä pari kuvaa ukkosen "inside" vitseistä :D Suomeksi siis, maasalamoja ei kameraan tallentunu, nää on vaan salamoja pilvien välillä :)

.

 

Hauskaa loppukesää teille ihimiset, mun pitääs vissiin opetella referoimista...

 

 

 

 

Ja ensimmäisenä heti täytyy hehkuttaa - KOIRA OLI TULESSA :D Ja mä kans. Toki jännitin ja seuraamisessa Tuisku meinas jäätyä mut muuten kaikki on. Metallinouto kymppi! :D Tyyppi juos kapulalle NIIN kovaa :D

 

Paikallamakuu: 9½ - Meni ekalla maahan, oli reippaana kokoajan eikä paluussakaan ihan _hirveän_ pahoja väreitä lennelly ympäriinsä :D Jännittynyt se oli mutta pysyi maassa. Itikat kiusas ja koira häiriinty, siitä ysipuoli.

Seuraaminen: 8 - sössin itte ja koira sössi jonka jälkeen meinas jäätyä. Peruuttaminen ei onnistunu, pari kertaa tuli jotai muuta ihme säätöä liikkeellelähdöissä? Mut, kaavio oli PITKÄ.

Liikkeestä istu: 10 - Ristus ku perse kosahti maahan :D

Luoksetulo: 0 - Tarvi kaksi alotuskäskyä, jäi makaamaan mut sitte ku tuli nii tuli kans lujaa :DD Seisomisen otin suullisella - pysähty ku seinään ja kaiken huipuksi perse paino niin paljon et lösäytti senki vielä alas ;P Maahanmeno oli aivan super!! Mut, voi voi, nolla.

Ruutu: 0 - Niin mikä kissanruokapurkkimissähä? "Eteen" -> "OKEI LÄHDEN PALKALLE MORO!" :D Soli siinä. Kävelin vähä lähemmäs ruutua ja näytin sille mihi mennää nii johan se sit meni. Noo... Mieluummin se et se ryntäilee ees jonnekkin ;D

Hyppynouto: 0 - Vauhdikas haku, heitin kapulan liian kauas, Tuisku yllättäen jätti paluuhypyn tekemättä.

Metalli: 10 - Ei mitään moittimista.

Tunnari: 0 - Meni kapuloille ripeästi, haisteli häntä heiluen kahta _väärää_ kapulaa ja otti sitte väärän. MUT, teki jotain edes!

Kokonais: 8 - Puolittain hyvää, puolittain huonoa ;P

 

160 pistettä, ei tulosta :D Tuomarina Kinnusen Veijo. Tästä me jatketaan taas :)

 

Tuisku oli tulessa<3 Mulla vaan oli terve jännitys päällänsä :) Oli aika mahti kokemus tuo yökoe! <3

Tätä mun viikko / päivärytmiä enää yhtään! No okei, pakko kestää ja kestääkin mut PLA! Käyn töissä, joko 9-17 tai 11-19:30 tai 13-19:30 (Työt on positiivista, tykkään olla töissä tuola ja on kiva saada palkkaa!) mut mulla menee aikaa sielä ;D Oke, en valita siitä siis millään tavalla. NO, ollaan treenailtu ahkerasti aksaa / tokoa, pahimmillaan alkuviikon päivät on sitä et yhdeksäksi töihin ja kymmeneltä oot vasta kotona. VALIVALI.

Ruutin vattaongelmista selevittiin onneksi taas kohtuu hyvin! Huh. Vaan mitäpä tapahtu viime viikolla? JAA, Ruutilla on hotspotti päässä. Ei muutako karvat päästä veke, betadineä ja kuivaamista. Koira rassaa tuon heti auki jos on 5 min yksin, kauluria ei kehtais käyttää 24/7. Välillä spotti on parempi, välillä mätäsempi jne (kiitos helteiden ja ilmankosteuden, eihän tommonen parane koskaan?)... Ja mikä "ilahduttavinta", Ruuti aloitti lauantaina juoksun eli hei hei huominen tokokoe :'( Varasin lekuriin ajan tänään torstaille ja otin koiran aamulla töihin mukaan, 12 maissa pesin tuota taas betadinellä ja OHOPS, mitäs päässä vilahti? Ilmeisesti siilikirppu taas !! Joku pieni ja ruskea, en vaan enää sieltä mitn löydä. Puheluita puheluiden perään lekureille ja lopulta sain klinikalta noille strongit koko porukalle ja ollaan hetki ainaki tyytyväisiä - Eli ilmeisesti Ruutia on kutkannu -> Rassas -> Iho rikki ja näillä keleillä muuttu hotspotiksi. HUAH. Ylivieskan KV on vielä epävarma, mitä tehdään. Toivotaan et menis nyt ilman ab kuuria kun löysin noita itikoita siitä, ei käyny aluksi mielessäkään moiset idiootit ötökät..

Positiivista: Tuisku ei oo VIELÄ aloittanut juoksuaan eli näillänäkymin meidän paikallamakuu alkaa ensi yönä kello 00:15 <3 En tiedä oikein, millä fiiliksellä oon, jännitänkö vaiko en vai mitä hä? Hiton outo fiilis, ei oo koskaan ennen koetta tuntunu tältä. Näin... Tyyneltä ja odottavalta! Ajattelin et teen tähän arviot liikkeistä ja verrataan sit oikeisiin tuloksiin mutta luulempa että se pahentaa mun oloa joten annan olla ja keskityn huomiseen työpäivään ja Ruttusen pään paranemiseen ja siihen että perjantain jälkeen mulla on täysloma koirista, ei koirailuista vaan koiristani O__O;; Koirat lähtee siis leiriviikoksi Kaustisille hoitoon jonka jälkeen EN jaksa / kehtaa hakea niitä tänne kaatamaan shelttivanhuksen kuppia nurin juoksuillaan joten jäävät sinne ylimääräiseksi viikoksi jonka jälkeen lähetään kaverin kanssa vaeltamaan, Hetta - Pallas :) En ota koiria, en jaksa / halua stressata niiden oloa sielä. Eli toisinsanoen, soitan Jennille JOKA ilta ja rääyn sen päälle tunnin kunnes nukahdan. AIVAN MAHTI VIIKKOJA TULOSSA!

+ Meinasin rusikoida auton kanssa tänään ihan kunnolla. Liittymiskaista + ruuhkainen tie + tukkirekka + Minnan hermorakenne = AIVAN HELVETILLISEN HUONO YHDISTELMÄ! Renkaat vinku ja mä olin vähällä kirjaimellisesti tappaa meiät mut ollaan Ruutin kanssa ainakin vielä hengissä... Kädet tärisee vieläkin :( Arararra.

 

 

 

Meinaan tokon takia <3 Tää fiilis vaa jatkuu treeni toisensa jälkeen :) Oman flunssan jälkeen pääs vähän laskemaan mutta nyt ollaan taas nousussa! Tästä suurin KIITOS ehdottomasti maailman ihanimmalle Jennille, mitä mä tekisinkään ilman sua <3 Angstivaihe tulee kyllä, viimeistään ensi viikon jälkeen mut yritän pitää sen mahdollisimman väliaikaisena olotilana.

Tiistaina oli Ruutin agitreenit, tyyppi oli hyvin pätevänä! Tehtiin ekaa kertaa sarjaa ja okseria, okseri meni maksinakin O__O ? Ei mitään ongelmia. Sarjan viimeinen hyppy oli vaikea, mutta aika pätevästi Ruuti limbos alta vaikka maavaraa oli ehkä se 25 cm :DD Muttakun neidillä oli _kiire_ namialustalle! Tauko ku onnistui pari kertaa, rimoja ku hilattii ylemmäs ei ollu enää ongelmaa. :) Aika taitavaa! Keppejä opetettiin lähinnä ohjaajalle, täytyy nyt alakaa vähän enemmä noita takapihakeppejä treenaamaan...

Keskiviikkona käytiin tuos kerhon kentällä Elsan, Henrin ja Sinin kanssa. Tuiskulle hyppynoutoa, ruutua ja tunnaria. OK, ei valittamista missään (mulla on kiirus kirjoottaa), Ruutille seuraamista, ei sujunu oikeastaan mitenkään, ihme jäätymistä! Pari luoksetuloa, nopeus oli ihan kiva mut ainahan se vois nopeammi tulla. Loppuun namikupilla rallattelu ruutu, ristus notta se painaa menemähä :D Kuppi ei iha heti löytyny, mut aktiivisesti se sitä etsi - kentän toiseltakin laidalta :'D Hauska otus.

Torstaina Puppusella oli vatta kipiä :( Olin ite töis 10 - 18, vaikia sanoa mitä se on täällä päässy syömään :/ Vähän turvotti ja oli levoton. Parafiiniä annoin ja olo helepottu. Joskus puol 3 mais ku pääsin nukkumaan, sängyllä oli märkä läntti ja voin sanoa et haisi ihan järkyttävältä - soitin päivystävälle ja voi pyhä yksinkertaisuus, öljythän sieltä vaa oli tulvinu yli :D No, tietääpä tänki seuraavalla kerralla!

Perjantaina sitten aksaa, aattelin ottaa Ruutin vaan mukaan mut tyyppi oli jo niin liekeissä et otettiin senki kanssa. Lähinnä vaa aita rallatteluja, ohjauksia yms jotka ei multa suju mitenkään, olin iha sormi suusa taas vaihteeksi :P Ruuti ei irronnu hypylle, kysyin mitä teen "näytä sille sitä hyppyä" ja mää näytin ja mitä tekee Ruu? Hyppää siivekkeen päälle, jää rinnastaan roikkumaan siihen ja lopuksi tippuu! VAU, olipa taas mahtava treeni! :( Rinnassa ei mitn jälkiä ollut ja tyyppi teki esteitä tuonkin jälkeen eli ei kuollut, vielä. Raukka vaan luottaa tumpeloon mamusaansa ja sitte sattuu :( ÄRSYTTÄÄ! Lopuksi rallateltiin molempien kanssa puomia, Ruuti oli aika pätevänä! Tuiskun aksailut meni ihan ok:sti kai, en oikein muista enää :D Loppuillan ihmiset grillas ja söi PALJON kaikkea ihanaa, kiitos Maijulle eväistä <3 Oli ihan huippu Juhannus pitkästä aikaa, kiitos kaikille <3

Lauantaina uitiin, soudeltiin Ruutin kanssa kumiveneellä ja muuta hauskaa :D Tänään päästiin taas tokon pariin, Ruutille seuraamista, hyppyä, paikallamakuuta, luoksepäästävyyttä ja loppuun rallattelu luoksetulo - vauhti oli aika INFERNAALINEN :D Seuraamisessa ei ongelmia, hypyssä jonku verran jne, perus meininki! Tuiskulle ruudun loppuosa rallatteluna, tunnaria ja metallinoutoa. Tänään Ruuti oli ehdottomasti se osaavampi, Tuisku oli vähä nöö. PLAPAPAPAPALALALALAP, joo moro.

Mä ehkä ootan seuraavia treenejä innolla <3

 

Menin sit ilmoittautumaan kokeeseen :D Tai, ilmoitin koirani kokeeseen. 7.7 on seuraava tuomiopäivä, Vöyrillä (YÖkokeen merkeissä!!) Pikkasen mä oon kyllä tulessa tuosta yökokeesta, saas nähdä mitä koirat tuumaa jotka on tottuneet treenaamaan 21:00 - 1:00 välisenä aikana :DD Mitään hulluja tulosodotelmia ei oo, tarkotus olis et meillä olis hauskaa, mää saisin pidettyä pääni kasassa Tuiskun suoritusten aikana ja et osaisin ottaa muutenkin vähän relammin. Saa nähdä miten onnistuu, psyykkaaminen on ainakin hurja :) Mä tahdon onnistua itse - koirista ny nii väliä. ;D

Eilen käytiin viikonlopun jäljiltä muistelemassa Jennin neuvoja, tälläkertaa olin enemmän tyytsärimpi Ruttuun mitä Tuiskuun :D On se hyvä et on kaks koiraa, jommalla kummalla menee aina ees vähän paremmin.

Tuiskulle yks kutsuruutu ja yks lähetys, koira meni lujaa lähetyksessä ja ei jarrutellut. HYVÄ! Sitten hyppynoutoa metallilla ja iesus otti aivohon! EI VOI HYPÄTÄ ESTETTÄ KU PALAUTTAA?! Ja pitää muutenkin tehdä hullu kunniakierros sen kapulansa kanssa. Työstetään, takapalkalla ainakin aluksi. Koira autoon ja Ruutin kanssa hyppyä. Karkas ekalta Elsan luo, sain kutsuttua luokse ja treeni jatkui - ei moittimista! Koira kiinni esteeseen ja käytiin tekees Elsan ja Saagan kanssa seuraamista jonka jälkeen Tuisku takasin. Kaks ruokakuppia, toinen mun taakse ja toinen koiran taakse. Elsan hajustamia tunnarikapuloita kuppien väliin ja luoksetuloa, ei pysäytyksiä. Eka tais olla hidas joten otin uudestaan - nyt oli liekkiä enemmän ja vapautus mun takana olevalle kupille. Toiseen kuppiin jäi vielä safkaa niin käytiin tekemässä ruudussa maahanmeno ja vapautus toisellekkin. :) Tuisku oli iloinen ! Onneksi olin sen verran fiksu etten ottanut tunnaria vaikka tarkoitus oli, kiehutti toi hyppynouto (pidin itseni kuitenkin rauhallisena, omg!) ja se kaunis naarmu autossani kun tulin töistä kotia, Tuisku avas oven ja kaikki juos pihalle. JA Tuisku päätti hypätä sitte autoa vasten ja ai että mimmonen naarmu jäi oveen sen kynnestä :O Ristus ku teki mieli laittaa tyyppi pakettiin mut annoin kuitenkin olla... HUUH!

Ruutin kanssa kupilla yks ruutu ku oli aikansa kiljunu kentänlaidalla hommia tekemään :D Vietiin kuppi yhessä, lähetyspaikalle, ruudun etsimistä ja ku koira löys niin annoin käskyn ja kuulkaas - SE MENI LUJAA! Meni kupista ohikin, ainoastaan siks että vauhtia oli nii paljo :D Hyvä puupu! + olin Rutusta ylpiä taas, tyyppi nuuhkutteli maata ehkä kolmesti :) Tarjos hienoa seuraamistakin jossain vaiheessa josta minä puolestani vähän ahdistuin "älä seuraa, en oo pyytäny, apua !!" :D

Nyt kävin antamassa aamuruoat koirille kentällä, Tuiskulle sitä hyppynoutoa isolla ja vieraalla kapulalla, Ruutille luoksari. Tänään loisti Tuisku vaikka Ruutikin oli ihan ok :)

Kiitos Jennin tokoviikonlopun! Ensinäkin meillä oli ihan hullun hyvä porukka, üüper koutsi ja ilimatki suosi. Mut: Tuisku oli tulessa. No okei, ei nyt iha mielettömis liekiis mut kuitenkin - se teki iloisena! Ja kentällähän oli eilen KUUMA. +30 kevyesti. Tuisku oli rentona, tehtiin metallia, ruutua ja tunnaria. Yyyyyyfff, tunnaria. Mut se onnistu! Jennin vinkit ja kikat oli semmosia että tuntuu siltä et tää vois lähtiä vaikka rullaamaan tästä? Tuisku toi kapulakasasta mulle väärän mutta pysyin tyynenä ja otin sen vaan pois ja lähetin uudestaan, tyyppi ei paineistunu yhtään ja haki omansa heinikosta tuosta vaa :) Tänään tehtiin lisää tunnaria ja tänään nähtiin myös se laamavaihe :D Jenni meni Tuiskun "kaveriksi" etsimään kapulaa ja löytyhän se, ai että, TOSI WAAAAAU! :D Luoksarin pysäytyksiä ja kutsuruutua. Ai että mää pidän tästä :)

Ruutikin pääsi kentälle tänään ja seuraamiset onnistui! Ruuti näyttää edelleen erilaiselta seuraamisessa mitä Tuisku, mun täytyy vaan takoa se päähäni. Ruuti ei ollut mitenkään eriskummallisen hieno, itseasiassa se oli aika nyyppä vaikka seuraamiset onnistuikin - Ruuti vaan keskittyi tekemiseen ja jätti ylimääräisen häslingin pois. ENTIEDÄ oonko ite tappanu sen häsläämisen vai onko tuosta vaan tullu aikuinen? Mutta parasta oli se ettei Ruuti jääny tuoksuttelemaan maata ku ehkä kaks kertaa! Aika hianoa :) Yks hetsiluoksari, ohjatun suuntia ja hyppyä, tasasta ja ihan kivaa.

Nyt täytyy sanoa että väsyttää aika reippaasti ja mä oon niin liekiis kaikesta tällähetkellä etten oikein saa mitää fiksua kirjoitettua. Joskus toiste, tiistaina Tuiskun kanssa tokoilemaan med Elsa ja Strömmi, illalla Ruuti pääsee sitten vihosta viimein taas aksan pariin :)

Kiitos kaikille rennosta viikonlopusta :)

 

 

Vaikkei mitään kummempaa asiaa ookkaan.

Tuosta luonnetestistä vielä: Mitä sitä sen enempää analysoimaan, uppailen videon sitten joskus nettiin kaiken kansan nähtäväksi ja miettikää sitä sitten :D Ruuti on kuitenkin se sama koira mikä se oli ennen testiäkin, nyt on vaan kahden ihmisen numerollinen mielipide asiasta :D

Sunnuntai menikin "rattoisasti" Tampereella koulutuksessa med päänsärky. Voi luaja miten HIRVEÄ olo oli koko päivän, olin valmis räjähtämään kappaleiksi ihan koska tahansa... Pääsin kotia vihdoin joskus puol 8, vaihdoin vaatteet ja menin nukkumaan. Jäi soiramoirasiltakin iltaruoka ja iltapisu väliin. No, tyytyväisenä nua nukku silti mamman kanssa :)

Eilen käytiin kerhon kentällä vähän tokoilemassa, yhteensä aikaa taisi mennä puoltuntia. Tuiskun kanssa hyppynoutoa takapalkalla, vauhdikas haku ja palautus myös, ei edes yrittänyt kiertää estettä tms :O Tosin tuo sen hyppytyyli on ihan kummallinen, mistä moinen voisi johtua? (katso kuva)

 

 

Mene ja tiedä. Häiritsee kuitenkin! Pari pikasta tunnarinpiilotusta, kerran meinas vetästä laagavaihteen päälle mut etsi sitten loppuun asti kuitenni :)

Ruutin kanssa hyppyä - tykkää ehottomasti siitä! Pitäs saaha se irtoomaan pikkasen kauemmas mut son sen ajan mure :) Superhauskoja seuraamispätkää saatiin aikaseksi, korvat höröllään veti menemään! :O Sit "kaukoja", kaikkia vaihtoja kokeiltiin ja Ruuti tarjosi osaamistaan ihan innoissaan, melkein nauratti toisen yrittäminen ja tapittaminen :D Hauskoja tyyppejä nää mun sesnet!

Viikonloppuna onkin sitte tokokoulutus. Wuhhu! Täytyy ottaa iisimmin koirien kanssa, ettei yskä tee comebäkkiä, nyt on vedetty vähä turhan isolla höyryllä....

Varsin hohdokkaasti, Tuiskun osalta ainakin ::D

Mutta jos ensin kerron meidän lyhyistä mutta ytimekkäistä tiistaitottiksista. Heidi tuli ystävällisesti vähän tsikuleeraamaan, millasta paskaa tua meidän tottis on. Ensin kentälle Tuisku, oli seuraamisessa tosi skarppina ja iloisena, parasta seuraamista pitkään aikaan :) Tehtiin sekalaisesti vähän liikkeestä istumista (huonoja, as aina), kakeja (innokkaita mutta liikkui törkeesti...) ja vissiin luoksetulokin jonkunlaisena läpijuoksuna. Kaikenkaikkiaan tyytyväinen Frau Puiperin tekemisiin, Heidiltä tuli hyvä kommentti "Niin mikä teillä siinä voittajassa tökkii?" Niimpä, ku se tekis hommia tuolla tavalla mitä tiistaina niin eihän siinä mikään tökkiskään! Arr.

Sitten Ruuti johon olin henkisesti valmistautunut koko päivän, tiesin ja pelkäsin seuraamisen olevan täyttä paskaa niinkuin se yleensä nykyään on ollut (Tosin sunnuntainahan se teki nättiä seuraamista ku palkkana oli AH, kalannahkaliuskoja!). Ensimmäiset pätkät oli taattua Ruuti-laatua, korvat lintassa, pää matalana mateli perässä "Anteeksi ku oon olemassa ja kiva ku hakkaat mua aina" -tyylillä siis. Saatiin kuitenkin yks kiva pätkä aikaiseksi jonka jälkeen palkkasin ja reuhasin sen kanssa hetken aikaa maassa ja annoin Ruutin pussailla ja riehua mun ympärillä, jotenkin se pitää aina "nollata" jos menee ressille. Tän jälkeen seuraaminen oli aivan älyttömän kivan oloista! Korvat pystyssä, edisti mutta tuli oikeen niinku kunnolla mukana! Tehtiin pari lyhyttä pätkää ja sen jälkeen nollattiin taas, ai että koira oli tyytyväinen :D Yks luoksetulo, vauhti oli kuulkaas aika makia! Ja mikä parasta: Ruuti katsoi kokoajan mua ku kävelin siitä poispäin :D ! Hmm, käänty Ruttusessa joku nappi näköjänsä väärippäi ku nuan hyvin meni :) Eikä ees haistellu maata ku ehkä 5 kertaa, muuten oli tosi täpäkkänä mukana :) Ai että mä olin tyytyväinen, siinoli Ruutia parhaimmillaan! <3

Tänään käytiin sit tosiaan korkkaamassa meidänki jälkikausi 2010. Molemmilla jäljen pituus oli jotain 50m, Tuiskulla pari kulumaa, ei nameja joka askeleella ja loppupäässä oli piilotettuna maksalaatikkoa filmipurkkiin. Hmm, Tuisku oli aivan tulessa ku mentiin, nokka tippu maahan heti ku panta "napsahti" kiinni. Alussa yllättäen pyöri mutta lähti reippaasti (!!!) kulkemaan eteenpäin, välillä pysähteli mussuttamaan makkaraa. Kulmat ok, ensimmäisessä pyöri pikkuisen. Mutta vauhtia oli tosiaan aika paljon Tuiskuksi, häntä tötteröllä veti menemään mistä en kyllä oo tyytyväinen, koira ei keskittynyt oikeastaan yhtään (Mun Tuisku joka on aina niin rauhallinen ja tarkka jäljestäjä). Jälki päästiin loppuun enikeis, mutta filmipurkki jäi löytymättä niin koiralta ku multakin... Niimpä tietenkin, ainut purkki! SUATANA!

Sitte Ruuti. Jälki kutakuinkin suora, maggaraa joka askeleella, pituus sama ku Tuilla. Jälki oli taattua Ruuti laatua : Juostaan pää kolomantena jalakana ja samalla puhistaan ja koristaan ja ryitään ku ei tunnu meno oikeen hauskalta pannalla :D Jeps. Alakuun pyörimistä, muuten juoksee vaan jäljen päältä ja nappaa sieltä täältä namin. Pääasia kuitenki että jälki päästiin kunnialla loppuun, välillä piti vaan ottaa koira istumaan ja vähä fundeeraamaan et mitäs ihimettä me täällä tehdäänkään - ajetaan jälkeä eikä juosta idioottina. Onhan se kiva et on intoa mut..... Täytyy vaa jatkaa ja alkaa tekeen pitempää jälkeä niin et toi kerkeis vähän päästeleen enimmät höyryt alussa pois.

Filmipurkki oli edelleen kateissa ja Ruuti oli viimeinen toivo. Päästin sen suht vapaasti menemään sen Tuiskun jäljen alusta ja tyyppihän meni tarkasti ja maltillisesti... ? Meinasin nakata hanskat jo johonki kankkulankaivohon ku ei purkkia löytyny ja samassa Ruuti jäi tuhuuttaan jotain mätästä aivan hulluna - siellähä se! HYVÄ RUUTI! <3 Tyyppi söi maksalaatikon oikein onnellisena, ähäkutti Tuisku... ;) Voi ku sais ittiään niskasta kiinni ja kävis taas vaikka maanantaina tai lauantaina ajaas jälkeä. Tuskin saan mut aina voi haaveilla!

Lauantaina on sitten Ruutin luonnetesti, huippu hauskaa nähdä Ruutin iskä (Maailman komein Lapinkoirauros, ihan siis <3<3) sekä tietenkin Ruutin kasvattajaa, Sannaa :) Viimeksi nähty... Ööö. 2008 Huhtikuussa Katselmuksessa Oulussa :) Ootan sitä ehkä enemmän kuin itse testiä. Mulla ei oo oikeastaan mitään hajua, miten Ruuti tulee käyttäytymään. OK, sen tiedän ettei se leiki tuomarin kanssa ollenkaan, saattaa olla kiinnostunut mutta siihen se jää. Pimiäs huonees taitaa kuunnella ryminää enemmä mitä ettiä mua. Kelkalla toivoisin sen pääsevän siitä yli mahd helposti, samoin ettei haalari ja tynnyri jäis kummittelemaan mieliin pitkäksi aikaa. Ääntä tullaan kuulemaan aika paljon ja uskon että seinässä se yrittää paeta tilanteesta ja siihen se sitten jää, mua ja itseään tuskin puolustaa :D Kun nyt päästäis edes läpi eikä meitä heitettäis pihalle nii HYVÄ!

Huomenna olis vielä töitä 11-19:30, tavarat autoon, koira kyytiin, Anun luo leikkaan hiukset ja siitä PRUUM PRUUM Kaustisille. Ja aamulla Haukiputaalle. Ja la-su yönä Tampereelle. Ja sitte maanantaina töihi. Huh. Wish me luck!

Tänään olis sitte aksapäivä taasen. Sunnuntaina olin epiksissä töissä, on se vaan hienon näköstä ku taitava koira ja ohjaaja vetää radalla täysiä menemään :) Tuli hirveä hinku taas rakennella itellekki esteitä, olihan mulla joskus keinu, puomi, aitoja x 4, kepit, rengas, pituus ja muuri. Vaan eipä ole enää eikä siitä sen enempää.

Tehtiin tyttöjen kanssa tässä sisällä lauantai illalla jotain systeemejä, Ruuti oli aika hauskalla tuulella :) Valeraskaus alkaa olemaan onneksi tipotiessään ja sunnuntaina päästiin tolle meidän "peruslenkillekkin", tyypit veti aika onnellisena :)

Eilen oli autokoulun kakkosvaihe, teoriat ja rata. Kurvissa ei kestäny kantti vetää kuuttakymppiä lujempaa, aina vaistomaisesti päästin jalan kaasulta :D Suoralla sain rellun kerran pyörähtämään ihan kunnolla ympäri, siinä vaiheessa tultiin jäälle jo 85km/h :D Oli aikamoinen työ saaha tuo peltilehemä kiihdytettyä ;P Et soli sit siinä se autokoulu loppuelämäksi, iso sniffu! Vaikka rahaa palaakin ;P Mut kaikenkaikkiaan mun mielestä autokoulu oli parasta ikinä ja hirvee angsti päällä tästä keväästä ku viime vuon ajoin sen kortin näihin aikoihin (tai alotin huhtikuussa), inssin uusimista en tosin halua muistella... :D

Heräilin 15 yli 6 eilen ja menin kahdeksaksi kuuntelemaan teoriat, sitte se rata ja olin joskus neljältä kotona. Aattelin lähteä lenkille mutta päätinkin lähteä kerhon kentälle reenaamaan - ja kannatti! Ensin puhelu Jennille, mitä me treenataan. Molemmille kehiteltiin (tai jenni kehitti.) kaks harjoitusta. Tuiskulle ruudun hakemista, jätetään koira esim ruudun vas.puolelle ja ite ohjataan se lähetyspaikalta ruutuun. Eka oli tarkoitus käyttää namialustaa mutta kovan tuulen vuoksi vaihdoin palkaksi lelun. Ekat kolme toistoa meni yllättävän siististi, koiralla oli kivaa ja sillä on oikiasti vissiin jotain käsitystä, mitä "eteen" tarkoittaa. Neljäs toisto vähän skökömpi, viides oli taas ok ja lopetettiin siihen. Koira autoon ja Ruuti tilalle. Omg, noutokapula hommia, EN TAHDO! Koira istumaan, kapula koiran eteen ja ite menin tyyliin 4 askeleen päähän koirasta ja sanoin "ota". Ensin Ruutin piti vähä hakea et mitä toi akka meinaa mut ite ku pysy rauhallisena ja toisti vaan "ota" niin sehän nosti sen, toi mulle, korvat pystyssä, häntä heiluen! O___O ! HÄ?! Tätä tehtiin erilaisilla välimatkoilla n. 5 toistoa, toisto toistolta vaan parani! Pakko jättää tää vähä hautumaan kyl nytte ;D Ei voi ku ihimetellä.

Uus kierros, Tuisku kentälle. Tasamaa noutoa puukapulalla, takapalkalla, tarkoituksena saada palautukseen vauhtia. Ja HÄ? Tuiskuhan oli oikein innokkaana, semmosella "HOMPOTIHOMPOTI" laukalla toi takasi mut ripeästi silti ... Näitä ehkä 5 toistoa, leikkiä ja koira autoon. Tyytyväinen olen ma. Ruuti vielä kentälle, tarkotuksena ottaa jääviä, maa - seiso sekaisin. Ekat maahanmenot oli hyviä, seuraaminen kutakuinkin jees. Näiden jälkeen alko laamailemaan taas ihan hulluna ja jätätti kokoajan - siispä jätettiin noi harjoitukset siihen. Seisoin hiljaa kentällä ja annoin koiran tehdä työt, koira alkoikin tarjoamaan semmosia perushuonoja perusasentoja joista kuitenkin naksautin, yritys hyvä kymmenen. "Hiljaista seuraamista", ihan ok kun tajusi ite tarjota, emmä jaksa kannustaa kokoaikaa. Lopuksi tehtiin jotain temppuja vaan että tulis paree mieli koiralle. Blaaahah!

Seuraamiseen siis hyviä vinkkejä, moottori puuttuu totaalisesti tuossa hommassa. Miksi maan haistelu ja sen mukana meneminen on niin älyttömän kivaa, HÄ?! Arr, ärsyttävää!

Kiitos Jennille kummiski treeniohjelmasta, se kannatti :DD <3

Tosin, tästä päivityksestä ei taida tulla ihan yhtä angstinen mitä edellisestä, oli niin mieletön puhelu taas Pikku-Jennin kanssa eileen notta ei paljoa angstatuta nytten (tosin, paikallinen hammashoitaja vituttaa tällähetkellä aika rutkasti "TUU KYMMENEKSI TÄNNE NIIN REVITÄÄN SE HAMMAS IRTI MUAHAHAHAH" ... O__O Joo kiitos en tuu moro!

Mutta, koirat ei oo tänään vielä köhineet ! *kop kop* Ruuti alkaa olemaan aikalailla räjähtämispisteessä, huomaa ja kuulee muka pihalta kaiken ja huutaa peräsuoli pitkällä pienille vihreille miehille tai naisille. Jos ei puhise niin juoksee perse maata viistäen pitkin maita ja mantuja :D Mutta tää päivä otetaan ainakin vielä hissutellen, jos huomenna uskaltautuis käyttään noita vähän metsässä juoksemassa, silleen kevyesti vaan :) Ja vois harkita jopa treenaamista jos mulla ei mee yhden koiran trimmaamiseen koko päivää.

Noniin, tästä soppelisti pääsemme itse asiaan - Tuiskuun. Jolla ongelmat ja "ongelmat" ovat lähinnä toimintakyvyssä ja jälleen ohjaajassa. Tuisku palkkaantuu herkuista, palkkaantuu leluilla (jopa saalisleikeillä, 4 vuoden opettelun jälkeen se jopa tarjoaa patukkaa mulle oma-aloitteisesti) ja Tuisku nauttii mun kanssa tekemisestä jos mulla vaan on lepposa ja positiivinen asenne hommaan. Verenmakua tuo ei kestä tippaakaan ei sillä, että sen raukan tarvisi sitä kestääkkään. Treeneissä on menny liikkeet ruutua ja liikkeestä istumista lukuunottamatta ihan semisti (nii, sillo syksyllä ku oon viimeksi tehny jotain "pidempää" treeniä) viime viikolla otettiin pihassa seuraamista kaikilla variaatioilla, yritin olla jännittynyt ja muutenkin mitäänsanomaton niinkuin kokeessakin aina oon - koira oli hienosti mukana kokoajan, yks juoksusta käännös meni lörinäksi mutta korjas omaa skarppaamista mokansa jälkeen hyvin. Ja mikä parasta: Tuisku ei heti vapautuksen jälkeen juossut ovelle "Mennään jo sisälle" vaan tuli hakemaan aina uudelleen kontaktia, "tehään vielä jotain!" :)

Ongelma? Koe-tilanne. Kuten joku mahdollisesti jo lukikin syksyllä, Kaustisen koe meni ihan pyllylleen. Koira ei ikinä oo ollu kokeessa tuolla fiiliksellä, korvat lintassa ja häntä roikkuu suorana perässä. Ennen paikallamakuuta katsoin koiraa joka käänteli päätään poispäin musta, läähätti ja tärisi kuin haavanlehti. Tärinä ja läähättely tosin on jo tuttua kauraa tuon kanssa, enemmän ahdisti kun näki ne kuvat mitä siitä on otettu, koira oikein nauttii tekemisestä. Yeah. Niinkuin lapikkaassa puhuttiin tästä ilmiöstä "Kehänauha kooma", juuri sitä tää on. Koira ei voi sietää mua kun oon niin kummallinen kokeessa, enkä todellakaan syytä sitä siitä, mun pitäis oppia kanavoimaan ajatukset kokeessa paremmin. Joo, en jännitä sitä, miten meillä menee, mikä tulos saadaan vaan nimenomaan jännitän sitä vetääkö koira itsensä lukkoon, toimiiko semihuonosti vai vetääkö se ihan liekeissä jolloin tuijotan koiraa O___O -ilmeellä ja koiralla on huisin kivaa ku mä en tajua mistään mitään enää. Pitäis saada aikaiseksi mennä treenaamaan vaikka sjoelle jonnekkin jossa ihmisiä pyörii enemmän, josko sais jännitystä itseensä loihdittua. Ja se ikuinen tunnariongelma ! Tai ei oo ees mitään ongelmaa kun ei tuolla ole mitään käsitystä 2 vuoden aikana opetetuista nokankäyttö hommista. Kuhan kelit sulaa niin täytyy yrittää päästä Tuiskun kanssa jäljestämään ja kolkuttelemaan harmaita aivosoluja mitä nenällä kuuluu tehdä.  Seinäjoen tän syksyynen tokokoehan meni ihan semi oksti ainakin pisteiden varjolla, mutta vire kokeessa oli sama mitä ennenkin, haahuileva ja laamaileva soiranen. Mutta niinkun on sanottu - Nyt ollaan käyty niin pohjalla ettei tarvi hävetä enää mitään ja suunta tästä on vaan ylöspäin. Mä todellakin toivon kevään tuovan meille jonkunlaista järkeä tähän hommaan ei ny jaksais vielä eläkkeelle laittaa kuusvuotiasta koiraa. :D

Sarjassamme "moro, olen idiootti". Olen ilmeisesti hyvin sadistinen, ajattelin ilmoittaa Ruutin ens kesäksi agiliitoon :D Mutta kaiken päälle: Mietin myös Tuiskun ilmoittamista :DD Mutta ehkäpä nää kaatuu siihen "pitäkää ratkiriemukas lajinne ja olkaa onnellisia" -mietelmiin ennenkuin ehdin ees toteuttamaan mitään joten se siitä. :)

Ah, niin joo. Tuiskulla paukahti selkä tossa ennen joulua. Ei onneksi kovin pahasti, rimadyl kuurilla meni ohi mutta ennen särkylääkkeitä oli aika huonolla hapella. Olin menossa tupakalle ja päästin koirat ulos, eteisen kylmä laattalattia olikin aika liukas ja Tuisku ponkasi siitä pihalle ja siinä se varmaan meni. Mutta ennen tätä kröhää käytiin helposti 15 kilsan mettälenkeillä eikä tuntunu missään :) Mutta täytyy sanoa että kerrankin Tuisku ettei Ruutilla oo aina jotain paskaa.

Ja ei kuulemma toimi noi muut laatikot iieellä. Mutta nytpä eivät toimi millään muullakaan :D Jaksan joskus mahdollisesti korjata asian tai sitten en. :)

Ruutille on pari näytelmää suunnitelmissa, kiva päästä pitkästä aikaa hakemaan H tai T tuomarilta :) Onneksi Pohojanmaalta lähtee Tanpereen suuntaan 2 muutakin karvatonta ja kaunista lapinkoiraa, ei olla ainoot nätit sielä nii ei tarvi kenenkään yksistää Ruttusta karehtia :) Lulz. Lahti KV on vähän auki vielä mutta Paimensukuisten Katselmukseen Kolille ollaan mitä ilmeisimmin lähdössä samalla porukalla kuin viimekin vuonna, Tian ja Milan kanssa siisen.

Ja tuola näyttäs kalenterissa olevan tokokoe 14.3, ei tuu onnistumaan. Ensinäkään en saa vapaata enkä lähde Ruutin kanssa toista kertaa kokeileen kepillä jäätä.

Mutta jotain positiivistä tiedossa, 15-16.5 ois pienet tokomeiningit Nurmoos tai Sjoella, riippuu kuka meille vuokraa kenttää. Pohojanmaan lappalaaset järjestää ja tarkotus ois Tuiperskin kanssa osallistua :) Pikku-Jenni tulee neuvomaan <3 Parasta !

 

Kaustisilta toi eka, voittajan 4 koe ja alemmas viimonen avoimen koe. Vaikkei tossa avo kokeessa fiilis ollut kohdillaan niin

paremmin kuitenki mitä Kaustisilla. Kaustisissa on jotain vikaa, selkeesti ! :D

 

 

Kaket. Nii, ooksä painees vai painees? Ooksä tällä planeetalla koskaan ollutkaan?

 

 

 

Jospa sitä vaikka yrittäisi jälleen kerran elevyttää tätä ns "treeniblogia" ja heti samaan hengenvetoon voin todeta (koska olen näin sopivan angstinen ...) ettei tästä kuitenkaan tule mitään. Hianua eikö totta? Mustakin.

(Tsek edellinen päivitys.) Jaa, Kaustisen tokokokeesta. Kai siitä pitääs vielä jotaki mainita? Ruutin debytointi onnistui mun kohdalta yllättävän hyvin, näin niinku koiran ohjaajana ainakin. _Tiesin_ kehään mentäessä jo ettei koiralle liikkeet ole vielä valmiina eikä koira kestä palkattomuutta koko koetta joten mentiin kehään semmoosella hönppä -fiiliksellä (En uskonut ikinä, ikinä tekeväni tätä minkään koiran kanssa...). Seuraamisethan meiltä kusi ihan täydellisesti ja paikallamakuussa olin ite niin jäykkänä etten edes oikeastaan muista tilanteesta mitään :D Uhkaavasti koira haisteli maata ja kurotteli nokkaansa kohti taivasta "ÄLÄ NYT JUMALISTE VAAN NOUSE SIELTÄ!" Ja eihän se noussu, eikä noussu kukaan muukaan siitä paikallamakuu ryhmästä - onneksi. Nyt syksyn treeneissä tosin on ollut havaittavissa pienoisia ongelmia Ruttusen paikallamakuun kanssa mutta niistä lisää tuonnempana ehkä jos muistan koko asiaa / jaksan edes kirjoittaa niin paljon... Mitäs muuta? NIIN, ne seuraamiset :P Alaku kytkettynä seuraamisessa meni muistaakseni ihan ok:sti Ruutiksi, lähti matkaan vähän huonosti, pysähtymiset semmosta semi saissea. Käännökset koitu kohtaloksi molemmissa seuraamisissa, nukahti ihan totaalisesti ja unohti homman tyystin "hups, emmä muista mitää tommosia käännöksiä, en en." Jäävissä seuraaminen oli täyttä sontaa mutta ite pysähtymiset ja asennot suoritti yllättävän mukavasti (tosin, seisomisen perusasento ei menny jakeluun.) Luoksetulo hidas ja perusasento unohtui, hyppy päi prinkkalaa. Että semmonen koe! Nii, missäs kohtaa se ohjaajan hyvä suoriutuminen tulikaan? Pidettiin Ruutin kanssa aika vilipittömän hauskaa kehässä, kehuin koiraa reilusti ja se jopa palkkautui siitä! O__O Mutta tuosta kokeesta jäi kuitenkin sellainen fiilis että tästä on hyvä jatkaa, tosin enää en ole enää sitä mieltä...

Miksen oo? Mä en vaan kertakaikkiaan ymmärrä tuota koiraa, tai siis en tiedä johtuuko se siitä etten edes yritä päästä tuon kanssa samalle tasolle. Tuhannet kiitokset kaikille päteville jotka ovat auttaneet minua ko. asian kanssa, uusia ja puolueettomia mielipiteitä on aina hianoa saada. :) Käytiin siis SKK:n treeneissä kerta viikkoon Ruutin kanssa, lähinnä häiriötä hakemassa ja uusia vinkkejä valmiiksi paskottuihin liikkeisiin. Ei mennyt onneksi kuin 6 viikkoa että paukapää ohjaaja hoksaa itsekkin että ei se koira seuraamisessa mitään laamaile / jätätä, se seuraa prikulleen oikeassa kohtaa _aina_ silloin ku mä alan vaahtoamaan että se vetää laamamoden päälle. Hienoa? Koira osaa, minä en. Sitten se paikallamakuu, milloin se vaihtaa lonkalle heti kun jätän koiran, milloin se nousee (?!?!?!?), milloin haistelee todella mielenkiintoisia pupun hajuja maasta ja milloin... Mutta joo, treenillä siitä pääsee, emmä muuta väitäkkään. Seuraamiseen tuli muitakin hyviä ideoita: Ongelmana siis on ollut tuo laamailu liian pitkän ja "vaikean" kaavion aikana - joo, pitäis pyrkiä siihen että teet tarpeeksi mukavan ja lyhkäsen pätkän niin että koiralle jäis hyvä fiilis liikkeestä. NO JOO muttakun ko. asiaa on tässä nyt kaks vuotta treenattu niin kyllä pikkuhiljaa pitäis kestää pituutta siinä seuraamisessa? Asiasta voi tosin olla montaa mieltä. Eli kaavio menee näin - Lyhyellä pätkällä, oikeassa mielentilassa koira seuraa ongelmitta, hyvällä paikalla ja kontaktissa kokoajan, käännöksissä avitan satunnaisesti. Tämä on meidän "hyvä" seuraamispätkä, 5-20 askeleen mittainen. Huono, vaikea ja inhottava pätkä - koira näyttää innokkaalta, otan lennosta seuraamaan, teen pari käännöstä avitettuna ja jatkan seuruuttamista suoraan jolloin koira jää yhtäkkiä jälkeen. Kannustan jatkamaan, vire nousee, helpotan treeniä, palkka ja vapautus. Tiättekö mitä ajan takaa? Koira osaa käyttää mua vaikka minä en osaa käyttää sitä. Ruutin versio tuosta äskeisestä voisi mennä näin "Ihan kivaa seurata tässä. Pari käännöstä, äiti on naama norsunkutulla, miksei se hymyile mulle. Ahistaa. Miksi me jatketaan? Yhyy, mä alan tässä nyt sitten vähän angstaamaan niin äitistä tulee yhtäkkiä taas tosi iloinen ja tää typerä seuraaminen loppuu nopeammin" Hianompi homma, eikö totta?

Jääviin tarvittaisiin varmuutta. Mutta eipä tehdä kun seuraaminenkin menee tollaselle laamailutasolle helposti ja ohjaaja on näin helposti vietävissä. Ja mitä tulee siihen oikeaan seuraamispaikkaan niin oon automaattisesti kuvitellut että Ruuti näyttää seuraamisessa samalta mitä Tuisku. Eli, son edistänyt kokoajan ku oon palkannut sitä "oikeasta" suorituksesta ja perusasennot on ollut ihan persiistä. No, nyt on jonkunlainen käsitys siitä miltä lyhytselkäisempi ja muutenkin pienee likka näyttää tossa sivulla kun mennään oikialla paikalla. Eipä kestäny siinäkää montaa vuotta :D Tarinan opetus? Pyytäkää / käskekää / pakottakaa joku katsomaan teidän treenejä varsinkin jos treenaatte yleensä paljon yksin jossain takapihalla. Kannattaa! Ristus..

Ja sitten lisää angstausta Ruutin osalta: Sen lisäksi että se lukee mua kuin avointa kirjaa ja minen ymmärrä sitä niin mä en yksinkertaisesti keksi mitään millä saisin sen motivoitua tekemiseen. Käydään läpi nää peruskikat:

- Namit, herkut, ahneus: Ok, namit kelepaa ja on ihan kivoja jos sen on OIKEASTI NÄLKÄ eli ainakin yks ruokailu jätetään väliin. Tällöin namipurkki toimii parhaiten, Ruutin mielestä on ihan ok juosta purkille ihmettelemään, miten kannen saa auki. Mitä tulee niihin nameihin joita saa suoraan multa niin joo, Ruuti ottaa namin mukisematta mutta syö sen koska namit syödään, ei sillä todellakaan ole sellaista "ANNA PALKKA!" -fiilis ole. Epäselvä sepustus mutta kuitenkin, pääpointti siinä ettei ne namit oikeen mihinään tunnu. Jos ollaan mätsärissä, näyttelyissä tms niin silloin namit kelpaa paremmin, mitä enemmän häiriötä, sen enemmän toi yrittää keskittyä minuun. Parempi se noin päin ... Miksi itkuvirsi? Koska tuntuu siltä ettei se normitreeneissä palkkaudu namilla.

- Laumavietti, tai miksi sen joku haluaa sanoa, mielyttämisenhalu tai jotain vastaavaa. Okei, joku saa tulla nyt kitisemään ettei sellaista käsitettä ole olemassakaan kuin mielyttämisenhalu mutta sepä minua ei nyt hirviämmin tässä vaiheessa napota. :) Jokatapauksessa, ei toi koira tee MUN kanssa niitä juttuja, ei se halua että MINÄ palkkaan sen tai että minä kehun sitä ja annan "hyväksyntäni" sille kun se suorittaa jotain oikein. OKEI, tässäkin on poikkeuksia, joissain "paine" tilanteissa se kyllä palkkautuu ja rakastaa mua eniten maailmassa mutta puhun taas semmosista normitreeneistä, ei aina jaksais lähteä näyttelyihin treenaamaan.

-Leikki? No joo, pallon kanssa on kiva juosta yksinään. Nimenomaan yksinään. Pallon voi ehkä jossain vaiheessa heittää takas mun jalkoihin "no pidä pallos" tai vastaavaa. Vanhoja sukkia / munkinnaruja tykkää kyllä repiä mutta siihenkin pitää olla se tietynlainen mielentila, vire ja kuun täytyy olla just sillä kohdalla taivaalla että se leikkiminen on kivaa. Tai sitten mä oon vaan aivan älyttömän surkia. En tiä, perseestä.

Mikä tän mutinan ja kitinän tarkoitus oli? No eipä kyllä oikiastaan yhtään mikään, tuskimpa kukaan edes on tätä tänne asti lukenut :DD Mutta, tuntuu turhauttavalta, NIIN turhauttavalta tää homma. Möff.

No kun tokossa ei tunnu löytyvän minkäänlaista yhteistä, kauniin ihanan ihkun heleää yhteisäveltä niin ilimoittaudutaampa agilityyn, semmoseen kivaan mölliryhmään. 2 ekaa kertaa jäi pois juoksujen takia ja viime viikolla oli ensimmäinen. Ohjaajalla heitti melekeen pökäleen pöksyyn ku rakenneltiin semmonen kiva, ainaki 13 esteen pieni sarja siihen sitten niin "valssi valssi valssi valssi" no mitä helevettiä, enhä mä sellaasista mitää tiedä! Onneksi saatiin ottaa kolmen esteen sarjoissa (voi ristus notta nolotti, olin valmis juoksemaan hallista pois ja toivottamaan kaikille todella hauskaa loppuelämää ratkiriemukkaan lajin seurassa !) ja mitäpä tekee Ruuti? "Ai että mua pelottaa, kaikki haukkuu ja me ollaan hallissa, ai ai ku pelottaa äiti mä roikun sun perseessä kiinni ja kierrän kaikki esteet eikö oo hienoa!" Jepppp. Ohjasin kaikki päi helevettiä ja tuli jotenkin sellanen olo et "joo, ota ne seuraavat esteet vaan, menkää nyt tää rata äkkiä loppuun, joo siihen kohtaan valssi, joo ottakaa uudestaan joo noni viimeset esteet siitä vaan ja seuraava" Siis noin ei kukaan sanonut, EI vaan tuli sellainen olo ja mähän nyt oon vainoharhainen muutenkin. Kiirushan tossa kurssilla tulee ku kaikkien on toki kerettävä menemään MUTTA ahdistaa olla sielä muiden tiellä ja niiden aikaa viemässä joille tosta kurssista varmaan on jotain hyötyäkin. No, kaikkien onneksi (en siis nauti siitä että koirani ovat kipeinä!) Ruutilla on nyt yskää (Kennelyskän itämisaika tapauksesta riippuen 1-14 päivää, yskiminen alkoi muistaakseni torstaina? Kele!) ja näinollen se jää kotiin ainakin tälle kertaa ja varmaan vielä ensi viikollakin. Oon yrittänyt valaa tota tässä betoniin ettei se rasittuis, heleppo homma! Mutta, meen urheasti kuitenkin ainaki kuuntelemaan ja katsomaan ku muut liitelevät sielä radalla. AI että, tästä tulee mun uusi laji, ehdottomasti. Miksen mä voi vaan jo myöntää sitä että mä en tuota haltsaa ja piste, antaa olla?! ANGSTY >:O Ehkä huomenna näyttää paremmalta, toivottavasti äitin kirppu ja Tuiperski lopettais ton köhimisen äkkiä, inhottavan kuulosta ku noi kakoo :( Ruutikin viihtyy sängyllä öisin, sitä paleltaa. Mut mamma halaa ja suukottaa niistä taudin pois, kovasti on ainakin yritystä!

Ja jos joku tulee tän Ruuti -dissauksen jälkeen selittämään, kuinka mä vihaan mun koiraa enkä hyväksy sitä sellaisena kuin se on. On totta että meillä on lovehate tragedy tässä menossa, rakastan pientä kirppuani :) Ruutissa on paljon hienoja, tosin täysin selittämättömiä puolia, se oivaltaa asioita helposti - kahvikuppien kilinä tarkoittaa sitä että täytyy käskeä pappa juomaan kaffia jne :D Jos Tuisku lähtee pupun perään yöllä, Ruuti juoksee mun luo "Äiti tuu mennään, Tuisku karkas, äkkiä nyt, tuu jo!" ja sen kanssa arki on alkanut sujumaan kepeästi, enää ei tartte ihan kaikelle haukkua ja murista eikä ihan kaikkia ihmisiä tarvi välttämättä pelätä tai vierastaa (Tosin lapsia se pelkää edelleen) eikä sitä tarvii aina taistella pihalta takaisin sisälle vaan viimesimpien juoksujen jälkeen se tulee ensimmäisenä koirista sisälle! En tiedä, mitä on tapahtunut, oisko aivot kasvanu tai kehittyneet herneestä kenties... joksikin isommaksi palloksi, ei kuitenkaan mandariinilksi. Ar, taas meni dissaamiseksi! No kummiskin, kultainen pikkunen mussukka joka on aina iloisin kun tuun kotiin, ei kukaan muu jaksa vetää semmosia hepuleita kuin tuo eli ehkä se jollain tasolla tykkää minusta vaikken sitä välttämättä aina ansaitsekkaan. Ja mitä tulee siihen hyväksymiseen? Mä yritän sitä kokoajan, siis harrastuspuolella nää ongelmat on, kotioloissa saa mun puolesta tehdä mitä tykkää, heleposti tuo tossa mukana menee kuitennii. Ja miksi angstaan näitä asioita tänne? Jos jollakin olisi jotain fiksua sanottavaa näiden jälkeen, mitä voitaisiin lähteä koittamaan tälläisen "koira käyttää ohjaajaa" juttujen jälkeen. Aa, mikäs muu tässä ahistaa? Se ettei olla edistytty sitten yhtään sen jälkeen ku Ruuti oli ½ vuotias. Luoksetulo on samalla tasolla, seuraaminen ja perusasennot kanssa. Ja nyt voin myöntää että KYLLÄ, treenaan AIVAN liian vähän siihen nähden mitä haluaisin koiran osaavan, yritän näet käydä töissäkin joskus ja tienata rahhoo. Ja sitten ku tämä saakelin talavi loppuu niin elämä vähä helepottuu kun ei oo näin pimeää kokoajan. Siisti herätä kello 11, käyttää koirat kusella ja ruokkia ne, juoda aamukaffia ja nörätä ja sitten kello on puol 1 tai 3, meet töihin ja tuut sieltä ennen kahdeksaa ja tajuat ettet jaksa mitään enää treenata (+ mun koirat on muutenkin jo liian ilta-aktiivisia, pitäis saada ittensä reenaamaan aamusta!) joo, tää ei nyt liittyny koko hommaan oikiastaan mitenkään.

Mutta eipä oo huolen häivää, jokatapauksessa mulla on terve koira näin ainakin luustollisesti. Niinkuin joku mahd. huomasikin tuosta Ruutin poksista, lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja koko selkä täysin normaali :) Polvet ja silmät on jo aiemmin terveiksi todettu. Ei huolen häivää siis niistä (paitsi silmistä) enää :) On ainakin lupa harrastaa, noin niinku luustollisesti ja kropallisesti.

Katsellaan. Kirjoittaja painuu nyt tupakalle valmistelemaan itseään henkisesti "Angstyä" sarjan toiseen osaan: Tuiskuun. Huoh :/

 

Loppuun pari kuvaa Ruutista ekassa kokeessa, seuraamisesta molemmat. Perusasennot on ihan alkeistasolla eikä tuo seuraaminenkaan näytä hääppöseltä (nää siis taitaa olla ainoat missä se seuraa ees jotenkin...)

 

Noniin, pääsinhän treenaamaan valoisalla! Lunta tuprutti taivaan täydeltä, Tuiskulla oli seuraamisessa vähän hankaluuksia kun hiutaleet tippui silmiin - voi raukkaa.

 

Ensin ulos Tuisku. En ollut tyhmänä taas päättänyt mitään mitä sen kanssa tekisin. Tuiskun kanssa olis tärkeää että on selvät sävelet mitä tehdään ja miten eikä jäädä miettimään. Eli paperille suunnitelmat tulevista treeneistä ja treenin kestosta. Näin alkuunsa treenien pitäisi olla täynnä onnistumisia, nopeita ja hektisiä treenejä, ei odottelua eikä jahkailua. Myöhemmin voidaan sitten nostaa treenit takasin kisamodiin.

Seuraamista pari pätkää joka oli aika hankalaa lumisateen takia. Jumitti mutta paikka pysyi, enemmän moottoria taas oisin kaivannut mutta laitetaas lumisateen piikkiin vaan ;) Sitten hengailua tyylillä "mene vaan, joo mene mene nyt eteenpäin vaan" ja kun sain Tuin liikkumaan rivakasti eteenpäin niin testailin niitä nopeita pysähtymisiä - melkein joka kerralla istui! Hm, eli ei se sitä osaa - alusta koko homma :) Yhden hienon toiston sain jolloin koira oli minusta jo tosi kaukana :D Siihen lopetettiin mutta epäonnistumisten välttämiseksi aloitetaan huomenna tai keskiviikkona tosi helposta :) Eli ihan peruuttamalla, amatöörihommia. Uusi käskysana olisi kova, "sto" kuulostaa liikaa "iSTU" käskyltä enkä uskalla sekoittaa tuohon koska tarjoaa muutenkin istumista kokoajan. "Top" menee siihen samaan kastiin aika pitkälti, pitäis olla joku semmoinen jonka voi hihkaista :D (Kuulostaa varmasti tyhmältä kun hoen täällä erilaisia "käskyjä" ääneen ja pohdin niitä :D) Tuiskulla on siis kaikkeen seisomiseen liittyvänä käskynä seis tai seiso. Kaikki maahanmenot on vaan maa. Istumiset istu. Kaukoihin, ruutuun ja luoksariin pitäisi kehitellä sellaiset käskyt jotka minäkin osaan :D Tai muistan paremminkin. Idearyöppyä odotellessa.

Sitten yksi luoksetulo läpijuoksuna. Tuisku tulee ihan ok vauhtia mutta on "liikaa" kuulolla. Enemmän läpijuoksuja siis. Vauhtia sais olla enemmän, tulee laukalla "homps homps" ja jokaisella askeleella kuulen kuinka sen hengistys "pomppailee" tahdissa. Hetsareita siis...?

Ruudun loppuosaa, koira makaamaan ja minä chippaloimaan omia juttuja. "Sivu" käsky toimii ehdottomasti paremmin mitä seuraa. Jollain tästä pitäis saada sellainen että koira oikeasti haluaa juosta sivulle seuraamaan eikä tuu vaan siksi että käsketään. En oo saanut kehiteltyä vielä millä sais liikkumaan paremmin, lelupalkka? Vois toimia. Sitä seuraavaksi siis.

Mini-idaria. Tuisku teki kaikki asennot tosi hienosti, seuraamaan lähtee laiskasti mutta lähtee kuitenkin :) Ei tarvinnut hidastella tms missään vaiheessa, älyttömän kivasti teki siis :) Liikkeestä istuminen alkaa tuntumaan siltä että se on oikeasti hanskassa ja ehkä turhan voimakkaanakin... ;P

Ruutu. Pitkästä aikaa :P Vihreät sangot toimi reunamerkkeinä tänään. Jätin Tuiskun istumaan terrassille ja kävin tekemässä ruudun. Ruudussa ei palkkaa eikä käyty katsomassa "ennakkoon" mikä tää juttu on. Kutsuin koiran sivulle, sanoin "missä eee?" ja tyyppi kohdisti ruutuun :O OHHOH. Katsoin ruutua ja annoin käskyn, tyyppi pinkoi älyttömän itsevarmasti kohti ruutua ja hidasti vasta vähän ennen etumerkkejä. Annoin pysähtymiskäskyn, vauhti oli jo niin hidas ettei paljoa vaadittu MUTTA pysähtyipä seisomaan edes ;D Palkkana patukka minkä kanssa Tuisku biletteli pitkin pihoja ja hakkasi itseään kylkiin "tum tum tum" vaan. Vastakkaisesta suunnasta sama homma, lähti hienosti mutta hidasti vauhtinsa paljon ennen ruutua ja hiipi ruutun ja ennakoi pysähtymisen ! TOU. Ei näin. Kutsuin koiran luokse ja uusiksi. Tyyppi alkoi tekemään jotain sijaistoimintoja "vau, siisti lumipallo haluatko et tuon tän sulle vai?" Ei siis kestä mitään epäonnistumista tuon ruudun kanssa. Ja mähän en tehnyt muuta ku kutsuin luokse sieltä ruudusta ja lähetin uudelleen. Lyhyemmältä matkalta ja meni edes jollai tavalla :/ Kävin palkkaamassa ruudussa taistelulla ja siitä vapautus. Hain aamuruoan sisältä ja vein sen Jennin ohjeiden mukaisesti ruudun taakse, Tuisku ei moista nähnyt. Vielä yksi toisto "ekasta" suunnasta. Koira lähti taas paljon paremmin, hidasteli ja etsi ruudusta jotain jolloin pinkaisi ruokakupille täysillä. Eli nyt tehdään pelkästään tätä, hidastelu pitää saada pois. Mut kuitenkin oon tyytyväinen, huonosti suunnitellut treenit ja pitkätkin kaiken lisäksi ja silti Tuisku meni hienosti :)

Ja sitten pikkuinen, ruskea kiljuapina sisältä pihalle. Sama homma, huonosti suunnitellut treenit. Seuraamista ja taas mahdollisimman vähän perusasentoja ja korvasin ne lentävillä. Hienosti meni, Ruutia häiritsi lumisade paljon vähemmän. Tänään saatiin onnistuneitakin pätkiä! Mutta miksei musta tunnu että edistymistä tapahtuis, oliko se näin pitkäveteistä Tuiskunkin kanssa? No kontakti sillä edelleen on, mutta kuitenkin. JUMITTAA ja veetuttaa. Pitäis alkaa jalostamaan tuota leikkimistä Ruutin kanssa jos siitä sais jotain mielenkiintoa tuohon seuraamiseen.

Luoksetulo, namipalkka heittona taakse. Vauhti oli hieno ja oispa taas rysähtänyt, ei jarruttele yhtään. Ihan sama, se tulee lujaa :D Katotaan joskus myöhemmin tehdäänkö jotain asialle. En kuitenkaan halua Ruttusen luoksetulosta yhtä tympäsevän hidasta kuin vanhemmalla neidillä. Sitä istumista ja paikallapysymistä pitäis sen sijaan treeniä vaikkei siinä ongelmia ole ollutkaan mutta oon vahvistanut odottamista aivan liian vähän alusta alkaen, ekassa kokeessa se varastaa sit kuitenkin mun tuurilla :D

Hyppyä. Alkuunsa oli tosi vaikeeta taas tajuta mitä se "hop" tarkoittikaan... ;o Autoin sitten näyttämällä käsimerkin, hyppää innokaasti ja pysähtyy ihan esteeseen kiinni, pitää olla tarkkana ettei liiku sen "seis" käskyn jälkeen enää. Tai, pitää olla tarkkana koska sen sanoo ;) N. 8 toistosta kaksi kertaa kiersin esteen toiselle puolelle koiran viereen kokoajan palkkaamalla, istumista en oo sotkenu liikkeeseen vielä. Pari lähetystä vasemmalta ja oikealta viistosta, vaikeita! Tarvitsi avun molempiin. Pitää alkaa vähän tuotakin miettimään miten sitä tekee, heittopalkkoina tein pariin kertaan ja innostaa koiraa hyvin. Ruuti teki myös tänään ekaa kertaa tämän : JOJO! Hyppäsi palkan jälkeen takasi :O WTF, ei näin. No, pitää olla skarppina ettei pääse tekemään toista kertaa, ei ennen TK1:stä ;) Kaikenkaikkiaan kivat hyppelytreenit, edistystä ei oo tapahtunut syksyn jälkeen... Hhuuu.

Ruuti sai ruoan myös ruudun takaa. Jätin paikallamakuuseen, kävin tekemässä ruudun ja vein ruoan sinne taakse ja siitä sivulle ja lupa ruutuun. Tyyppi pinkoo NIIN täysillä! Juoksi takamerkille nuuskimaan kunnes huomasi kupin ja meni tylsästi syömään. Ravasi "aijjaa, ruokaa hyi no kai mä syön plaahh" eli pitää oikeesti alkaa jalostamaan leluja ja palloja tuon kanssa, jos sais innostumaan niistä enemmän. Mutta vauhti oli kerrassaan hieno, hieno hieno! Hymy nousi huulille kun kaveri meni niin totisena, parka.

 

Tuiskun kanssa päivä oli hyvä, Ruutin kanssa vähän jumittava. Tai ei jumittava mutta tylsä eikä edistystä tapahdu. NO, katotaan jos me joskus tästä jonnekki suuntaan edistytään :)

 

 

 

Kiva että välillä vuoristorataa myös siihen toiseen suuntaan ja tänään ainakin Tuiskun osalta TODELLAKIN toiseen suuntaan. Jos verrataan meidän treenejä esimerkiksi viime viikon perjantaihin niin Tuisku singahti pohjalta täysillä pinnalle ja siitäkin yli. Ihan älyttömän mukavat 15 min kulahti äsken Teen kanssa! Tehtiin pitkästä aikaa ruudun loppuosan seuraamista. Ekat toistot oli vähän kökköjä mutta parani loppua kohden huimasti :) Tyyppihän reagoi tänään kaikkeen nanosekunnissa. Jos ei siis lasketa niitä kahta ekaa :P Pitää tosin ottaa tuota joskus valoisallakin, tää yöllä treenaaminen on siitä huono ettei kokeet oo koskaan tähän aikaan. Noh, otettiin luoksetuloja, pysäytyksiä (yritin demonstoida Tuiskulle ruudussa pysähtymistä) mutta JOO, se juoksi eteenpäin...  Pysähtyi ku seinään käskyn kuultuaan MUTTA... :D Harmi et se lysähtää istumaan aina. Kesällä nopea istuminen oli ongelma, nyt ongelmana on se ettei se muuta teekkää ku istu :D Mut täytyy näköjään alkaa opettamaan seisomista aikalailla alusta asti uudestaan jos sen haluaa nopeaksi ja varmaksi... Eihän siinä mitään jos sais opettaa koiraa ku se on tuollaisella fiiliksellä. Luoksetuloja, älyttömän nopeita! En ottanut kertaakaan kokeenomaisesti, lopussa joko lelupalkka tai muuta säätöä ja tälläkertaa näistä oli jopa hyötyä! En tiedä mikä tänään sitten oli, yhtä laamana se sisältä lähti mitä yleensä mutta pihalla virkistyi kummasti ja heilutti häntäänsä taukoamatta ja halusi niitä juustonpaloja :D Seuraamista tehtiin yllättäen myös, tänään oli myös moottoria mukana ! Ei voi ku syvään henkäistä, toisaalta siitä että treenit olivat aivan upeat ja toisaalta taas siitä ku tää on tällästä vuoristorataa - koskaan ei tiedä. NOH, jos minä en saa tehtyä lappalaisilleni tarpeeksi yllättäviä treenejä niin noi tekee sen mun puolesta. Tuisku varsinkin. Tui oli niin ttaitava ! <3

Entäs Ruttunen? Iloisenahan se taas pihalle pinkaisi kun Tuiskun sisälle päästin. Tyyppi ehti heittämään monta rinkiä pihalla ennenku olin siinä vaiheessa että voin pyytää sen sivulle. Seuraaminen taas ensimmäisenä ja yritin jättää perusasennot todella vähälle vaan suoraan palkasta seuraamaan jne. Ei tuu turhaa hinkkaamista eikä koiran into kerkeä laskemaan + se perusasento ei koe inflaatiota, näistä huomioista Jennille kiitokset :D Välillä paikka oli todella hieno, tiivis ja lapa oikealla kohtaa, välillä taas seilaili menemään ties missä. Yritin saada aikaiseksi mahdollisimman lyhyitä ja ytimekkäitä toistoja joista saisin palkkattua vielä just oikealla hetkellä. Lyhyet pätkät jäi tänäänkin aikalailla unholaan, alku aina tökkii tuolla ja matkan pidetessä parantaa paikkaansa kokoajan. No, ainakin sillä pysyy kontakti! :D Mutta ehkä, ehkä se tajuaa siitä jo jotain! Pysähtymisiä yritin ottaa mahdollisimman vähän, pari ekaa oli tosi kökköjä kun pysähdyin siinä vaiheessa kun koira oli kaukana, pysähtyi siis myös kauas. Mutta mikä tässä on hyvää? Ainakin tiedän sen että se pysähtyy niille sijoilleen ;) Seuraamisesta pysähtyminen on kyllä semmonen minkä sain taottua tuolle yhtenä kesäisenä iltana hienosti kaaliin :) Eli paikkaa paikkaa ja vielä kerran paikkaa treenattava. Ja myös valoisalla treenaaminen vois olla kova juttu Kuutosen kanssa. Luoksetulo, ei myöskään kokeenomaisesti, perusasennon karsimista pois siis. Matka oli pitkä ja vauhti oli aika hurja :D Jos olisin ottanut perusasentoon niin ois rysähtänyt ja lujaa. Onneksi en ottanut :D Luoksetulon jälkeen päästin sitä vähän vapaalle ja käveleskelin tuossa pellolla sen kanssa. Kutsuin välillä luo ja käskin maahan - ihan tajuttoman hienoja rysähdyksiä neidiltä! Eikä tarvii ees käsimerkkiä enää, JJEE! Ja erottaa istumisen ja maahanmenonkin eli se kuuntelee! :D Niin joo, paikallaoloa tehtiin kanssa ihan lyhyeltä etäisyydeltä tosin, pari kertaa kävin palkkaamassa. Neiti makasi rauhallisesti minua kokoajan tuijottaen eikä edes vaihtanut lonkalleen! Ruuti oli ihana kun treenien alussa tuli taas haastamaan ja repimään hihasta, älytön neiti.

Ei niitä voi varmaan koskaan ymmärtää. Mutta tänään oli hieno päivä varsinkin kun suunnittelin Ruutin alokasdebyytin tapahtuvat VIIMEISTÄÄN 12.9 Seinäjoella. Samoin Tuisku jatkaa VOIVOI-uraansa sielä. Saa nähdä, miten jatkossa menee, olisko äiskän pikku-herneaivo valmis jo kesällä. Tai keväällä. Katsotaan.

Mahtava fiilis :) Seuraavat treenit ajattelin maanantaille, huomenna pidän taukopäivän ja sunnuntai on auttamatta taukoa kun lähden Keuruulle ryhmänäyttelyä katsomaan. Sii juu Jenni, kolmas viikko jo <3

 

Enkä kyllä jaksa kirjoittaa siitä Turun reissusta sen enempää paskaa. Jos kiinnostaa menkää http://valoisat.vuodatus.net/ lukemaan meidän ikimuistoisesta matkastamme.

 

Keskiviikkona käytiin iltasella ihan oikeesti treenailemassa tuossa pihalla. CopyPastella foorumilta:

 

Ruutin kapulahommista innostuin lähtemään vielä ihan ulos asti treenaamaan (hieman kuumeisena mut ...) Tuiskulta perussettiä, seuraamiset ok kivoja, moottoriahan tuosta puuttuu mutta tekee silleen ihan ok nätisti. Luoksetulot hienoja, joista ekan sössin antamalla käsimerkin - koira toki pysähtyi hienosti, kuin seinään mutta istumaan. Miksi? Kakeissa sama merkki istumisessa   Toinen läpijuoksuna, ei hidastellutkaan! Kakeja x 2, hiottavaa riittää! Helpotettu liikkeestä istu ja that's it.

Ruuti kiljui oven takana ja kun päästin sen ulos neiti kerkes pellolla rallittelemaan monet kierrokset ennenku sain itseni siihen kuntoon että sain kutsuttua sen perusasentoon. Neidin pa:t oli nopeita, innokkaita ja ilme oli aivan mieletön! Viis siitä vaikka istuikin pari senttiä vinossa, jaksanut alkaa nipottamaan kun virtaa näytti tälläkertaa piisaavan kiitettävästi. Seuraamisia, käännöksiä ja pysähdyksiä - hienolla temmolla mukana kokoajan, pysähtymiset ripeitä ja perusasennot hienoja. Pari luoksetuloa joiden lopussa hiottavaa, peruasennot vinoja. Vauhti oli kuitenkin niin huumaava tälläkertaa että Ruuti oikein paukahti jalkaa vasten :D Joojoo, eihän se sais paukahtaa mut... IHANAA ETTÄ SE TEKI ! Välissä palkkasin sen namien lisäksi hurjilla kehuilla ja bilettämisellä, neiti oli niin täpäkkänä! Kävi ihan possuna repimään takin hihaa ja hulluna haukku ja haastoi :D Älytön lataus siis kaikenkaikkiaan neidillä, ihanaa! Jos siitä sais sen pentu-ruttusen kaivettua vielä esille! Oisko hieman hienoa!

 

Torstai sitten taukoa ja perjantaina Jenni vilkas meidän tokoiluja. Hmm. Tuisku on taas totaalilaama, kuinka niin tyyppi valeraskaana? Eikai? Se laagas ja laagas... Jenni naureskelee varmasti meille aina yön pimeinä tunteina... :D Mut ohjaaja on paska ja koira tekee suurimmaksi osaksi kaikki liikkeet päi kuttua.

Ruuti yllätti positiivisesti :) Se keskittyi, jaksoi tehdä edes jollain temmolla hommia ja kesti hyvin meidän pälättelytuokiotkin. Ruutin treeneihin aikaa meni varmasti yli puol tuntia, seuraamisessa on tekemistä (ylläri) meidän ns "kaket" on paskat ja perusasento ihan per...see...stä.  Mut sanokoot kuka mitä tahansa, Ruuti teki tosi hienosti ja oon ylpeä pienestä eläimestäni :)

 

Tuisku menee tokotauolle hetkeksi, Ruutin kanssa vois alkaa kehittelemään jotain mikä veis eteenpäin oikeasti :P Josko me sinne alokkaaseen tänä vuonna............ Tai sitten ei. :D

Aloitetaampa sillä että ... Tai ei aloitetakkaan, annetaan sen asian olla.

Päivällä juttelin Tian kanssa puhelimessa ja mistä muustakaan kun koirista, eritoten treenaamisesta ja omasta suhtautumisesta siihen. Loistavaa spekulointia, kiitos !

Epäonnistuneen päivän päätteeksi kuitenkin kasasin vielä itseni ja otin Simban huoneeseen mukaan ja aloin treenata. Simban kanssa tehdään aina "hälläväliä" -tyylillä, eihän siltä VOI vaatia mitään kun se on niin häslä koko eläin :D Treenattiin ensin nopeita maahanmenoja, näähän tältä jätkältä onnistuu. Sitten otettiin ihan uutta juttua, eteentuloa. Itse oon tän opettamisessa ihan älyttömän huono. En tajua, miten sitä edes pitäis alkaa opettamaan? No, tein niin että istuin sohvalla ja ohjasin Simbaa lähemmäs namin avulla. Ei oikein hoksannut, mutta sain sen kerran tosi lähelle istumaan kontaktissa. Sitten otin seisaltaan samaa, peruuttelin ja ohjasin namilla lähemmäs ja lähemmäs, onnistui ihan kivasti mitä nyt sormet meinas katketa kun ahne Sheltti ei tajua että nami tulee kyllä jossain vaiheessa :P Simban kanssa on hauskaa kokeilla, se on niin innokas aina :D
Sitten kaukojen vaihtoja. Joskus oon seisomisen (lue, vuonna 99) opettanut sille "nouse" käskyllä ja hyvin on muistissa vieläkin. Eihän se sellaisia upeita tee, mutta nopeutta on ja intoa :) Tosi hyvin sain sille iskostumaan päähän miten seisomisesta mennään maahan sekä miten seisomisesta istutaan. On se vaan hauska :D
Jossain vaiheessa Simba alkoi tarjoamaan maahanmenoa jatkuvasti ja kielsin sitä ja jäätiin molemmat tuijottamaan toisiamme O__O ? ilmeellä :D Tässä se juju olikin ! En kiellä Simbaa koskaan mistään, se siis tekee aina omalla tavallaan oikein ja molemmilla on kivaa. Ahaa elämys, mitä jo Tian kanssa vähän sivuutettiin. Tässä se siis oli ! Simba siis on niin hoopo ettei edes tajua siitä kiellosta mitään, lapinneidit on asia erikseen.

Otimpa sitten Tuiskun seuraavaksi reenaamaan. Ei mun OIS pitäny, piti nostattaa vaa fiilistä Simban kanssa. Mut meni niin hyvin!
Olin taas koiralle ilkeä heti alkuun, en itseasiassa edes tiennyt mitä treenattais (Oon typerä ja osaamaton, joojoo). Istuin maassa ja jäin oottamaan koiralta että se tarjoais jotain. Seurailin mitä tekee Frau Puiper, häntä heiluu matalalla ja katse on kiinnittynyt nameihin. NAMEIHIN! Mitä hittoa sä teet, tässä tää mun tokokoira, ei mitään käsitystä katsekontaktista minkä pitäis olla päivänselvää! No, hilas katsettaan vähän ylemmäs ja palkkasin, üüper kehut ja koira tuli taas tuijottaan käsiä. Heti kun tarjos kontaktia, palkka. Seuraavan kerran se oikein nosti päänsä ylös ja katsoi silmiin - taas palkka. Tätä tehtiin hetken, sitten kaukoja "normaaleilla" vaihtoväleillä (Oon tehnyt siis niitä tosi nopeilla vaihdoilla, koiralla pysyy vire kasassa ja en oo ees huomannu tekeväni tota tolleen, onneksi on Sarvis :D) ja into/ilme pysyi tosi hyvinä kokoajan :) Näitä tehtiin hetki, palkkailin välillä pelkästä kontaktista, välillä otin 5 vaihtoa ja välillä vaan yhden. Lopetettiin lyhyeen ja onnistuneeseen, niinkuin aina pitäisi lopettaa. Mielettömän kiva fiilis, vaikkei koira mitään TODELLA loistavaa tehnytkään :) Tänään keskityin taas siihen että Tuiskulla olisi kivaa, se haluaisi oikeasti tehdä jotain ja se, että mulla pysyy kierrokset normaaleina ja osaan iloita niistä pienistä asioista. En kieltänyt Tuiskua mistään! Ja sitähän EI saisi muutenkaan kieltää mistään "väärin" tehdystä, eihän tuo parka sellaista kestä, palkkaamatta jättäminen on tarpeeksi paha. Kaikki siitä mulle aina sanoo ja aina mä mokaan, uudestaan ja uudestaan. Nii-in, minä se olen jonka pitäisi oppia! Mitenköhän mä siihenkin pystyisin, jaa-a. Jokatapauksessa, Tuiskunkin kanssa meni kivasti :)

Ja viimeisimpänä Ruuti jonka suhteen olen ollut "lievästi" epätoivoinen viime aikoina. Koiralta ei koskaan pitäisi odottaa mitään. Eikä sen nimeksi pitäisi laittaa mitään tuollaista. Nimi ei ollutkaan enne. Vai minäkö siltä olen moottorin hajottanut? Vai onko se vaan säästöliekillä käyvä? OLI MITEN OLI, unohdetaan viimeaikojen angstailut neiti Puupoksen suhteen ja keskitytään tähän hetkeen, menee joko totaalisen persiilleen tai sitten menee ok kivasti. Ruutin kanssa ekaksi myös palkkaamista pelkästä kontaktissa - molempien kanssa on parannettavaa kontaktissa :O Wuups. Neiti oli normi itsensä, keskittyi ja ajatteli mitä seuraavaksi tekisi. Tarjosi maahanmenoa, seisomista ja istumista - muttei kontaktia. Sieltä se alkoi kuitenkin irtoamaan pikkuhiljaa. Palkka suoraan kädestä suuhun ei ollut hyvä konsti vaikka toimiva sekin. Edelleen sen palkan heittäminen Ruutille on "se" juttu millä siihen saa pienellä vaivalla lisää vauhtia. On niin hauskaa saalistaa se typerä nappula lattialta itse! Kun kontakti alkoi irtoamaan luontevammin, aloin palkkaamaan myös istumisista, maahanmenoista ja seisomisistakin :) Teki tosi hienoja ja puhtaita vaihtoja - näistä mä oon kyllä tyytyväinen. Pitäis vaan alkaa "jalostamaan" näitä taitoja seuraavalle tasolle pikapuoliin :) Ja sitten päättää aina yhdelle treeni kerralle, mitä vaihtoja tänään otetaan. Koska ei kaikkien treenamisessa yhtäaikaa ole mitään järkeä varsinkaan kun neidin herneet ei ole liikkuvaisinta sorttia! Seuraavalla kerralla, istumista ja seisomista.
Sain siis Ruttuselta ihan kivan ilmeen irti :) Heittonamit on hauska homma! Tietenkin tää ei riittänyt mulle, ei tietenkään! VAAN OLI AIVAN PAKKO vielä ottaa sivulletuloja jonka jälkeen halusin kokeilla maahanmenoja, liikkeestä ja sivulla. Mietin, että en vaadi tänään nopeita maahanmenoja vaan yleensä sitä että se _haluaa_ mennä maahan, ei että sen _pitää_ mennä maahan. Koira sivulle -> LAAMA. Mutta teki kuitenkin kivan perusasennon, sopivassa kohtaan eikä liian edessä. Perusasennossa kontakti pitää ja on löytänyt tiensä Ruutin aivoihin, näin tulee tehdä! WOO. Siitä maahan ja heittopalkka. Uudestaan ja neitihän tuli ihan intoa puhkuen pa:han uudestaan ja ripeä maahanmeno :O Joskin vino, pikkuvika. Vapautus ja vielä kerran. Taas nopea ja sivulletulokin aivan älytön :D Ohhoh.
Sitten hömppäily maahanmenoja (eli hengaillaan, annan käskyn ja palkka) hitaita aluksi mutta loppua kohden vaan nopeus kasvoi :) Tein myös pari hämäriä ja annoinkin käskyn istua, neitihän OLI kuulolla ja teki supereita istumisia :D Siihen sitten jätettiin treenit ja mentiin laittamaan lapsille iltasafkaa - naudanmahaa. Kädet haisee edelleen, miksei toi lemu katoa :DD

Tän saman idean kun sais siirrettyä niihin oikeisiin treeneihin. Tai kyllä me nytkin treenattiin oikeasti, itseasiassa enemmänhän tää on "oikeaa" treenaamista, tässä on se oikea fiilis. Mä en vaan osaa. Kyllä, sorrun siihen aina - esineellistämiseen. Kasaan itselleni hirveät paineet jostain hiton koiran treenaamisesta. No, onneksi elämässä on muutakin :D Vai onko? Hmm. Harrastan, mulla on tavoitteita, eli esineellistän? Ja nyt kerään paineita siitä mitä ihmiset musta ajattelee "Hullu koirien hakkaaja, ei ajattele koiriaan vaan omaa etuaan" Voihan sen toki noinkin sanoa. Onneksi on kuitenkin ne ihmiset jotka tietää miten asiat ovat. Mitäköhän hittoa mä nyt aloin tänne angstaamaan, ajatelkaa mitä lystäätte, saatana.

Mulla oli tähän hommaan ideakin. Mut aloin vaan syyttämään teitä. Sori, jatkan ku ajatus pysyy kasassa (Abba soi korvissa, eikai tän tahdissa ajatukset kasassa pysy! Summer Night City <<3 Tuleepa lapsuus mieleen :D) Ja Rakas kohtalontoverini odottaa puheluani, oota vaa, JENNI! :D

Meneeköhän huominenkin läskiksi? Mahdollisesti. No, sä voit onneksi hajota vaan itseesi ;) Eli, hajoa itseesi.

Uusi vuosi vaihtui rattoisasti Sappeen kupeessa mökillä, Nitan, Katin, Funin, Nemin ja omien koirien kera. Raketteja paukuteltiin, koirat otti rennosti, Tuisku jonkuverran läähätteli ku tultiin takasin, mutta ulkona paukut ei ressannu eikä illan mittaan kuuluneet pamaukset. Jopa meidän Shelttivanhus oli ottanu kotona uuden vuoden rennosti ! Oli kyllä outoa hengailla entisten luokkalaisten (ja entisten asuinkavereiden...) kanssa! Katille ja Katin porukoille üüper kiitokset kuskaamisesta, ruoista ja juomista (UNOHDIN OMANI KOTIIN!) :DD Kaiken huipuksi unohdin myös kamerani kotiin ja täten myös Nitalta lainassa olevan putken :DDD WUPS! Unohdin siis aivan oikeasti mutta noo, ompa kuukaus aikaa kuvailla ;) Saat sitten Nita Turku KV:n aikana takasi, muistuta ;)
Keskiviikkona Jarski tuli hakemaan meitä DAAMEJA Tampereen Rautatieasemalta. Ilta kului leffan parissa, menin aikaisin nukkumaan ja heräsin myöhään :D

Ja itseasiaan! Oltiin Sarviksen kanssa sovittu et treenataan Tesomalla perjantaina mut pihalla olikin niin hitosti pakkasta, onneksi Sarvis keksi et lähetään hallille :D Koirat autoon ja menoksi. Yritin ottaa üüper lyhyitä treenipätkiä molempien kanssa vuorotellen ja mielestäni onnistuinkin aika hyvin - kerrankin ! Ensin paikallamakuussa Ruuti ja Muka. Ruuti makoili häiriössä yllättävän rauhallisesti, loppuvaiheessa alkoi olemaan jo rauhattomampi. Kerran vaihtoi lonkalle kun kävin piilossa ehkä kahden sekunnin ajan. No, tulipa kokeiltua :P Maassa pysyi hyvin, sivullenousemista en oo paljoa ottanut kun neiti tarjoaa sitä sitten liian tohkeissaan. Ehkä sitten, kun se osaa maata paikallaan. Mutta yllättynyt olen miten rauhallisesti meni vaikka ollaan otettu niin älyttömän vähän paikallamakuuta yleensäkkin, häiriössä tai kotosalla.
Seuraavana vuorossa oli Tuisku ja Vale. Ok, sinällään meni hyvin että paikka oli totaalisen uusi mutta silti. Ressaahan se siitä, korvat lintassa, kääntelee päätään ja nuoleskelee huuliaan. Mutta pysyi kuitenkin maassa kokoajan vaikka kävin piilossakin. Mutta, ei mitään ihmeellistä, perussettiä Tuiskulta. Seuraamista otettiin pmakuun jälkeen, edisti, laamaili ja ei kulkenut oikein mitenkään tänään. Aattelin et turhaa junnata jos ei kerran onnistu joten Tuisku tauolle ja Ruuti tilalle. Arvatkaapa oliko neiti herneaivossa hieman energiaa ku joutu kiljumaan häkissä? :D Olipa niin ! Pari luoksetuloa, lopun perusasennossa hiomista mutta vauhti oli ihan jees. Lisääkin sais olla, mutta ei kaikkea saa. Hömppäilyä ja siitä liikkeestä maahanmenoa, AIVAN älyttömän hienoja ! Siis nopeita, rysähtää maahan ku pieni kivi :D Näitä joku viisi toistoa peruuttelemalla ja hömppäilemällä, pari seuraamisesta ohjaamalla. Tyytyväinen :) Seuraamista - Paikka muuttunut liian eteen. Tähän kiinnitettävä huomiota jatkossa. Mistä johtuu? Perusasento on liian edessä! Tyhmä minä katsonut tuollaistakin läpi sormien :P Eli, perusasennot pitää saada kuntoon koska kun on oikealla kohdalla Ruuti seuraakin oikealla kohdalla, loogista? Pitää paikkansa hyvin kun sen "löytää" eli jos lähtee liian edessä se myös jatkaa liian edessä. Kestävyyttä ei ole, eikä oikeastaan intoakaan. Jaa-a, mitä sitä tuonki kanssa sitten tekisi...
Tuiskun kanssa hyppynoutoa ja kakeja. Aika laamailua ne hyppelyt oli, pari tais olla ihan ok:ta. ÄH, AINA VAAN IHAN OK ! Ei jaksa siitä sitten jauhaa eli kaket. Hömppäilynä eka, nopeat vaihdot ja nopeat käskytykset. Sarvis käski pitää pitemmät välit vaihdoilla ja testattiin. Jumittuu niin totaalisesti! Tuotakaa taas hoksannu :D Ja Sarvis huomas myös et teen melkeimpä aina maasta - seisomaan ja siitä istumaan jne, en ikinä maasta istumaan. Jäänyt päälle kun ei se oo noussu seisomaan ennen :D Mutta, tehtävä parilla vaihdolla ja "kokeenomaisesti" ne käskyjen välit, koska tekee niin paljon reippaammin kun käskyt tulee ripeästi. Hhah, en ollu tajunnu tuotakaa. Kiitti Sarvis ! Ruuti takaisin kentälle. Hyppyä, joka sujuu jo yllättävän hienosti ! Neiti irtoaa tosi hienosti ja on yllättävän innoissaan :) Pysähtyy hienosti, joskin turhan lähelle estettä. Lopun perusasento hiomatta ja liikkeeseen varmuutta niin tästähän voi tulla hieno!
Sitten sitä hiton "noutoa". Otin taas vaan tarjoamisella, mutta noutokapula on edelleen yhtä ällö kuin ennenkin. Tarjoaa mutta pyrskäyttää nopeasti pois. Niimpä Sarvikselle käteen naksutin, Ruutin suukku nätisti auki ja kapula tupaan. Rauhallisesti juttelin ja rapsuttelin leuasta ja silmien välistä, kyllä se noin sitä pitää vaikka hamaan loppuun saakka, ei ongelmaa :D Kun sille sais vielä taottua päähän että se on ihan kivaa vaikka joutuukin suun avaamaan. On se onnistunut muillakin, mä en jaksa enää leikkiä tuon homman kanssa. Oikeasti! Tunnarikapulan pitämistä jatketaan, noutokapulat unohdetaan :) Ainakin hetkeksi ;) Mä luulin että neljässä kuukaudessa neidillä ois loksahdellu jotai mut ei! Katsotaan, pilaanko tätä vielä pahemmin. TOSIN, ei tää voi enää huonommaksikaan mennä.

Loppuun vielä vähän agia. Ruutilla otettiin yhtä aitaa, nostettiin rimaa, liian nopeesti ja alkoi tiputtelemaan. Laskettiin ja neiti alkoi limboamaan. Saatiin pari kertaa hyppäämään eli vituiks meni sekin :)
Putken kanssa meni sentäs edes hyvin. Kokeilin, tajuaako toi mun viittomisista mitään ja tajushan se ! Putki oli siis A:n alla mutkalla, ohjailin vaan kädellä menemään joko vasemmasta tai oikeasta sisään ja HIFFAS! Putki on ihan tosi jees juttu :) Puomin kanssa takuttiin alkuun mut vipa kerta meni kiitettävästi. Siinä ne :P
Tuiskulle jotain hömppäilyä agin parissa josta ei paljoa kerrottavaa olekkaan.

Kiitos Sarvikselle vinkeistä, otetaan taas uudestaan jos joskus Tampereelle eksyn ;) Ja Hellu mukaan, ehdottomasti!

19:05 läks juna takas Seinäjoelle ja tässä mä vieläkin istun ja kirjoitan VAIKKA pitäis olla suihkussa ja sitten äkkiä nukkumaan että jaksais töissäkin olla. Ehkä mä joskus kahdelta pääsen nukkumaan.

Tai niin ainakin oletin. Taitaa olla parempi vaan jatkaa taukoa tai lopettaa kaikki harrastukset. :D Tuiskun kanssa meni ihan totaalisurkeasti, tai siis minä sössin kaiken. Seuraamiset meni alkuun ihan ok, hitaassa käynnissä on tekemistä ja samoin juoksussa. Normaalit ihan OK. Ekat kaksi ruutua ihan tajuttoman hienoja ja nopeita ja innokkaita ja blaablaa, kunnes jäin hinkkaamaan ja koira paineistui ja siinä se sit olikin. Helevetti! Niin joo. Tuiskun maahanmenot ruudussa on ihan NAURETTAVAN hitaita ja lysähtää lonkalle. Hyviä vinkkejä nopeaan maahanmenoon kauempana otetaan vastaan... >:/

Ruuti oli tuttuun tapaansa täynnä virtaa ja tarmoa, ei voinu ku nauraa sen yrittämiselle :D Otettiin vaan seuraamista ja perusasentoja -> Seuraamiseen lisää kestävyyttä ja paikkaan pitää kiinnittää huomiota varsinkin aloituksessa -> Paikka elää sivusuunnassa alkuun mutta korjaa sen aika nopeasti ja sitten katkee kontakti. Jäin hinkkaamaan sitäkin turhan paljon. Perusasennot oli siis nopeita ja yritystä ainakin oli! Koira on himpun verra liian edessä, mutta toisaalta se on sen verran pieni eläin että sille on helpompaa pitää kontaktia noin. Täytynee tarkkailla tilannetta. Perusasentoja pitää ottaa eri suunnista, että alkaa hahmottamaan sitä paikkaa oikeasti, takaa, edestä, oikealta, vasemmalta ja niiden variaatiot. Täytyy toivoa että Ruutin herneet alkais kolahtamaan nyt ja se alkais oppimaankin jotain :) Jätin ruudun ihan kiusaksi paikoilleen, pikku-termiitillä oli kova hinku mennä sinne kokoajan ;) Jotain positiivistä onneksi sillekkin ruudusta jäänyt, toisin kuin eräälle Teellä alkavalle koirarouvalle ;P

Minäpä se osaankin sössiä aina kaiken, täytyy oikeasti alkaa ottamaan nyt sellaisia ... 5 min treenipätkiä, ainakin Tuiskun kanssa. Aloitin taas rytinällä, wups.

Kokeen jälkeen sunnuntaina sekä maanantaina pidettiinkin molempien tyttöjen kanssa vapaata treenaamisesta, aika kuluikin hyvin luita järsiessä, lenkkeillessä sekä vapaana kirmailessa :) Eilen lähdettiin illalla Tuiskun kanssa puoleksi tunniksi jotain värkkäilemään tuonne vesitornin nurmikentälle.

Hoksasin nyt, että Tuiskun nopea pysähtyminen kaukana (eli esim ruudussa) on vaikeaa, hidasta ja epävarmaa. Ennen Tuisku on pysähtynyt ruutuun hyvin kun sanoo "seis", nyt vetää ruudusta yli tai pysähtyy hiiiiiitaasti. Testailin "sto" käskyä, mitä ollaan joskus tehty eilen ja se osoittautuikin huonoksi, koira kyllä pysähtyy kaukanakin mutta asento ei ole varma, joko seisoo, istuu tai on maassa. Ei hyvä. Jenniltä saatiin ohjeeksi testata top käskyä. Lentsun kurssilla kesäkuussa ku tätä treenattiin niin Tuisku pysähty tosi hienosti, pitäis ilmeisesti treenata sitä samaa vanhaa "seis" -käskyä ruudun kanssa, pelkään vaan että sen hinkkaaminen vähentää ruudusta ne viimeisetkin nopeuden rippeet ... Vaikeaa. Mutta testailen nyt jatkossa sitä, että vapauttelen koiraa kentällä ja annan käskyn jonka jälkeen palkkaan pallolla tms "heitettävällä". Lenkeillä vois myös testailla, kun koira on menossa oikeasti eteenpäin, siinä on virtaa eikä oo semmonen "treenimeininki", mutta ei sitten välttämättä keskitykkään siihen hommaan. Spekulaatio, ihanaa.
Sitten treenattiin patukkapalkalla seuraamista, tarkoituksena tehdä extralyhyitä pätkiä sisältäen paljon käännöksiä ja näinollen saada koiraan nopeutta ja _oikeasti_ halua seurata innokkaasti. Oikealle käännökset tökki aluksi, olivat ihan ok peruskivoja, mutta vähän löysäili. -> Palkkasin aina siitä kun käännyttiin oikealle eli "vedin" koiran patukan avulla käännöksessä mukana ja annoin purra jonka päälle pienet taistelut ja revittelyt. Parin toiston jälkeen koira oli tosi hienosti messissä ja teki upeita käännöksiä ja mikä parasta, ei alkanut ennakoimaan hyppimällä vasten heti oikealle käännösten jälkeen ;) Tuotapa voisikin testata joskus täyskäännöksessä, toimisko siinäkin yhtä hienosti :) Patukka toimi hyvänä motivaattorina pitkästä aikaa ja Tuisku jopa tuli itse tarjoamaan minulle lelua taisteltavaksi! Outoa ajatella, ettei tuo koira kolme vuotta sitten suostunut ottamaan mitään suuhunsa, saati sitten TAISTELEMAAN minun kanssani mistään :) Jotain edistystä on siis tapahtunut!
Patukkaseuraamisten jälkeen tehtiin askeleita oikealle namilla ohjaten niin, että kävelen takaviistosti oikealle eli koira joutuu peruuttamaan mutta samalla siirtää itseään mua kohti. Ongelmanahan meillä on se että Tuisku tulee oik. askelissa mukana silleen "töktök" eikä sievästi seuraamalla, edelleen MITEN HITOSSA KOIRAN SAA OPETETTUA KÄVELEMÄÄN / SEURAAMAAN SIVUTTAIN?! :D
Jokatapauksessa, toi "peruuttamalla oikealle" onnistui hyvin ja Tuisku alkoi tarjoamaan kunnon seuraamistakin siinä ja lopuksi kun testasin vielä suoraan askeleet oikealle, koira meni todella paljon paremmin ne, vähän "poikitti" takana, mutta seurasi :)
Seuraamisen jälkeen tunnarin piilotusta x 5. Ensimmäiset kaksi oli nurmikolle piilotettuja (Mukana siis niitä hämykasoja) Molemmat löytyi helposti ja koira oli innokas, palautus nopea eikä pureskellut kapulaa yhtään :) Sitten kaksi piilotusta hiekkatielle (nurmikoiden keskellä menevä..) näissä oli myös hämykuoppia mukana. Haisteli tarkasti ja kaivoi kapulan maasta raivokkaasti molemmilla kerroilla, aivan tajuttoman hienoa huomata miten Tuisku on saanut varmuutta tähän! :) Palautukset edelleen hienoja, ei valittamista.
Sitten vielä yksi piilotus metsään. Metsään piilotukset onkin menneet yleensä ihan ... metsään? :D Löydettiin sellainen suhteellisen vaikea paikka, paljon rämeikköä jonne oli hyvä piilottaa kapula ;D Sainkin tökättyä sen aika syvälle sammalten ja varpujen alle. Lähetin koiran etsimään ja sen ilmeestä huomasi heti, että se olis menny ukkeleita metsästä etsimään :( Raukka oli ihan tohinoissaan ! Selvästi petty kun otin sivulle ja sanoin "oma". Lähti hyvin, löysi piilotuspaikan ja työskenteli siinä ympäristössä hetken. Kapula löytyi yllättävänkin vaivattomasti, palautus hieno edelleen :) Tähän olikin hyvä lopettaa treenailut siltä päivää, viimeinen löytö oli niin tavattoman hieno ja jäi mahottoman hyvä fiilis. Lopuksi nakeltiin vähän palloa ja hengailtiin, vietettiin siis laatuaikaa kahdestaan Tuiskun kanssa, Ruuti jäi siis kämpille...

Tänään otin sitten molemmat tytöt mukaan kerralla ja mentiin taas vesitornille treenailemaan illalla. Ensin Tuisku suorittamaan, treenailtiin sitä tunnarin "ohjaaja täyskäännös" juttua. Aika vaikea se on Tuiskun hahmottaa, että hän jääkin mun väärälle puolelle. Otin siihen käyttöön nyt "paikka" sanan mikä meillä ei ole käytössä missään. Tietää sanan merkityksen kuitenkin jotenkin, joten sitä apuna käyttäen oli helppoa tehdä tuota :) Namin avulla pysyi paikalla hyvin vaikka käännyinkin, kuikuili kokoajan eteenpäin eikä yrittänytkään tuijotella mua, hyvä homma :) Tätä vois tehdä vaikka ruoallakin, siinä rouvalla menee kierrokset niin ylhäälle et vois tehdä ihan hyvää ;) Jos joku "malttijuttu" toimii ruoalla, se toimii millä vaan - ainakin Tuiskun kohdalla. Tämän jälkeen otettiin pari luoksetuloa, jätin koiran kokeenomaisesti maahan, kutsuin, annoin käsimerkin ja samalla nakkasin pallon. Näitä pari toistoa, jonka jälkeen otin kokeenomaisesti ilman maahanmenoa, toimi :) Näitä täytyy siis ehdottomasti tehdä lisää ja olla tarkkana ettei ala ennakoimaan mitään heitto systeemejä. Tarpeeksi vaihtelevuutta on se avainsana (Aina) Sitten tehtiin kaukoja yhdellä, kolmella ja taas yhdellä vaihdolla. Jokainen meni hyvin, vaikken kolmesta palkannutkaan Tuiskua muuta kuin kehumalla, ekat vaihdot oli ripeitä,koira tosin ihmettelee hieman "miksi tuut nyt jo takaisin?" kun palkkaan ekasta :P Pitäisi testata pallopalkalla, ettei tarvi palata sen viereen...
Selityksen vähenee liike liikkeeltä :D Mitäs me sitten otettiin? Aivan, tunnarin piilotusta taas metsässä x 3. Ekat kaksi oli aika vaikeita, maasto oli muhkurainen eikä Tuisku meinannut saada hajua -> ei kuitenkaan luovuttanut eikä paineistunut (ympärillä olisi ollut muitakin keppejä suuhun otettavaksi) vaan etsi määrätietoisesti sitä tupakalta haisevaa kapulaa. Tokalla kerralla itse jo hermostuin (Ruutiin joka kiljui yksin tolpassa, itseeni sekä ehkä myös Tuiskuunkin) ja annoin ihan oikeasti neutraalin "oma" käskyn uudelleen jolloin koira nuuhkaisi maata pari kertaa ja JES, oma löyty melkein heti! Tosi kiva että saatiin taas tälläinenkin harjoitus että kun äiti antaa uuden käskyn niin senkin jälkeen voi haistella, toimia ja etsiä eikä heittää niitä pieniä toimintakyvyn rippeitä samantein roskakoppaan ;) Mahtava fiilis!
Ajattelin lopettaa tähän, mutta päätin ottaa vielä yhden. Metsässä siis edelleen, pohja oli suora, "kulutettu" ja ympärillä oli paljon jos minkämoista keppiä ja tikkua ja risua. Tunnarin sain piilotettua aika vaivattomasti pehmeään maahan ja tuisku ei edes katsahtanut niihin vääriin kapuloihin vaan pisti nokan maahan ja etsi omaansa määrätietoisesti :) Miten musta on alkanu tuntumaan, että se sunnuntain koetunnari olikin ihan fiksua tehdä, tuntuu että Tuiskulla on ihan eri fiilis tähän etsimishommaan nyt? Jaa-a, ma ei kyl tiedä...

Tuisku tolppaan kiinni ja energiaa ylitse pursuava Ruu kentälle. Ei voinut oikeasti muuta tehdä kuin nauraa tuolle pienelle ruskealle otukselle, on se niin hauska vietereineen päivineen :D Aluksi annoin sen vähän juosta ekoja höyryjä ulos ja sen jälkeen vasta perusasentojen tekemistä, juoksentelu tosin ei auttanut yhtään vaan Ruuti tuli törmäämällä, siirsi paikkaa sivulla kokoajan niinkuin ois ollu muurahaisia pyllyssä tai sitten vaihtoi paikkaa niin että "tarraa" etutassullaan mun jalkaan kiinni ja siirtää siitä itsensä (omasta mielestään) oikein ;D Ai niin ! Tässä vois ehkä kertoa senkin että vanha Ruuruu, leluja paiskova ja heittelevä hulttio on palannut lomalta :D Ruutilla on hiveitä iltahepuleita ja se käy niiiiiiin kierroksilla, ihan ku vuosi sitten (Maanantaina tuli meidän yhteistä taivalta muute vuos täyteen) Niin, parasta noissa iltahepuleissa on se, että Ruuti tulee tarjoamaan lelua revittäväksi välillä hyvinkin sikamaisesti, murisee ja hyppii syliin, raapii ja kouhkaa :D Hirveet ärräpäät ku tarraan leluun kiinni ja leikin, siis mahtavaa ! Ehkä se alkais tarjoilemaan tuota sikailua jatkossa lisää, pitää antaa sen nyt olla tyranni ku pentuna se sitä ei saanu kerran olla :P
Joo, mutta jos jatkettais niistä treeneistä. Tehtiin seuraamista jälleen, yllättäen :P Lyhyitä pätkiä sisältäen pysähdyksiä, välillä palkkasin vauhdista ja välillä pysähdyksistä, mahtavaa menoa Ruutilta! Kyllä sille ehkä  joskus saa melkein yhtä kivan seuraamisen, mitä Tuilla on :) Tänään tosiaan oli virtaa, paikka oli hieno ja kontakti pysyi kokoajan ja mikä parasta - korvat pystyssä kokoajan! Suorien pätkien jälkeen otettiin vähän käännöksiä seuraamisesta ohjaamalla ja lopputreeneistä ilman - Meni ihan älyttömän kivasti vasemmalle käännökset ilman namia tai mitään hidasteluja tms :O OHHOH. Yllätyin :P Inhottavaa kun ei osaa arvioida mitä Ruuti osaa ja mitä ei, sitä olettaa treenaamista vaativista jutuista et "joo se osaa nää ilman apuja" ja niissä missä se ei apuja tarvi, oon väkipakolla niitä tunkemassa. No hieman kärjistettynä joo, ei se ihan noinkaan mene :) Varmisteluahan se tarvitsee kaikkeen. Mutta positiivisesti yllättynyt kuitenkin  pienokaiseeni!
Sitten paikallamakuuta, etäisyys vaihteli 5 m - 15 m. Palkkailin aika tiuhaan tahtiin ja vapautinkin välillä, pääsi kerran vaihtamaan lonkalle taas ! Täytyy nyt treenata enemmän sitä että menen Ruutin sivulle, maahan palkka ja paikallamakuu jatkuu, tässä se mun mielestä aina lysähtää aina. Ja niin, tarvittaisiin niin kipeästi häiriötä paikallamakuuseen! Oikeaa häiriötä.Saida - Jenni, voitko järjestää mahdollisesti? ;)
Lopuksi jotain liikkeestä seisomiseen viittavaa, ei oikein onnistunut. Tai pysähtyyhän se, mutta mua ärsyttää just tää opetusvaihe kun tuntuu siltä ettei koira koskaan hoksaa. Pitäis edelleen lukea sitä mun ja Tuiskun vanhaa treenipäiväkirjaa, mitä ja miten ja kaunko siinä meni, että Tuisku hoksas ne. ...

Huomenna sitten vielä mahdollisesti jotkut pikatreenit aamulenkin yhteydessä ennen ruokaa, iltapäivällä / illalla lähdetään Jaaskin ja koirien kanssa ajelemaan Kaustisille, koirat pääsee pois täältä perkeleen asfalttiviidakosta :) Tiedossa siis ihania rentouttavia (toivottavasti) metsälenkkejä minulle sekä koirille, sunnuntaina sitten mennään Tuiskun ja Ruutin kanssa Jenniä ja Kawaa (sekä massua!) tapaamaan, Nitakin pölmähtää paikalle toivonmukaan maanantaina tms :) Tiistaina tai keskiviikkona sitten kotia takas Nurmoohin. Ohojelmaa taas luvassa!

Ja niin, kuten jotkut mahdollisesti jo kalenterista katsoivatkin  - Ilmoittauduin kokeeseenkin :D 20.9 Seinäjoella. Katsotaan, oliko toi sunnuntai vaa tuuria, taitoa vai mitä ihmettä se oli :) Ja kyllä kieltämättä olisi ihan tajuttoman hienoa, jos sieltä tulisi se ykkönen kun jäi kerran noin pienestä viimeksikin kiinni! Mutta mä tiedän, jos lähden vaan tavoittelemaan yksinäni ykköstä sieltä niin koira ei kyllä pelitä, ei varmasti. Eli, yritän suhtautua asiaan samalla tavalla kun sunnuntainakin - TREENIMIELELLÄ! ;D

Ainiin :D Meidän kokeet menee hienosti. Tai, tuomarit. Katsokaa vaikka:

ALO
~03.05, Veijo Kinnunen
~12.05, Juha Kurtti
~18.05, Veijo Kinnunen
~15.09, Mauri Pehkonen
AVO
~21.10, Veijo Kinnunen
~18.11, Piritta Pärssinen
~25.11, Veijo Kinnunen
VOI
~07.09, Saija Pollari-Peltoniemi
~20.09, Veijo Kinnunen

Joka toinen Kinnunen :D Ja voin sanoa, etten valkkaa kokeita tuomareiden perusteella, tosin Veijohan on hauska tuomari, ei siinä!

Ennen koetta.

Eilen käytiin treenailemassa Hellun ja Donnan kanssa pirkkahallilla. Otettiin aluksi ruutuja, meni hyvin ja huonosti ja hyvin huonosti. Oon huono ohjaaja, tiedetään ;:P
Sitten paikallamakuu, Tuisku paineistuu edelleen siitä kun palaan luokse. Hmm, toivottavasti pysyy maassa huomenna.
Sitten liikkurin kanssa, kokeenomaisesti kaikki muut paitsi hyppynouto ja tunnari, ruutua säädettiin ja luoksari otettiin kahteen kertaan. Palkkana oli kupissa kissanruokaa ja sain koirasta semmosen fiiliksen irti että se jopa kiljahteli seuraamisessa :D Ruutu ei oikein sitten onnistunutkaan kun "eteen" käskyllä pongahti kupille eli käsky "eteen" on sama asia kuin "ole hyvä" ... :P Muut menikin ihan jees kivasti.

Äsken kävin tekemässä parkkipaikalla Tuiskulle vielä ruudun. Ruudussa ei ollut alustaa tms, eikä koira nähnyt ruudun tekemistä ollenkaan. Koira oli heti skarppina kun menin lähetyspaikalle, pinkoi täysiä ruutuun hienosti ja suoraan, pysähtyi aikalailla taakse (EIMITÄÄNVÄLIÄENÄÄ!) ja meni maahan hienosti. Juoksin ruudulle ja palkkasin kissanruoalla, neiti oli ihan iltsinä :D Jos se menis huomennaki noin............ Tai sitten ei.

Niin joo, ja käytiin ottamassa sitten vielä agia. Molemmat meni tosi kivasti ja aloin oikeesti miettiin, jos Tuiskun kanssa menis joskus virallisiinki. ... Ehkä :D Hellu, haluutko viedä ? Ruutin kanssa naksuteltiin tänään kapulajuttuja ja kaukoja. Ihan kivasti meni. :D Enpä jaksa enempää siitä kirjoitella.

Kattellaaan huomenna lisää. JA NIIN! Kiitoksia Hellulle treeni ja liikkuriseurasta :) Oli ihan parasta!

Tai joskus. Ei ennen koetta kuitenkaan :P

Tuiskun kanssa otettiin kokeenomainen paikallamakuu, aikaa pidensin neljään minuuttiin. Mitä itse näin piilosta, koiralla pyöri pää jonkin verran mutta suurimman osan ajasta kuitenkin tuijotti skarppina piiloon päi. Heti ajan tultua täyteen, laittoi korvat linttaan ja alkoi heiluttamaan häntäänsä sekä lyömään käpälällä maata, ei kuitenkaan noussut ! Palkkasin maahan, odotin hetken ja käskin sivulle, ihan mahottoman ripee oli ! :) Tätä täytyy tehdä tampereella lisää, lähetään siis tyttöjen kanssa Treelle tänään. Kaukokäskyt kymmenestä metristä, ihan sikasiistit! Pikkasen liikkuu puoleen ja toiseen, mutta nyt teki vaihdot niin innokkaasti että peräpää liikkui vähän oikealle ;D Mieluummin näin!
Sitten otettiin taas sitä ruutua, ollaan otettu nyt joka aamuruoalla se. Elikkä oon vienyt kupin valmiiksi "piiloon" ruutuun ja sitten koira sisältä pihalle. Eka kertahan oli aika fiasko, eilen oli jo vähän parempi ja tänään taas parempi. Koiraan on tullut vauhtia ja se etenee varmemmin. Tänään mukaan tuli sitten se armoton kupin etsiminen, pyöri ja hyöri etsien kuppia ja sitten ku löysi, käskin maahan ja siitä kupille. Mahottoman hieno maahanmeno, mutta jos huomenna tekis tuon vielä noin ja sitten alkais ottamaan ihan "treeneissä" niin että käsken sen pysähtymään ja käyn ite palkkaamassa sen sinne. Hellu voi sit ohjastaa meitä, EIKÖ?! :D

Ruutille sama. Otettiin eka pari pätkää seuraamista, intoa oli ja lähti mukaan. Palkkasin parista askeleesta, pyrittiin vaan siihen ettei ala jätättämään eikä ennakoimaan maahanmenoa. Ihan hyvä, että poistin liikkeestä maahanmenon meidän treeneistä, aika kova tuo on kuitenkin ennakoimaan vaikka luulinkin ettei sen aivokapasiteetti siihen riitä ;D Vitsivitsi.
Ruudussa sama ku ´Tuiskulla, tosin Ruuti irtoaa 30819027 kertaa vauhdikkaammin ja varmemmin, sillekkin tullut mukaan nyt se nuuskuttelu ruudussa. HM, ehkä mä lopetan ruudun treenaamisen nuoremman kanssa, etten pilaa sitäkin vielä :P

Niin, ja Ruuti kävi hierojalla eilen täällä Nurmossa (Tai, Sjoella) Nätisti jaksoi neiti maata ja olla hiepsutettavana, paikat venyi hyvin ja koira itsekkin autteli hierojaa venytyksissä, niin kivalta tuntu :D Lavan "edessä" olevassa lihaksessa (Onko se nyt sitten olka - kyynärvarsilihas vaiko lapa/kaulalihas?) oli semmosia "mölttejä", mitä ihmisillekkin tulee hartioihin ja selkään, semmosia kovia palloja :D En tiedä virallista nimeä siisen. Semmosia löyty molemmilta puolilta. Selkä, kaula, rinta, niska oli kunnossa, ei häikkää. Lihasta sais kuulemma tulla enemmän selkään :) Eli metsätreeniä vaan, kunhan ne mustat madot katoavat sieltä! Muuten lihaskunto on hyvä. Takajaloissa, istuinluusta vähän alemmas elikkä puolijänteisessä lihaksessa mun käsittääkseni oli pieniä jumeja ja arkoikin vähän sitä, mutta laukes hieronnalla :) Sitten se oudoin juttu :O Oikeaa etutassua venytellessä, hieroja huomasi Ruutin jalan naksahtavan aina ojennusvaiheessa :O Ja naksahti ihan "normaalissa" tilassa eli ei väännetty jalkaa mitenkään kummallisesti vaan naksahtaa "normaalistikkin". En oo huomannut. Ensin epäilin että ranne napsuu, vaan ei, kyynärpää sielä naksahtaa?! :O Saattaa olla kuulemma "vaan" kuiva nivel, mitään vakavaa se tuskin on koska koira ei kipuile sitä. Seurataan tilannetta, viimeistään kuvauksissahan sen näkee jos jotain häikkää oikeasti on.... Tuisku tässä ois hierojalle se akuutimpi tapaus mutta sovittiin ettei kehtaa hieroa nyt ennen tuota koetta, katsellaan siis mahdollisesti 15 pvä tms :)

Niin, ja molemmille tytöille olis katseltuna viralliset silmä ja polvitarkit loka-marraskuussa. Tuiskullahan ne nyt periaatteessa ei oo "viralliset" mutta katsotaan kummiskin. Ruutin kuvauttamista oon kaavaillut ensi kesälle tai sitten jo aiemmin keväällä. Tuisku pitää käydä kuvauttamassa jollain oikeasti pätevällä, että voin hyvillä mielin uskoa siihen, mitä kuvaaja niistä lonkista sanoo :P

Ruutu nimittäin. Treenailtiin äsken ennen aamuruokaa, tässä selostus.

Ensin Tuisku, jolle olin käynyt tekemässä ruudun ja vienyt sinne kupin odottamaan (kaivoin montun ja heitin kupin sinne ettei koira näe sitä...). Otin Tuiskun pihalle ja ekana otettiin hyppynoutoa. Kapula lensi aikalailla sivuun, mutta hakuvauhdissa ei sinällään ollut taaskaan moitittavaa, tuonti oli jälleen hidas mutta hyppäs kuitenkin molemmilla kerroilla. Uudestaan (jolloin noutokapula sanoi myös sopimuksensa irti...) ja sama juttu. Pitäis vissiin alkaa ottamaan esim ruoan yhteydessä tuota niin sais palautuksen ripeämmäksi, avoimessa ainakin ruoka toimi kun koira oli epävarma irtoamaan hypylle... Otettiin vielä kerran metallilla, tarttu Tuiskuksi aika varovasti kapulaan "ällö" fiiliksellä :o Yleensä se on tykänny enemmän metallista mut tää päivä on nyt muutenki semmonen ettei ois kannattanu kenenkää herätä. Perkele!
Luoksetuloa, seisomisia. Pallolla palkkasin, teki tosi hitaasti :o Tai siis selvästi hidastaa vauhtia käskyn saatuaan ja loppujen lopuksi pysähdys on napakka. Mutta ku mä haluan että saisi sen pysähtymään napakasti heti kun käsky TULEE ;D Mikään ei riitä. Näitä pari toistoa ja loppuun läpäri, ei ennakoi.
Sitten seuraamista, ensin lyhyempiä pätkiä ja palkka ja lopuksi "jumbo". Varmaan parisen minuuttia seuruutin ja kävin läpi voittajan jutut pariin kertaan, lisäksi otin juoksusta ja hitaasta käännöksiä sekä pysähdyksiä. Kaikki oli ok, koira tulee (korvat lintassa niinkuin aina) häntä heiluen, hyvällä paikalla ja hienolla draivilla. En kyllä tosin koiraa katsonut seuruuttamisen aikana mutta se tuntu hyvältä ! ;D Tähän voi siis olla melkeimpä taas tyytyväinen, kun sen sais seuraamaan kokeessakin noin nii jippii!
Sitten se uitun ruutu. Menin lähetyspaikalle ja näytin koiralle ruutua, tai ohjasin sen pään ruutua kohden ja sanoin "missä eteen? missä?" Koira tuli skarpiksi ja lähetin sen, annoin varmuudeksi vielä käsimerkinkin. Koira lähti hiippailemaan eteenpäin ja meni haistelemaan heinikkoa. Just joo. Takas sivulle ja uudestaan. Lähti reippaammin mutta hidasti ennen ruutua, teki käännöksen ja haki pallon ja toi sen mulle? VITTU MINÄ MITÄÄ PALLOA HALUNNUT, perkele! No, vielä kerran. Menin lähemmäs, ja lähetin. Tässä vaiheessa koira oli jo niin paineessa ettei sitä olis saanu millään liikkumaan nopeammin. Mutta, kun lähetin ruutuun sanoin "ole hyvä" niin sit tajusi :D Eli, sillä ei oo minkään valtakunnan käsitystä siitä ruudusta vaan ruokakupista, vaikka ruoalla, näkyvällä "kimmokkeella" ollaan tehty vasta 2 kk? Sitä ennemmin tehtiin aina namialustalla, jota koira ei nähnyt. Voi kiesus, tätä siis treenaamaan ja koiralle varmuutta ILMAN minkäänlaisia kimmokkeita, palkka tulee vaan ja ainoastaan multa. Mitäs sitten ku se koetilanteissa oppii: "Ei sielä ruokaa kuitenkaan ole, turhaa mä sinne meen?" Niiiiimpä. Mietintämyssyyn, perkele.

Sitten Ruuti, joka oli kiljunut äänensä käheäksi sisällä. Tein sille saman jutun tuon ruudun kanssa, kuppi valmiiksi niin ettei koira tiedä. Otettiin aluksi seuraamista, mikä meni ihan hienosti, paikka ja kontakti rakoili vähän eikä koira keskittynyt. Pari nopeaa pysähdystä, ei vaikutusta. Otettiin lyhyempää, parin askeleen seuraamista. Sit mulla naksahti ja nyppäsin niskavilloista kun pudotti kontaktinsa heti -> koiraan tuli skarppia, pari askelta ja hirrrrmupalkka. Uudestaan ja koira oli tosi hienosti kuulolla, n. 7 askeleen seuraaminen ja taas isopalkka ja vapautus. Viimeiset pätkät olikin mielenkiintoisia. Sanoin "seuraa" niin koira menee maihin :o Siis ei silleen maihin et "ÄLÄ LYÖ ENÄÄ" vaan ihan ku otettais paikallamakuuta :D Sain sen seuraamaan ja kohta se vetää taas maihin, ihan ku ois ennakoinu liikkeestä maahanmenoa? Ilmeestä tosin näki et "Voi hitto, mitäköhän mä tein, suuttuuko äiti?" Kannustamalla ja kimittämällä sain sen pysymään joten kuten mukana, mut.... En tiä. Viikon tauko ei tehnyt hyvää seuraamiselle :D Pitäis nyt oikeesti alkaa miettimään, mikä mättää. Koira ei keskity, se mättää.
Hyppyä. No joo, niissä ei mitään, hienosti irtoaa mutta se loppu pitäis saada kuntoon. No, onhan meillä aikaa...
Ja sitten se ruutu. Ruutille tein saman eli "näytin" missä ruutu on ja lähetin. Koira juoksee täysillä etiäpäi, niin täysillä että kaataa yhden merkeistä ja sit hokaa "AI TÄSSÄ SE RUOKA ON KIITOS NAM" :D Mutta, enemmän käsitystä sillä on tai siis enemmän varmuutta tuon liikkeen kanssa. Ruutin nokka toimii sen tutkana, se uskaltaa tehdä mitä tahansa kun jossain haisee ruoalta (tai miltä tahansa) Tuisku ei taas oo mikään nenänkäyttäjä eikä luota siihen.

Mutta joo, viime viikko menikin pesuhuone remppaa tehdessä, ei tullut tehtyä koirien kanssa oikeastaan yhtään mitään. Lenkeillä toki käytiin mutta mitään treenaamiseen viittaavaa ei tehty... :P Ehkä mä taas virkistyn ja tapan itseäni pala palalta kun hakkaan päätäni seinään noiden ja itseni kanssa, mutta on se antoisaa sitten ku saa ne taas pelittämään :) Antoisampaa varmasti kuin se, että saa "jokapaikanhöyläkoiranteenteenteenteen" toimimaan ;)

Kävästiin tekees pikatreenit koulun kentällä, Kati ja koiruudet toimi häiriönä.

Otin pitkästä aikaa ruutua noilla oransseilla kartiomerkeillä. Kävin tekemässä ruudun, vein kupin sinne jonne nakkasin pari makkaraa. Kävin pelastamassa Tuiskun tärykalvot Ruutin kiljumiselta ja kävelin rauhallisesti lähtöpaikalle. Perusasento ja käsky. Meni loistavan nopeasti, pienen koukkauksen teki ensimmäistä kertaa ikinä! Taisiis, kaarsi vähän oikealle kun meni mutta jatkoi suoraan loppumatkan ku tajus homman. Sit vietiin yhdessä nameja sinne ja uusiksi -> paremmin. Vauhti on nyt jotain taivaallisen hienoa ! :D Aina kun menee kupille -> naks ja käyn itse viemässä vielä palkan sille. Ajattelin vaikeuttaa, eli kun koira oli namit kupista imaissut ja kääntyi mua kohti käsky "maa" ja sitten kävin palkkaamassa taas ruutuun. Tein tän "kaavion" siinä ja puolessa välissä kutsuin seuraamaan -> Mieletöntä vauhtia pinkoo sivulle ! :) Muutenkin on tosi kiva nähdä Tuisku tuollaisena, virtaa on vaikka muille jakaa ja se oikeasti _haluaa_ tehdä. :D Siitä on pitkä aika kun tekeminen on tuntunut tältä! Noita tein pari kertaa joiden jälkeen olisikin pitänyt jo lopettaa. NOH, hain kupin pois ja lähetin -> Koiralla ollut minkään valtakunnan käsitystä, mihin pitää mennä -> Irtoaakohan se kokeessa, samantyyppisellä hiekkakentällä ruutuun? Alkoi vähän epäilyttämään. Tätä on treenattava siis lisää ilman näkyvää kuppia, välillä kupin kanssa ja välillä kosketusalustalla tai esim lelupalkalla. Harkitaan :) Viimeiset toistot meni aika päin peetä mutta sain mä sen sinne ohjattua, jokatapauksessa :P

Tuisku tauolle ja Ruuti kehiin. Oli neiti kerännyt taas itseensä aikamoisen latauksen energiaa yksin kiljuessaan :D Kuppiin olin vienyt jo aiemmin palkan, menin lähetyspaikalle ja annoin käskyn -> innokkaanapa tuo läksi, teki samanlaisen kaarroksen kuin Tui? Mutta meni kuitenkin loppuun asti. Ruutilla ei mitään odottamisia tehdä, kunhan vaan itse olisin sen verran nopee ja koira pysyis hetken paikallaan että pystyisin palkkaamaan sen ruudun sisällä vielä siitä että se odottaa sielä eikä lähde huiteleen ku namit on syöty :P Näitä tehtiin n. 4 toistoa, vietiin namit yhdessä ja juostiin lähetyspaikalle, nopeutta ja intoa ainakin löytyy ! :)
Pikkupätkät seuraamista tämän jälkeen -> koira oli hyvässä vireessä, halusi selvästi seurata (JEE !) ja oli skarppina :) Seuraamisen yhteydessä tehtiin käännöksiä ohjaamalla, paikalla käännökset otettiin ilman -> molemmat hyvin, olisi se ehkä pystynyt myös seuraamisen yhteydessä ne käännökset tekemään, mutta mieluummin varmistelen vielä :P Sitten otettiin paikallamakuuta, Kati hengaili Tyynen kanssa taustalla häiriöksi. Alku meni hyvin, palkkasin tiuhaan tahtiin ja vaihtelin etäisyyksiä. Välillä koira vilkuili mitä mun takana tapahtuu mutta pysyi asennossa ja suurinpiirtein kokoajan kontaktissa -> se että se EI pidä kokoaikaa kontaktia onkin ihan mun oma syy, mitäs otan niin pitkää ::P Palkka tuli joko suoraan "edestä" tai sitten menin seisomaan sivulle ja palkkasin siitä maassa olemisesta. Sivulletuloa ei uskalla ottaa, ennakoi tosi herkästi. Kävin myös pari kertaa kääntymässä sen takana, ei ongelmaa. Käskin Katia sitten tekemään enemmän häiriötä Tyynen kanssa joten alkoivat riehumaan mun takana. Tässä vaiheessa ois pitänyt mennä jo palkkaamaan ja lopettamaan koko juttu mutta odotin liian kauan. Tyyne karkas mun luo haistelemaan jolloin Ruuti ei enää kestänyt vaan lysähti lonkalle! Hm, tyhmä ohjaaja :D Kävin korjaamassa ja otin vielä pari lyhyttä pätkää ja sitten vapautus. Yhteensä ehkä tehtiin noin... 4 min? Mutta siis kokoajan palkaten, ei siis yhteen putkeen :D Ruuti takas kiljumaan tolppaan ja ...

Tuisku kentälle. Luoksetuloa, kokeenomaisesti, merkkeineen päivineen. Luoksetulo vauhdissa ei ollut vikaa, mutta seisominen oli edelleeeeeeeeen hidas ! Enemmän pallotreeniä, lyhyeltä matkalta ja toivoa että kokeessa pysähtyy jotenki ! ;D Maahanmenot loistavia, perusasennot nättejä. Näitä otin 3 toistoa ja lopuksi pelkkä läpijuoksu -> koira ei edes ennakoinut vaan faarttasi täysillä mun luo, edelleen! :O Tuiskusta on tullut ihan kummallinen - positiivisellä tavalla tosin ;)
Tunnarin piilotusta. Ensin hiekalle, tämä ok, nopea hakiessa ja palauttaessa, iloinen ja häntä heiluu. Sit mentiin heinikkoon ja siihen se taas kosahti :P Paska! No, etäisyys se sama vanha, 10 m. Koira lähti innokkaasti mutta OHOPS, idea hukku jonnekkin ja tuli taas se "mitä mun pitikään" -ilme :/ Lähetin uudestaan ja koira löys sieltä jonku toisen kepin "ai tääkö" :D Eli, sillä ei ilmeisesti oo käsitystä siitä että se tupakalta haiseva kapula pitäis etsiä, ei sitä rändöm kalikkaa ... Huoh. Lähetin uudestaan ja löysi (vahingossa?) ja sitten otettiin uudestaan. Toisella kerralla keppi löyty jo helpommin mutta paineessahan tuo oli ku äiti ei kehunutkaan siitä rändömistä :P Hmm, enemmän siis heinätreeniä nyt! Unohtamatta metsää, "avonurmea", hietikkoa jne. On meilläki ongelmat!
Kaukokäskyt, takapalkalla. Nopeat ja suhteellisen siistit, liikkui ehkä 5 cm eteenpäin. Pitää alkaa naksun kanssa ottamaan tuota istumista ja seisomista, se siinä on edelleen ongelmana. Mutta teki hienosti, oli kuulolla ja häntä heilui!
Takapalkka toi kaukoihin kentälläkin niin paljon itua että tesmasin samaa myös metallilla. Kuppi mun taakse, koira sivulle ja kapula ilmaan ja töks. "Hae", koira lähtee ihan sikanopeesti ja PALAUTTAA SAMALLA VAUHDILLA ! Silmät meinas päästä mojahtaa kentälle "MITÄ IHMETTÄ!" D: On sen kanssa ennenkin noutoa otettu ruokakupilla muttei se silloinkaan sitä tolla innolla tuonut. Tuisku JOPA törmäsi kun tuli perusasentoon! Kalikka pois suusta ja vapautus kupille.
Lopuksi otettiin vielä ihan heeeeeeeeeemo pitkä seuraaminen. Otettiin kaikkea, mitä voittajassa saattaa tulla, moneen kertaan. Seuruutin ainakin yli minuutin eikä kontakti tipahtanut kertaakaan! Seuraaminen oli jopa turhan tiivistä, koira painautu välillä jalkaa vasten! Koira oli kokoajan hereillä ja teki todella upeasti! Hienon seuraamisen jälkeen saikin tuplamakkaranamit sekä vielä vinkupallon kaupan päälle! Oli se kyllä onnellinen pallonsa kanssa! Siinä olikin meidän treenit eiliseltä, oon ihan sikke tyytyväinen Tuiskuun, mahtavasti se tekee hommia tätä nykyä! Toivottavasti siitä nähdään tuollainen into myös sielä kentällä ;)

Sitten vielä pikku-Puupi kentälle touhuilemaan. Lisää seuraamista, vire edelleen hyvä ja oli kuulolla :) Pari päivää taukoa tästäkin on näyttänyt tekevän ihmeitä! Myös sivulletulot olivat eilen mallikkaita, ripeitä olematta kuitenkaan epätarkkoja - ehkä jotain kehitystä tapahtuu vaikka tuntuu että ollaan edelleen sillä tasolla kuin Ruutin ollessa puolivuotias. Myös Katin mielestä meno oli muuttunut paremman näköiseksi, kiitos ! :) Seuraamisten jälkeen tehtiin vielä peruuttamalla seisomista ja vähän myös seuraamisestakin. Tätä tehtävä nyt pelkästään peruuttamalla, niin onnistuu tosi hienosti, koira pysähtyy heti ja jää myös niille sijoilleen. Seuraamisessa pysäyttäminen menee taas sellaiseksi säätämiseksi ettei kehtaa kyllä alkaa pilaamaan seuraamista nyt tuolla. Katsellaan.

Mutta kaikenkaikkiaan ihan sika hienot treenit, molemmat teki hommia skarppina ja iloisena hännät viuhuten! :) Kiitos seurasta Katille ja koiruuksille, Tialle kiitokset kyydistä! ;D

Tänään ollaan sitten lomailtu. Täällä kotikotona alkoi pesuhuone remontti ja paikat on mullin mallin :P Koirat on saaneet lomailla liikunnan merkeissä, Tuiskun kanssa käytiin kiertämässä seiskakilsa pyörällä ja lopuksi rouva vielä pulahti uimaan :) Mieletöntä vauhtia se ois jaksanut paanottaa ! Ravi on muuttunut hirmuisesti kesän alusta ja kestävyyttä tullut huimasti lisää :) Alkaa tulokset siis näkymään, ei se pyöräily ihan turhaa ole ;D + toi ruoka on edelleen niin passelia! JA, Tuisku on karvojen pudottamisen myötä myös pudottanut n. 2,5 kiloa ihraa :O Kesäkuussa painoin 17,5, eilen puntari näyttä tasan 15. Ei se kuitenkaan luuviulu minusta ole, lihas korvaa läskin :)

Ja arvatkaa muistanko niistä enää nii tarkasti :P Mutta, ensin Tuisku.
Tunnarin piilotuksella aloitettiin. Itse asiassa mua pelotti piilottaa sitä kapulaa tuola kuun valossa, tuulen ulistessa puissa :D Huurrr. Varastosta kävin hakemassa tyhjän kapulan ja piilotin sen nurmikolle 10 metrin päähän. Koira lähti taas innokkaasti etsimään kapulaa ja hirvee nuuhkutus kuului kun tuli kapulalle :D Löytyi kuitenkin aika vaivattomasti, palautus nopea ja innokas. Uusinta samalla kapulalla eri paikkaan, ok ei ongelmia :) Sitten vaihdettiin kapula ja piilotettiin se kahteen kertaan, viimeinen kerta oli vähän hukkainen ku kapula oli heinikon vieressä mutta löytyi ja palautus oli innokas :) Elikkä tehtiinki vaa 4 toistoa :P Hyvä käyttää tuota pimeyttä nyt "hyväkseen" nii ei tarvi piilotella heinäkasojen / hiekan alle kapulaa, saa vaan jättää nurmikolle. Koska tuleehan siitä revitystä heinästä ja hiekasta taas omat hajunsa kun kapulan piilottaa :P
Ruudun loppua. Tarviihan se siihen vielä selvän vartaloavun mutta ripeä se on. Ja kuulostan edelleen typerältä ku kiljasen sen "seuraa" pitäis vissiin ottaa joku lyhempi käsky? Tässä tai tähän vois olla hyvä ...? En kuulostais nii pahalta ja koiraki tarjoaa noilla käskyillä seuraamista. Pitää tesmiä... Seuraamisen askeleita oikealle. Näitä on tällähetkellä turha oikeestaan ees treenata ku en ite osaa liikkua ! Mutta, edelleen ideoita otetaan vastaan miten koiran saa liikkumaan sivuttaissuunnassa fiksusti ;) Elikkä vähä rumannäköisiä ne askeleet edelleen, "tökstökstöks" ... :P
Sitten viimeisenä luoksetulo kokeenomaisesti. Koira maahan, luoksetulokutsu ja pelkällä käskyllä pysäyttäminen seisomaan -> pysähty ku seinään ! :O Sitten maahanmeno vielä pelkällä käskyllä, ei ongelmaa. Välijuoksut oli ripeitä ja koiralla oli intoa tehdä :) Tähän olikin hyvä lopettaa, hienoa Tui!

Sitten Ruu kehiin. Ja aikamoisella höngällä se teki, odottelu sisällä ja ruokakupin näkeminen ei ollut ehkä järin fiksua ;P Mutta sivulletulot oli nopeita, täsmällisiä ja suorastaan raivokkaita ! :D Seuraamisessa jätätti, alkaako ennakoimaan liikkeestä pysähtymisiä? :o Ilmeisesti, maahanmenoa ollaan otettu nyt vähän liian paljon :P Elikkä ne menee jäähylle ja mietintään, nyt keskitytään siihen intoon ja vireeseen seuraamisessa niin että saadaan siitä sujuva ja sellainen, että koira _haluaa_ seurata. Seuraamisen jälkeen hyppyä. Intoa riitti taas, irtoaa ehkä liiankin helposti. Pitäis saada joku käskyttämään liikkurin tavoin viereen ettei ennakoi hyppyä liikkurin sanoessa "käsky". Käsimerkkiä ei tarvi enää hyppyyn ja tajuaa hypätä myös eri kulmistakin, tuli testattua. Hypyn jälkeistä seisomista piti muistutella pariin kertaan ettei tää ookkaan semmoinen agihyppytouhu, hyppäämisen jälkeen matkaa ei enää jatketa ;D Hyvin se sitten hoksas kun huikas "täällä" ja pysäytti sen seisomaan ja palkkasi :) Hienosti meni siis reenailut molempain kanssa, seuraamisenkin vois jättää tauolle nyt kokonaan, turhan paljon treenattu sitä nyt. Nii, tehtiin niitä hiton maahanmenojakin liikkeestä, samalla tavalla mitä ennenkin. Nämäkin siis jäähylle :D Seuraavaksi voitais keskittyä niihin vaihtoihin kaukoissa ja vaikka siihen kapulan pitämiseen suussa. Ruutua voitais kans tehdä enemmän nyt ja jos vaikka ohjatun alkeita alkais tekemään pikkuisen kanssa, alkaa maistuun puulta toi sama vääntäminen jo .. minustakin!

Tänään oli tarkoitus käydä tekemässä jäljet ja pakottaa isoveljet ja kaksoisveli metsään tallaamaan aluetta ja piilottaa ne metsään Tuiskun etsittäväksi. Mutta kolme kuppia kahvia ja liian monta tupakkaa putkella teki niin huonon olon pitkästä aikaa ettei sitten jaksettu / pystytty. Jos huomenna pitäis maastopäivän...

Maisema vaihtui treenien välillä. Tänään treenattiin aamulenkin jälkeen ensin jalkapallokentällä mutta jouduttiin evakkoon ku lapset tuli liikuntatunnille :P
Ruutin kanssa yllättäen seuraamisen hinkkaamista. Taino, eihän sitä hinkkaamiseksi voi vielä kutsua kun ei neiti siitä oikeastaan mitään vielä edes tajua :) Eli, normitreenaamista. Koiralla oli hyvä vire päällä heti kun aloitettiin :o Kumma juttu että oli menoa ja meininkiä tekemisessä, vaikka ei ollut kiljunutkaan tolpassa yksin keräten kierroksia :D Seuraamiset meni siis taitavasti, koira seuras hyvällä paikkaa ja katsekontaktikin oli mukana, tehtiin enintään 15 askeleen pätkää, palkka kuitenkin aina silloin kun koira itse oli oikeassa kohdassa seuraamassa. Tehtiin myös välillä pysähdyksiä, enkä palkannut sitä kokoaikaa, hienosti meni ilman jatkuvaa palkkaustakin lisäksi oon onnellinen / yllättynyt Ruutin pysähdyksistä! Tekee aina todella nopean ja puhtaan perusasennon jonka jälkeen seuraa taas kivasti! :) Perusasennot alkaa muutenkin olemaan kerralla kunnollisia eikä kokoaikaa tarvi korjata uudestaan, uudestaan ja uudestaan :) Niijjoo, tehtiin pitkästä aikaa sivulle hakeutumistakin, aika huonosti se paikkaa hakee esimerkiksi takaa, mutta enemmän vaan helpotettuna, aina pitää ahmia ! :D Seuraamisen yhteydessä otettiin käännöksiäkin, vasemmalle ja oikealle, välillä ohjaten ja välillä ilman ohjausta, vasemmalle käännös on selvästi helpompi ja koira on mukana eli ei tarvi missää vaiheessa "jyrätä" sitä, oikealle käännöksen harjoittelua pitää jatkaa sitkeästi vaan ohjaamalla, hyvä tulee! Mutta suunta on nyt tällä hetkellä ylös, toivottavasti jatkuu !
Seuraamisen ja riekkumisen jälkeen otettiin paikallamakuuta, vaihtelevista etäisyyksistä ja vaihtelevalla ajalla :P Erittäin loistavana häiriönä Ruutille toimi eka-tokaluokkalaiset tytöt jotka tuli kysymään saako näitä rapsuttaa :D Likka pysyi tomerana maassa, ei pöhissyt tai mitään vaikka tytöt olivatkin Tuiskun luona höpisemässä. HIENOA ! :) Kävin palkkaamassa ja vapauttamassa heti kun tytöt oli lähteneet (palkkasin välilläkin) ja otettiin vielä uudestaan. Ennakoi tänään vaan kerran tuota sivullepomppaamista, tähän kiinnitettävä edelleen huomiota, koiraa ei oteta paikallamakuussa sivulle ennenkuin on hoksannut sen että maassa on kiva maata ja palkka tulee siitä. :) Kyllä tää tästä! On vaan jotenkin niin kivaa kun Ruuti tuijottaa mua melkein kokoajan kun se on paikallamakuussa, Tuiskun kanssa hätäilin alkuaikoina treeneissä tuossa vaiheessa ja tuloksena on hyvin epävarma ja päätänsä pyörittelevä eläin paikallamakuussa :P Kiva. Paikallamakuun jälkeen pikaisesti pari toistoa liikkeestä maahanmenoa, peruuttamalla. Ok, tipahtaa kyllä hienosti noin selvien apujen kanssa, itseäni vaan mietityttää koska siitä pääsee eroon, avuista siis. Pitäis vissiin muistin virkistämiseksi lukea tuota mun ja Tuiskun vanhaa treenivihkoa, mitäs sielä sanotaan... Kaikenkaikkiaan onnistuneet treenit pienen kanssa :)

Sitten Tuisku. Aloitettiin pikkupätkällä seuraamista, koira oli ihan superhienolla menolla matkassa ! Pikkasen edisti, muttei haittaa ;D Peruuttamista ei ois ehkä kannattanut ottaa, meni vähä överiksi :P Paikallakäännökset ok, ei ongelmia. En aio tuon kanssa "puuttua" siihen jos menee jokin asia yli ja överiksi sen takia että koiralla on hauskaa, se on niin harvinaista herkkua ettei parane alkaa siitä kiusaamaan tuota. Sikasiistiä siis, olispa se kokeessakin sit tollanen ! :D No, mä itse oon kuitenkin ihan jähmettynyt mut... Palataan takaisin tähän treeniin?
Kaukokäskyt. Kokeenomaisena, koira tipahti hyvin maahan ja intoa riitti. Ekana käskin seisomaan, mitään ei tapahdu koska koira ei edes katsonut minua, haahuili / rauhoitteli vaan :o ARR, minen voi ymmärtää >:/ No, kaksi käskyä tarvittiin seisomiseen jonka jälkeen vaihdot sujui jo paljon hienommin, se seisomasta istuminen ja istumisesta seisominen on edelleen sellainen, jossa liikkuu ehkä 5 cm eteenpäin, pitääkin piirtää huomenna viiva, siitähän sen näkee (tai käskeä isoveljeä kuvaamaan...). No, vaihdot oli ripeitä, se oli pääasia! Nyt pitäis saada koiran keskittyminen alusta alkaen minuun ja into kaukoihin sellaiseksi että se HALUAA nousta seisomaan maasta eikä niin että sen PITÄÄ nousta. Näin.
Tän jälkeen otettiin sitä ruudun loppuosaa, eli koira makaamaan, häröilen aikani ja lähden kävelemään kuvitteellista lähtöpaikkaa kohti, puolessa välissä huudan "seuraa" (Kuulostan muuten TODELLA hintahtavalta ku kiljasen sen seuraa... :o) mutta jokaisella 4 kerralla Tuisku läks kuvitteellisesta ruudusta seuraamaan ku purkka tukasta ! :o Ihan sikke mahtavaa ! :D Illalla tehtiin ennen ruokaa kans näitä mut nää iltatreenit kirjoitan huomenna, nyt ei jaksa... :D
Sit jouduttiin evakkoon ja mentiin kerrostalon "takapihalle" nurmikolle tekemään. Otin Tuiskun uusiksi, pitkä seuraamispätkä ilman "oikeaa" palkkaa eli kokeenomaisesti taputtelulla ja kehuilla. Sitten kaukokäskyt, taas seisominen ekaksi JA EI! Se ei noussu :( Tokalla nousi taas ja sitten vaihdot oli suht hyviä, hitaampia yllättäen mitä alussa (AHNE!). Palkka ja sitten vielä kerran. Innostin koiraa ja otin kaukoja vitosesta, ekana seiso -> koira nousi epävarmasti -> superpalkka ja lopetettiin. Tätä tehtävä enemmän siis, koiralla on ideana ehkä se, että vaihtoja tulee paljon ja nopeassa tahdissa, miksi tehdä eka ripeästi koska ei ole siitä koskaan palkkaa saanut? Niimpä. Katsellaan. Pitää testata tota myös istumisella, tekiskö ekasta?
Ruuti ei enää päässyt takapihatreeneihin, aattelin antaa sen kerranki levätä ;D Vaikka virtaa olis ollu niinku pienessä kylässä! Tai painetta, kuka tietää.

Seitsemän aikoihin läksi sitten juna kohti Seinäjokea. Kotona oltiin joskus ysin maissa, puuh. Ennen ilta (tai yö?) ruokaa käytiin tekemässä pikkutreenit molempien kanssa, Tuisku oli taas tosi iloisella naamalla matkassa! :) Tunnarin piilotusta x 5, ruudun loppuosaa x 3, askeleita oikeaan ja luoksetulo kokeenomaisesti x 1 (Sen voin sanoa, että se oli NIIN PRIIMASUORITUS kun olla ja voi!) <3
Ruutin kanssa seuraamista myös, meni vähä hösseliksi ku neiti näki ku otin ruoan mukaan portaille odottamaan ;) Perusasennot oli aika raivokkaita, ikävä kyllä ei näkynyt seuraamisessa :( Hyppyjä pikkuisen kanssa, aivan tautisen hienoja! :) Edistystä! Mutta, niistä huomenna, arvatkaa onko pää taas kipeä eli savukkeelle ja sitten nukkumaan..

Rahat laitettu menemään toivonmukaan oikealle tilille sekä koirantiedot ja kuittijäljennös oikeaan mailiosoitteeseen - meidän VOIdebyytti tulee tapahtumaan 7.9 Tampereella. Voe mahoton ! Periaatteessa kolme kokonaista viikkoa aikaa treenailla "varmoja" liikkeitä varmemmiksi ja paremmiksi. Pakko meidän on tosiaan joskus sinne kokeeseen mennä, mennään sit hakeen se kolmonen, tuskin tarvii hävetä? ... Hm, mua veetuttaa kun ei oo mahdollisuuksia siihen ykköseen mutta tälläkertaa yritänkin vaan saada koiran viritettyä semmoseen mielentilaan että se PYSTYY suorittamaan kehässä asiat iloisesti ilman minun tuomaa painetta ja koiralla olisi kivaa. ... Näin.

Pitäis vissiin tehdä myös Ruutista ja alokkaan liikkeistä tommonen mitä tein Tuiskusta. Vois sitten parin kk:n päästä katsoa, ollaanko edistytty yhtään mihinkään. :P Tuuuskin ! Ja mulla on myös paska fiilis siitä, ettei Ruuti ole läheskään kisakunnossa vielä :( MUTTA, menihän meiltä kummiski Tuiskunki kanssa se puolitoista vuotta. Ja Ruutin kanssa en lähe laskemaan tuota siitä 7 viikkoisesta, puol vuotiaasta mieluumminki. Jonnan sanoin - Vapaa kasvatus on paras ! :) Ihme touhua tää mun juttu kans. Mullon loppuelämä (ok, +-10 vuotta) aikaa tehdä noiden kanssa joten ei passaa olla hätänen :) Nautitaan elämästä! ... Ööhh.

Tänään sitten käytiin ottamassa pienet treenisessiot aamulenkin yhteydessä. Ilma oli toooodella tuskaisen kuuma ja painostava, ilmankosteus taas jossain miljuunassa ! "Kiivettiin" lenkkelyin jälkeen tonne vesitornille taas, Ruuti toloppaan kiljumaan ja Tuisku messiin ekana.

Kaukokäskyjä ekan kerran piiiiiiiiiiiiiiiiitkiin aikoihin ilman takapalkkaa, ulkosalla ja vielä suhteellisen vieraassa ympäristössä. Välimatkaa oli se 10 m. HIIIIDAS ! Tosi hidas. Maahanmenot ja istumiset meni, paremmin mitä avoimen kokeissa. Mutta seisominen tökkii ja pahasti. Piti antaa kaksoiskäsky ainakin kolme kertaa, viimeinen olikin sitten suht ripeä, tyylipuhdas ja ekalla käskyllä. Palkka ja kiitos hei.
Normiluoksetulo, vauhtia kivasti vaikka ilma oli mitä oli ja oltiin kierrelty jo hetki pitkin ja poikin. Koitin seisomista ja veti maihin :O Ilmeisesti liian painava käsky. Koira eteni hetken matkaa (taas kiva nopeus) ja uusiksi seisominen minusta ehkä 5 m päässä, näpäkkä ja siisti - heittonami ja loppu. Etsin kepin ja tehtiin sen avulla lyhyestä matkasta seisomista - TEPSII ! Teki hienojakin, eli lelupalkalla näitä :) Vire nousee ja jaksaa jopa kuunnella mitä mä OIKEASTI haluan siltä. Lelu on viimeaikoina toiminu tosi kivasti pitää vaan olla tarkkana etten kuluta loppuun niinku yleensä :P
Liikkeestä istumista. Unohdin kiinnittää huomiota siihen vinouteen mutta ei mun silmään ainakaan pistänyt mikään pahasti? Koira istuu ripeästi mutta on selvästi epävarma, kuuluuko sen istua vai tehdä jotain muuta. Pitäis saada joku kuvaamaan tätä tai katsomaan, meneekö se koira käskyn jälkeen kauemmas minusta vaiko ei. Mutta, treeniä tähän, tällä osaamisella koira tuskin istahtaa kokeessa (Noh, istui se Beehoossakin mut se oliki moukan tuuria !)

Sitten Los Ruttuunos, Ruslaanas, Ruuruu, Ruttu, Rutkunen, Puupi mikä lie. :D Ruuti.
Seuraamista. Läähätteli ja laamaili, kaippa se kiljuminen tolopassa vie mehuja? Pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä, varastaa edelleen ku kuulee "seuraa", tähän kiinnitettävä jatkossa OIKEASTI huomiota. On innoissaan aina lähdössä seuraamaan mutta jonnekkin se homma sitten jää jossain vaiheessa? Arr. Sitten liikkeestä maahamenoa peruuttamalla ensin, selvillä kroppa avuilla, suhteellisen nopsaan tipahtaa -> maassa pysymistä treenattava myös! Otin tätä myös "seuraamisesta" ilman kuitenkaan että otin sitä sivulle tai käskin seuraamaan, ihan itse tarjosi joka kerralla - kiva juttu ! Siinä myös selvät avut vielä, tippuu. Testasin pari kertaa vaan itse nopeutta hidastamalla kun annan käskyn, ei mitään käsitystä koko asiasta! Minna taas jälleen vähä kiirehtii, öhh. :P Elikkä jatketaan apujen kanssa niin että tekniikka on kohdillaan. Jep. Sitten paikallamakuuta, ensin joku 20 sekkaa, tapitti herkeämättä minuun mutta eihän meillä ollut välimatkaakaan kuin ehkä 10 m. Palkkasin maahan edestä ja myös sivulta, sivulle nousemista ennakoi kovasti ! :O Vaikken sitä ole sille montaa kertaa edes ottanut. Palkkasin vaan maassa pysymisestä ja sitten vapautus ja uusiksi. Nyt kävin hakemassa lisänameja laukusta n. 25-30 metrin päästä, neiti seurasi tarkasti minua kokoajan (ylläri, namipussi sentäs rapisi!) mutta ei noussut ylös edes kun palasin koiran sivulle. Kaikenkaikkiaan oon tosi tyytyväinen, neidillä oli kuitenkin vire suht korkeella siitä yksinolemisesta sekä maahanmeno treeneistä, jaksoi kuitenkin keskittyä olemaan rauhallinen. Tämän jälkeen yksi luoksetulo, vauhtia oli riittävästi mutta se VOIS tulla niin paljon nopeampaakin :P Mutta, se törmää! Ja on törmänny jo pitkän aikaa, minä ku oon vaa pitäny hienona että se tulee niin innolla perusasentoon. Pitää alkaa ohjaamaan sitä perusasentoon taas, törmäämisestä ku läksii aika heleposti niitä pisteitä pois ja semmoset on kyllä totaalisen turhia.
Tän jälkeen vielä pikaiset seuraamiset, pari käännöstä vasemmalle, juoksuosuus ja pysähdyksiä - palkalla ja ilman. Alussa vetelehti mutta loppua kohden seuraaminen parani huomattavasti, koira seurasi tiukassa kontaktissa ja osittain jopa just täydellisessä kohtaan just soppelilla vauhdilla, taisipa jopa ottaa niitä raviaskeleitakin! Jännä, miten sillä näyttää menevän noin. Treenien loppuvaiheessa alkaa vasta keskittyminen ja alku on semmosta "blaahh" meininkiä. Hmm.

Huomenna, tai no tänään vissiinki suunnataan taas kotia kohti Nurmoohin. Hmph, ei kyllä kiinnostais pätkän vertaa lähteä takaisin mutta Ruutilta loppu ruoka :P Pakko mennä. Mutta, kohta takasin ku on se koe (Hyvä tekosyy!) ja on vähän muutenkin asioita hoidettavana kotosalla. Arr, haluan jo pois pois pois.

Ja, kamala päänsärky kokoajan, lähestulkoon 2 viikkoa nyt kestäny. Jokapäivä ollu pää jollakin tasolla kipeä! Viime yö oli ihan hirveä, menin päänsäryn kanssa nukkumaan ja ajattelin että hellittää nukkumalla - vaan ei, näin ihme houreunia koko "yön" heräten jatkuvasti siihen särkyyn. Puol 8 tulin järkiini ja nappasin buranan naamariin - johan alko uni maittaan ja päänsärkykin hävisi. Noh, ei sitäkään iloa kestänyt kun 4 tuntia jolloin särky palasi taas. Ei onneksi samanlaisena, mutta pieni jyskytys ollu päässä koko illan taas. Arrrrhhhh, alakaapa ketuttamaan kohta. No, josko yrittäisin taas mennä nukkuun ja toivottavasti nukunki sikeästi, mulle ei sovi huonosti nukutut yöt :P
 

Vähä semmonen olo ettei tiedä mitä sanois mutta juttua tulee kummiskin paljon (tyhjästä.)

Sunnuntaina siis suunnattiin tyttöjen kanssa Ähtärin kautta Tampereelle. Tuiskulla on nyt kokeilussa uusi ruoka, katsotaan tapahtuuko mitään vai vaihdanko vahvempaan. Tällähetkellä akka on muutenkin aika karun näköinen, siltä sitten läks kaikki karvat aika totaalisesti pois :D Kojoottitavarajunakapinenrakki<3 ... Siistii.

Maanantaina käytiin iltalenkin yhteydessä reenailemassa vähän nurmikentällä vuorossa oli ensimmäisenä Tuisku, seuraamista, luoksetuloja alokkaan tapaan (Nii, ei se osaa niitä pysäytyksiä) ja pari liikkeestä istumista. Liikkeestä istumisessa tekee pienen "nykäyksen" musta poispäin ku tulee käsky? Joten jää istumaan hieman vinoon... Ihan ku pelkäis että lyön sitä tyyliin käskyn aikana :D Siihen en oo kyllä syyllistynyt mutta täytyy yrittää karsia tuo pois ja tehdä se suoraksi :) Treeniä vaan, ylläri. Seuraaminen ja luoksetulo jees, luoksarissakin alkaa olemaan vauhtia, Tuiskuksi! :O Ruutin kanssa myös pikkupätkiä seuraamista, laamailua, paikka epävarma, ei oikein intoa. Hmm. pari luoksaria, sivulle ja itse vauhdista palkattuna, molemmilla kerroilla nopeasti ja varmasti, hieno juttu. Ihan ok fiiliksetä näistä "ylläritreeneistä"

Tiistaina käytiin sitten tottistelemassa samassa paikassa "aamulenkillä" ennen ruokaa siis. Ilma oli aika tuskallinen, aurinko porotti ja ilmankosteus ehkä 308019841. Huuh. Ensin taas Tuisku jolloin Ruuti jäi kiljumaan ja riuhtomaan yksinään tolpassa, yhyy :/ (Hitto sillä ON ruma ääni :D) Tuiskun kanssa samoja juttuja mitä maanantainakin, seuraamista ja luoksareita, ihan ok jees meni, tai, en oikein muista. Kaippa motivaatio oli kohdillaan, muuten olisin vuodattanu tänne heti treenien jälkeen ... :PP
Eka aattelin, etten ota Ruutia ollenkaan ettei se opi siihen että kun kiljun tarpeeksi kauan ja lujaa, äiti hakee mut pois ja pääsen tekemään. Mutta kuinkas kävi? Pakkohan tuo tuollainen Ruutin mielentila pitää hyödyntää :P Minipätkä seuraamista ja pari luoksetuloa, yleistä jeejettelyä, istu-maahan-jumppaa ja that's it. Kivasti meni molempien kanssa.

Keskiviikkona käytiin ihan vasiten treenaamassa. Ensin vuorossa Ruuti, pikkupätkä (TAAS :D) seuraamista, alussa meni tosi nätisti mutta hinkkailin liian kauaa ja into lopahti, pari onnistunutta pätkää ja lopetettiin. Liikkeestä seisomista peruuttamalla ja seeeelvällä käsimerkillä, onnistuu. Nopea ja pysähtyy heti, liitin myös pikkuhiljaa sitä "seuraamiseenkin" käsimerkkeineen päivineen, ihan jees :)
Ja sitten tulee taas jälleen niiiin ilmiselvästi tää ohjaajan tyhmyys esille ! :D Treenailiin taas vähä liikkeiden tarjoamista, ok vaikka ottikin jonkinverran häiriötä ympärillä tapahtuvista asioista (lenkkeilijöistä). Tehtiin tätä aikamme niin aattelin alkaa ihan ohjaamalla treenaamaan tuon kanssa kaukojumppaa, ajatuksena hyvä mutta toteutus vähän... kusi :D Miksi en voi opettaa koiralle yhtenä päivänä yhtä vaihtoa esim i-s-i tai m-s-m? EIEIEI ! Ku kaikki pitää katsokaas opettaa kerralla. EI NÄIN ! Sotkin kaikki sekaisin, koiralla oo enää mitään kuusaa koko jutusta ARGGH! Nooh, jätetään unholaan, vahvistetaan sitä liikkeiden oma-aloitteisuutta nyt... :P Innostun liikaa ! Ja sitten koira kärsii ja lopulta minä kärsin ku koira ei muka pelitä vaikka peli... Niin, tajusitte? Jättebra.
Tuisku. Aattelin aluksi että otan tunnaria ja ruutua mutta jäinki hinkkaamaan sitten tunnaria = virhe. Samainen nurmikenttä taas, ensin 3 piilotusta "avo" nurmelle, ok, etsii hyvin MUTTA näkeekö se nyt noi kasat vai eikö? Sitä ku en tiiä. Mutta lähti innokkaasti, etsi, teki suoria ja palautukset onnistuneita. Sitten siirrettiin metsään, sielä 3 toistoa. Eka oli huono, kadotti idean ja joudun antamaan lisäkäskyn. 2 viimeisintä meni jo paljon paremmin, viimeinen oli oikeasti niin syvällä varvikossa ettei mitään rajaa :D Löysi, ok ! Näiden jälkeen otin 3 toistoa metallinoutoa tasamaana. Eka, alku innokas, palautus hidas, ravasi. Toisessa haku jo pikkasen löysempi, mutta palautukseen tuli vauhtia kun lähdin karkuun, palkaksi nakkasin sille metallikapulan uudestaan ja annoin juosta sen kanssa. Kolmannessa oli vauhtia niin menossa kuin tulossakin, onnistunut. Eli ennen koetta pitää kerran nakata metallikapula ja juosta karkuun ja kehässä toivoa parasta? Maybe.
Näiden jälkeen kerättiin kamat ja läksittiin pois... EIKU ! Minnanhan on pakko saada VIELÄ testata tunnaria. Toki ... >:/ Piilotus soratielle, haki epävarmasti, otti jalkapallon pelaajista jonkinmoista häiriötäkin, jopa. Teki kuitenkin kivasti vaikka olikin jo väsynyt.  Tän jälkeen mun piti ottaa VIELÄ 2 toistoa joista molemmat meni ihan mykkyrään, koira oli väsynyt ja minä sen ku jatkan :< Taukoa tunnaroimisesta? TAI sitten pysyy siinä, että yksi onnistunut ja hieno suoritus -> LOPPU. FINITO. Saatana... Ehkä mä joskus ...

Tänään tai eilen eli torstaina läksin Sarviksen kanssa tokokokeeseen Ylöjärvelle, mut hälyytettiin haukkumaan ne kehän jälkeen - Kuulostaa diililtä ;) Mua jännitti itseasiassa aika kovasti, ku pääsin kisapaikalle. Siitä on kuitenkin jo melkein vuosi, ku oon tokokokeessa itse kisannut viimeksi ja aika jännää oli :D Sarvis ja Muks kisailivat avoimessa, kahden muun koirakon kanssa. Harmittavasti meni paikallamakuu nollille, mutta treenaamalla tuosta pääsee :) Yksilösuoritukset koiruus teki tosi mallikkaasti vaikka kierroksia olikin ladattu pienen Mukan päähän jonninverran, tästä on kuitenkin hyvä jatkaa (Esim, tänään, perjantaina :D) Palkintojen jako, alokkaan paikallamakuuhässäkät ja sit oli pakko jäädä katsomaan vielä eka alokkaan koirakko - Irlanninsusikoira :o Hauskannäköinen veitikka oli, kyllä mun on joskus tollanen pakko hommata ! Ku on talo (eli ei koskaan ;))
Ajeltiin takas Tesomalle, hain koirat kämpältä ja mentiin tohon kuraiselle mutaiselle jaliskentälle reenailemaan. Ensin "isojen" tyttöjen kanssa paikallamakuuta. Siitä on piiiiiiiiiiiiiitkä aika kun on viimeksi häiriössä ... tai itseasiassa muutenkaan Tuiskun kanssa tuota ottanut ! Olin piilossa ehkä just ja just sen kaks hikistä minuuttia, Tuisku makasi sievästi, välillä katseli ympärilleen mutta suurimman osan ajasta katseli kuitenkin piilolle korvat pystyssä.Kun menin palkkaamaan, korvat painuu linttaan ja Tuisku aloittaa tän normaalin rauhoittelukuvionsa, kääntää päätään sivuun ja siristää silmiään. Kävin tekemässä käännöksen koiran takana ja palasin vierelle, rauhoittelin ja palkkasin, "sivu" ja palkkaa taas. Epävarmuutta epävarmuutta, ei tää oo onneksi uutta että se paikallamakuussa tekee tuota (nim: alokkaassa teki sen 2 kertaa, samoin avoimessa :D) Sitten näytin Sarvikselle seuraamista, ihan kuulemma kivannäköistä - Olipa kivaa päästä jonkun arvioitavaksi jonka tietää sanovan asiat niinkuin ne on (Ja niinkuin minä ne aina Sarvikselle sanon :D "JUMALISTE EKSÄ TAJUA PÄSSI..." :D) Ei se kyllä mitää valittamista löytänyt, sanoi että tekee tosi hienosti ja tarkasti hommia johon minä "No kyllähän se sais vähän innokkaammin tehdä" "No voiko tuon rotuiselta enempää vaatia?" :D Mä olen sitä mieltä että voi, hyvä että joku vaan välillä sanoo että voin olla tuohon tällähetkelläkin tyytyväinen ;) Mutta toisaalta, tarviiko sen seuraamisen olla sellasta ylivirttynyttä kiljuvinkuläähpompomp säätämistä? Mun mielestä ei, kunhan pitää paikkansa, tekee nätisti ja iloisesti -> Eli just niinku Tuisku tekee ! MITÄ MÄ SITTEN VIKISEN?! Noh, kiitos Sarvis ! Sait mut ajattelemaan ;)
Huvin ja urheilun kannalta näytin myös meidän "luoksetulon". Vauhti oli oikeasti kohdillaan, seisominen TODELLA huono, maahanmeno tarpeeksi ripeä ja mukava, ehkä yhdellä sanalla kuvailtuna : Riittävä. Perusasento tuli hieman taakse, mutta vipan pätkän tuli myös reippaasti - Hienoa ! Maahanmenoa kehuttiin hienoksi ja seisominen huomattiin myös mälsäksi. Jätin koiran seisomaan, kutsuin lyhyeltä etäisyydeltä luokse ja pysäytin - pallolla. TOIMI ! Teki pari ihan sikahienoanättiä seisahtumista, tollasta siltei oo tainnu koskaan saada irti ! Ihan sikkehienoa :) Onneksi tajusin lopettaa nää tähän, onneksi ! :D Metalleja pari, perusongelmat eli hitaus palautuksessa mutta ei jaksa kitistä.
Sitten Ruuti, joka makoili eeeerittäin hiljaa ja rauhallisena ja melkein tyytyväisenä sillä välin ku treenattiin isojen kanssa? Johtuen mistä? No haukkupannasta tietenkin ;) Alotti ujeltamisen aika nopsaan ku jäi yksin mutta sitten jostain kuuluis "TSHIIIIIIIIIIIH" ääni ja pienen nenään haisi citrus. Näin me oltiin sit hiljaa ;) No, raukka mikä raukka. Otin sen irti ja tämä juoksee tervehtimään Sarviksen toista koiraa - kielloista huolimatta >:/ No, laitoin takas hihnaan ja siinäpä samalla tuli otettua hihnassa seuraamista. Yllättävän hyvin meni, taitaa neidillä olla putkiaivon vikaa kun ei tajua vapaana ja taluttimessa seuraamisen eroa ;D Meinaan Tuiskulle toi oli vaikea opettaa, että MYÖS hihnassa kuuluu seurata. Ruutille se on sama onko hihnaa vai ei, voi siinä sivulla silti kävellä ja katsoa ylöspäi. Laamaili. Laamaili ja laamaili. Hihna pois, namit Sarviksen käskystä vasempaan JA TITDIDIDIIDIDI ! Toimii :) Koiraan tuli intoa, paikka oli ajoittain jo ihan loistava ja motivaatio kohdillaan (Niin no, seuruutin siis maks 10 askelta) Mutta tällä jatketaan ja KUN se alkaa taas hamuamaan sivulletulossa namikättä -> oikeaan ja jos seuraaminen alkaa kokemaan inflaatiota moisesta, vois testata sitä namia suusta -tekniikkaa? Mahdollisesti (Naaaam, froliceja suu täys)
Sitten edelleen niitä maahanmenoja liikkeestä, hienosti meni sen enempää märästä ja kuraisesta kentästä välittämättä ! Jes :) Pari luoksaria jotka oli hiiiiirveitä ! Koira mateli mun luokse ja perusasento aivan kateissa. Istui jonnekkin taakse, ihan vinoon :D Uus yritys, palkkasin edestä vaikka vauhti oli hidas. Viimeisessä vauhti oli ihan poskellaan mutta ohjasin Sarviksen käskystä perusasentoon, ihan jees ja pitää muistaa jatkossa, ettei etene turhan nopeesti neidin kanssa :)

Hm. Mua veetuttaa. Ruuti on kasvanu "aikuiseksi" tai sitten sillä on valeraskaus tulossa mutta kun ! Se ei oo juoksun jälkeen ollu yhtään sellainen Ruuti, mikä se esim toukokuussa vielä oli :( Se ei iltaisin enää leiki ruoan jälkeen leluilla eikä oikeastaan muutenkaan. Se vaan nukkuu jos ei mitään tapahdu ja treeneissä tuntuu siltä että se kulkee kokoajan jollain ihme säästöliekillä eikä todellakaan enää sillä, millä se ennen juoksua meni, täysillä täysillä ja TÄYSILLÄ. No, toivottavasti tää on ohi menevää tai sitten pitää oppia elämään sen tosiasian kanssa, että se duracell-vaihe kesti vaan ekoihin juoksuihin saakka... :/ Ja joojoo, höpö höpö, ei sillä mikää burnoutti vielä oo, jos me treenattais joka päivä niin että koira ois nyt voittajassa, sillä VOIS olla burnoutti, mutta ei tällä treenimäärällä kyllä. Sori :P

Huomenna perjantaina käydään taas tottistelemassa ja agiliitämässä ainakin Ruttusen kanssa, toivottavasti on vielä virtaa ;D Viikonloppu saakin kulua sitten vaan juoksennellessa ja lenkkeillessä, yritän pitää nyt huomisen jälkeen koirille totaalilepoa tiistaille asti ainakin, katsotaan onnistuuko (Tuuuuuuuskin. Ainahan sitä voi käydä 5 min verran tuola tekemässä, eikö?) ;)

KYLLÄ, olen paha ihminen :)

Näin se menee... Vit...

Ensin ulos Tuisku. "Puhtaan" tunnarin pyörittelyä taas. "Avonurmelle" piilotus, heinää päälle, haki suoraan ja tarkasti :O Wtf. 3 toistoa näitä, tosi hienosti hoksas, että kapula pitää etsiä eikä juoksennella päämäärättömästi.
Astetta vaikeampi, kaivoin tielle (soraan ja hiekkaan) kuopan ja peitin kapulan, lähetys taas sieltä 10 metristä -> Juoksi automaattisesti nurmelle etsimään. Kutsuin luo ja lähetin jostain puolesta matkaa, teki suoran ja etsi nätisti, kaivoi tunnarin haisteltuaan tarpeeksi kauan pois kuopasta ja toi iloisesti sivulle. Vielä yks toisto, 10 metristä ja samalla tavalla kun äskenkin (eri paikkaan tosin), lähti innokkaasti, meni epävarmasti tunnarin paikalle ja haisteli _kauan_ kunnes oli varma ja kaivoi kepin ulos. Palautus ok. Mikä tässä siis mättää? Koira kangistuu kaavoihin yllättävän nopeasti eli nyt treeniä soralla, metsässä, nurmella, heinikossa yms, välimatka aina sen 10 metriä, lähetys suora. Mutta kaikenkaikkiaan oon kyl tyytyväinen :) Meni paremmin ku sunnuntaina!
Sitten. "Ohjattua" eli lähetyksiä vasemmalle pallon avulla. Koira merkille seisomaan ja sit huitelin käsiä sinne oik ja vas ettei koira ennakoisi. Nytkähti aina mun näyttämään suuntaan mutta pysyi aloillaan. Meni ihan kivasti pallon perässä, ei sillä tosin ole mitään kutun hajua siitä mikä on homman nimi. Eli, jatketaas ruokakupilla, siinä se ees yrittää ymmärtää :P
Hyppynouto puulla. Lähtee siis ihan mielettömän hienosti, palautus hidas. Toinen toisto, meno yhtä innokas, tulo? Arr, hidas. Kannustin -> sai vauhtia. Kolmas oli sit taas se "paras", menossa ei ongelmaa ja toikin suhteellisen ripeästi. Tähän pitäis saada joku uus juttu, millä koiraan sais oikeasti PALJON nopeutta lisää. Ruokakupilla? Maaaybe. Täytyy testata.
Metalli, tasamaana. Meno vauhdikas edelleen ja toikin tosi ripeästi :o Otti kapulan vähän huonosti suuhunsa, roikotti ja "kalisutti". Otin kapulan ja korjasin sen kulmureiden taakse niin että koira _piti_ kapulan suussaan -> parempi. Toisella toistolla otti nätisti, palautti ja haki laukalla ja ote oli hyvä. Mitä tuohonki sanois.

Sitten Ruuti. Tai no, ehkä jätän kertomatta :D Sanotaanko, että meni ihan vit*n huonosti ja veetuttaa mielettömästi. Osat on vaihtunu, Tuisku on nyt se säpäkkä suorittaja, Ruuti taas laamailija. Et, sellasta tänään :)

Ja käytii samalla treenaamassa. Ensin vuorossa Ruuti. Kävin viemässä ruutuun ruoan etukäteen, niin ettei koira huomannut. Eka otettiin paikallamakuuta, palkkasin tosi tiuhaan ja kävin välillä nurkan takana piilossakin -> ei ongelmaa, tähän pitäis vaan saada koirallista häiriötä -> halukkaita? :D
Pmakuun jälkeen seuraamista, käännöksiä liikkeestä ja paikallaan, Ruuti hakee paikkaa sivulla jo tosi nätisti mutta tarkkuutta pitää saada lisää. Täytyy myös oikeasti alkaa treenaamaan sitä että sanon "seuraa" ja liikkeelle lähdetään vasta kun minä lähden liikkeelle koska ennakoi / edistää aika tavalla nyt.
Luoksetulo, vauhti passeli, törmäs vähän mutta teki huippuhienon perusasennon ! :) Jippii.
Viimeisenä lähetys ruutuun, koira alko hakemaan ruutua heti ku käveltiin lähtöpaikkaa kohden, malttoi kuitenkin tehdä siistin perusasennon ja katsoi vuoroin minua, vuoroin ruutua. Käskyn jälkeen teki tosi nätin, nopean ja suoran ruutuunmenon eikä epäröinyt yhtään (kuppia ei siis näkynyt), tosi hieno ruutu kyl oli :)

Sitten Tuisku. Piiiiiiiiiiiitkä pätkä seuraamista, käytiin oikeastaan kaikki läpi. Oikealle askeleet tökki ja vasemmista olin ite epävarma, teenkö väärin vai oikein. Peruuttaminen oli ok. Juoksussa seuras SUORASSA :O Wtf. :D Ois kyl saanu olla pikkasen paremmin mukana, vas käännöksissä jouduin potkiin pois sitä edestä mutta täyskäännökset oli tosi tiiviitä ja vauhdikkaita ! Ei siinä hirveemmin valittamista :) Sit vielä pari liikkeestä istumista, ok, vähän epävarma ku palkkaan, mut varmuutta vaan lisää nii hyvä tulee :)
Tuiskulle myös ruutu. Haki nyt paremmin mitä päivällä, ilmeisesti haistoi ruoan olevan sielä (tai muisti). Meni vauhdikkaasti ja varmasti, ei siinä muuta.

Ainiin, unohtu kirjoittaa. Ruutin näyttelydebyytti tapahtuu siis ensi viikon lauantaina 9.8 Maalahdella. Tuomarina toimii Sakari Poti ja kanssakilpailijoita on 5, Ruuti käy näyttäytymässä junnunartuissa numerolla.... 13 ! :D

Ja ulos treenailemaan...

Tuisku oli ensimmäisenä vuorossa. Tunnari (AAAARGGGHH!) ekana. Hain varastosta tyhjän kapulan ja piilotin sen nurmelle 10 m päähän. Tuisku lähti innokkaasti ja löysi todella hyvin, haki suoraan eikä lähtenyt haahuilemaan, hienoa! Toinen toisto, ojan vieressä sama 10 m. Paljon huonommin, lähti hienosti, etsi ja meni ojanpuolelle, löysi jonku vatun risun ja toi mulle. Uusi lähetys ja koira ihan kipsissä. Helpotin, menin noin 5 m päähän ja lähetin uudelleen, pienen kangertelun jälkeen löysi. Seuraava "avonurmelle" 10 m päähän, vaikeuksia ! Helpotin taas ja kyllä se kapula sitten löytyi. Taas piilotus avonurmelle ja suoraan lähetys viitoselta, löysi yllättävän näpäkästi ! Vielä yksi kympillä, avonurmi. Haki suoraan ja innokkaasti, ei meinannutkaan juosta "ohi" vaan käytti nokkaansa ja löytyihän se ! Tähän sitten lopetettiin. Paljon paljon paljon paljon tarvitsee toistoja nurmella, kaukana kaikenmaailman heinistä ja risuista yms. Ylimääräiset häiriöt siis pois ja pyrkiä siihen että koira etsii kapulan _suorassa_ linjassa eikä lähde haahuilemaan, toisaalta taas varottava sitä etten auta liikaa (lähetä montaa kertaa jos ei löydy). Palautukset sillä on jokatapauksessa kunnossa, vaikken kehu kapulan löytymisestä vaan palkka tulee sitten kun kapula on mun kädessä. Hm, ees jotain hyvää.
Ruutua. Piruuttaan piti testata, meneekö se sinne jos ei ole alustaa, ruokakuppia tms. Hakee ruudun tosi huonosti mutta jotain hajua sillä on tuosta eteen käskystä, ponkasee ainakin viereltä eteenpäin :P Hahmotus pilalla, juoksi viimeisen tötsän luo, haistoi sitä ja kaatoi -> arvatkaa palkkasinko siitä? Palkkasin :D Elikkä "seis" naks ja juoksin palkkaamaan ruutuun. Seuraava onnistui itseasiassa aika nappiin, koira meni jo paljon ripeämmin ja pysähtyi hienosti, ei tosin ruudun keskelle mutta jokatapauksessa. Pari tälläistä toistoa ja viimeisessä toistossa sain koiran pysäytettyä ihan priimakohtaan, ruudun keskelle! Parasta oli ehkä se, että koira naksun jälkeen jää odottamaan palkkaa ruutuun :) Tai siis, ei oo hakatun näkösenä odottamassa palkkaa vaan oikeasti odottaa. Tajusitte? Hyvä. Testasin lopuksi vielä lelupalkalla, lelu ruudun takaosaan ja lähetys, koira juoksi lelullekkin intopiukeena ja kun sai suuhunsa sanoin "vapaa" ja sitten vähän reviteltiin. Siinäpä ne, illalla vois ruokakupilla käydä ottaas kerran ja sitten vaikka seuraamista yms.

Ruuti. Sisällä, naksuttelua. Kaukokäskyjä, asennonvaihdoksia i-m-s jne. On alkanu oikeasti tarjoamaan liikkeitä, tosi hieno homma :) Harjoiteltiin myös istumasta seisomista ohjaamalla, ihan kivasti ja alkoi jopa tarjoamaan jotain sen suuntaista sitten myöhemminkin :) Periaatteessa hallitsee nämä (siis jos istun sen edessä) mutta paremmalla mallilla sen kaukot on, ku tuiskun :P Tätä tehtiin joku 10 min ja sitten noutoa. Tai paremminkin "ota" harjoituksia. Koiralla taas selvästi into kohdillaan tunnarikalikkaa kohtaan, hamusi taas sitä ja nyt aloin vaatimaan pidempää pitoa ja sitä että koira oikeasti puree kapulaa, eikä vaan niin että kapula käy suussa ja Ruuti pullauttaa sen ulos. Tämäkin ok :) Mähän siis edelleenkin pidän kapulaa kokoajan kädessäni, ettei pääse putoomaan. Tätä joku 5 min, lopuksi vähän leikittiin kapulalla ja kun into oli katossa -> kapula kaappiin ja heihei. :)

Illalla vois käydä Ruutin kanssa ottamassa vähän seuraamista kans ja vaikka ruutua. Kivalla vireellä likka teki ja ilmeisesti tajuskin jotain :) Tuiskuun voi kans olla tyytyväinen, pystyi etsimään tunnaria vaikka olikin niiiiiin paiseessa ja jopa teki sen jälkeen ihan ok ruutujakin :)

Uunituore lapinkoiraharrastaja oli tänään käymässä ja näytin hälle vähän naksun käyttöä aluksi Ruutin kanssa sisällä. Tarjos ihan sikke siististi asennonvaihdoksia, meinasi jopa HERMOSTUA kun ei palkkaa tullutkaan joka vaihdosta ! Seisomiset oli tosi siistejä ja nopeita, istumista joutu hakeen pitemmästi mutta kun sai siitä pari kertaa palkan niin alko tarjoamaan sitäkin tosi kivasti! Vautsi, neiti oli niin näpäkkänä notta ! Sitten otin vielä pitoharjoituksia (tai "ota" -harjoituksia) tunnarilla Ruutin kanssa, kaverihan _halus_ sen kapulan multa kädestä :O WTF? Mitä on tapahtunu :D En kummiskaan antanu sitä Ruutille ettei pääse pudottamaan, mutta hamusi tosiaan kapulaa mun kädestä oma-aloitteisesti :) Hippasen hienoa! Sivulletuloa otin nyt myös takaa, muttei tajunnut. Siis en takaa kierrättämällä vaan niin että koira istumaan ja ite seison selin koiraan ja käsken sivulle --> Nooh, harjoitusta vaan enemmän, ohjaamalla se sen kyl tajusi!

Sitten Tuisku harjoittelemaan sivulletuloa ja vähän kaukoja takapalkalla. Nämä meni yllättävän kivasti myös, rouvassa oli paljon enemmän fiilistä mitä viime viikolla tampereella! Siirryttiin sitten ulos ja otin Tuiskun mukaan. Ensin seuraamista, EDISTI ja täten myös POIKITTI :O WTF ! Oliko muka niin paljon virtaa, että jakso oikein alkaa poikittaan? Kokoajan meinaan vaan tuntu jalkaa vasten, että joudun "potkiin" tieltäni. Pari rivakkaa pysähtymistä ja sitten paljon käännöksiä niin alkoi hommaan tulemaan tarkkuutta. Askelissa taakse pitää nyt vaan muistaa, että käsky on "peruuuuuta" eikä "peru" koska perulla alkaa poikittaan, peruuuuta käskyllä menee suoraan ja rauhallisesti. Sitten jäävät, kaikki kolme. Maa perusnormihyvä, seiso vähä lysy ja istuminen ekalla kerralla ihan nappi, sitten jäi seisomaan? Lisää varmuutta vaan ja mun pitää muistaa kyylätä koiraa vielä tuossa eikä luottaa siihen että se istuu.
Hyppynoutoja. Palautus huono mutta lähtö hyvä. Ensin puulla 3 toistoa, viimeinen oli ihan nappi ! Toisella kerralla siis lähdin vähän peruuttamaan ja kannustin koiraa --> Toimi ihan kivasti siis. Sitten pari toistoa metallilla, eka oli tosi kökkö, metalli kolisi ( !!! ) Tuiskulla ! :O Hä? Ote ei siis varma, miksi? Joojoo, tiedän ettei koirat yleensä metallista tykkää mutta tuo tekee molemmilla samalla tavalla :O Hetsasin kapulalla, otin sivulle ja päästin sen heti kapulan laskettua maahan hakemaan sen ja ei ongelmia, ote oli rauhallinen ja palautusvauhtikin mallikas :o Hmmmmmmm. Kerran vielä metalli tasamaana, ok :) Tosi kivalla vireellä oli matkassa Tuisku tänään :) Lyhyet ja ytimekkäät treenit ja molemmilla oli taas hauskaa (Ai niin joo, otettiin luoksetulo vielä sit, palkkana toimi isoveljen sandaali :DDD Hyvin kelpas!)

Sitten vielä Ruth ulos. Ensin sivulletuloja. Ok, haki paikkaansa yllättävän hanakasti ja haki sitä vielä ihan oikeaan paikkaan ;P On alkanut pikkuhiljaa tajuamaan sen takapuolen käytön ja sen, ettei sivulla tarvi aina ottaa uudestaan paikkaa jos liikun 2 cm jonnekki suuntaan :D Pari luoksetuloja, eka oli hidas? :OO Toinen oli jo sitten normireipas, pitäis treenata taas vähemmän "kokeenomaisena" eli palkka siitä vauhdista, ei sivulletulosta. Hypyt meni aivan tautisen kivasti ! Ei tarvinnu ees ekalla kerralla käsimerkkiä, irtoo ihan tosi hienosti ja kääntyy heti minuun päin ku etutassut on maassa :O Entiä, pitäiskö säätää toi semmoiseksi että kääntyy periaatteessa jo hypyllä ? No, ongelma tässä on kyl ensinäkin tällähetkellä se, että koira on ihan liian lähellä estettä --> Ongelmat avossa? Mut, kyllä Ruuti saa pöngättyä itsensä toiselle puolelle ihan hyvi, saihan Tuiskukin... Entiä, pitää katsoa. Pari kertaa otin melkein kokeenomaisesti, annoin koiralle seis -käskyn ja siirryin sen sivulle, rauhoittelin ja vapautin seisomisesa, ei pysty sotkeen vielä istumista kun ei se sitä tossa tilanteessa osaa hahmottaa --> treenattava erikseen. Otettiin pari toistoa vielä liikkeestä maahanmenoa, peruuttamalla ja "seuraamisesta", ok, tällähetkellä ei vielä mitään ongelmia, rysähtää maahan vikkelästi :) Hiieno homma. Nii jjoo. Seuraamiset menikin sitten pipariksi. Se on ilmeisesti tuolle tässä vaiheessa hirveän vaikeaa seurata ja ravata samalla. Peitsaa muutenkin tosi paljon, harvemmin ravailee eli joko peitsaa tai laukkaa elikkä jos menen normaalia vauhtia --> jätättää mutta on silti kuitenkin tulossa kokoajan niin lujaa ku peitsillä pääsee. Pitäiskö ottaa sitten juoksusta (hölkästä) sitä niin että ravais ja pysyis mukana -> palkka? Entiä, tai keskityn nyt siihen oikean paikan löytämiseen vaikka sehän on itseasiassa turhaa palkata koiraa väärästä, ei se tolla peitsillä mihinkää pääse kummiskaa... Hmmmmmmm. Nojoo, ehkä mä vaan alan menemään oikeasti ripeämmin niin että toi ravaa. Joo, niin mää teen.

Mut, oon kivasti meni, hyvä fiilis jäi molemmista!

Nii ja tiistaina mätsäröitiin taase. Molemmat sai isoissa punaiset ja Tuisku lopulta punaisten kakkonen, Ruuti käteltiin keskenkasvuisena toisena ulos ;D Huonot palkinnot ja tyhmä mätsäri. Prkl. Huomenna taas :D

Tai, "aamusta". Olihan se kello jo yks mut silti. Eilen Jennin (http://valoisat.vuodatus.net) kanssa puhuttiin treenailusta yleensä ja hoksasimpa siinä, että oon viime aikoina treenannut noita vaan iltaisin / öisin ennen ku annan niille ruoan.

Tuiskun kanssa aloitettiin seuraamisella. Koira oli taas yhtä intopiukeena, mitä se on ollut parina viime kertana :O Voi ku tää nyt vaa kestäis ! Eka pari lyhempää pätkää ja sitten pitempi, otettiin samassa juoksua, hidasta ja tavallista, käännöksiä paikallaan ja normivauhdissa / juoksussa, askeleita vasempaan ja oikeaan (tarvii vielä viilata) mutta selkeesti sillä on jo joku käsitys siitä :) Peruuttaminen ok, ainut ongelma on se että koira lähtee "kiertämään" mua tonne taakse. Voisin kokeilla peruuttamista "koiraa" päin, mitä tapahtuis :) Käännökset oli oikein mallikkaita ja tiiviitä, juoksuosuuden käännöksiä pitää treenailla vielä sekä hitaan käännöksiä. Hidasta pitää treenata muutenkin nyt "tarkemmin" koska Tuisku hyvin nopsaan laskee takapuolen maahan "ai perusasentoko?" :D Seuraamispätkä oli suurinpiirtein 70 askelta, kontakti ja into pysyi kokoajan, pysähtymisissä laski peppunsa tosi nopeasti alas. Olin oikein tyytyväinen ! Koira jakso työskennellä iloisesti ja keskittyi kuitenkin. Palkkana taas koirankeksit, kröhh. Sit otettiin helpompaa pätkää, normi vauhdilla, kaks käännöstä ja jos kontakti tippu ja korjas -> palkka. Kestävyyttä alkaa oleen :) Mut tärkeintä oli kyllä se motivaatio, mikä koiralla oli tehdä hommia!

O__o;; Hirvee blackout, mitäs sitten tehtiin? ... Varmaan sitä ruudun loppuosaa? Sitä seuraamispätkää. Eka kerta oli huono, irtos huonosti ja mateli (eilen tehtiin samaa ruokakupilla ja toisella toistolla irtos jo tosi kivasti :)) ja toisella kerralla tuli jo paremmin :) Ei nyt mikään "tosimahtavahienoparas" mutta tästä on hyvä jatkaa! Hyppynouto. Ompa se hidastunut :O Mitä ihmettä on tapahtunut :O Hm, just ku kerkeen iloitsemaan nopeasta ja näyttävästä hyppynoudosta nii terve, käy sit näin. Eka toisto "kokeenomaisesti" -> hidas, ei hypännyt estettä vaan kiersi, paluuhypyn teki kuitenkin? Toisto nro 2 --> Hidas, hyppäs molemmilla kerroilla. Kolmannessa toistossa hetsasin kapulalla, nakkasin ja vapautin --> Nopeampi, palautus yhtä hidas. Vielä yks toisto, sekä palautus että haku oli ihan "riittäviä". Vaikka menikin hitaasti noi treenit, kokeilin vielä metallilla -> ei mitään ongelmaa :O Jopa nopeampi, mitä puulla. Ei epäröinyt ottaa suuhunsa, kantoi nätisti ja teki hienon perusasennon. Hmm, mun koira on hippasen outo :D Ruokakupilla ja muovikapulalla treenataan tänä iltana, ruoan saa heti ku on tehnyt paluuhyppynsä.

Lopuksi oli sitten ruokapalkka. Kaukokäskyjä, takapalkalla. Asennonvaihdot aluksi tosi laamat, kutsuin luo, vein takas koiran kupin eteen ja innostin ja sit uusiks. Oli jo nopeampi, teki puhtaat asennonvaihdokset :) Kun tuon saisi vielä toimimaan ilman takapalkkaa niin jee ! Mutta, näillä jatketaan.

Frau kiljukaula vuorossa seuraavana (Ruuti). Jätin sen tänne kämppään ku lähdin ulos, pihalle asti kuulu ku neiti vähän availi äänihuuliaan ;) Sivulletuloja ensin, eri kulmista. Alkaa onnistumaan ilman ohjaustakin nyt, ihan oikeasti :) Erityisesti kiinnitin huomiota siihen, että palkkaan koiran vaan ja ainoastaan suorituksesta, missä se on tarpeeksi takana eli etujalat minun jalkojeni tasolla. Jos olen kääntyneenä koiraan, se pysyykin siinä oikealla paikalla, kun suoristan itseni, koira tulee eteen--> Hankala pitää katsekontaktia oikeasta paikasta, kun on niin pieni. Aloin miettimään, että miten paljon tuollaisestakin kokeessa sitten sakotetaan vai onko asia ok? Voiko tuomarille marista jos rokottaa tuosta liian edessä istumisesta että "Se on niin pieni että sen on hankalaa pitää suoraa katsekontaktia minuun jos on "oikeassa" kohdassa!" :D Vai, olenko vaan opettanut sen pitämään katsekontaktia "väärin" ja nyt se ei meinaa osata sitä toisesta kohtaa? Jaa-a, en tiiä. Mutta, positiivista kuitenkin oli, että Ruttunen on alkanut hahmottamaan tuota sivulletuloa ja on alkanut oppimaan takapään käyttöä. Intoa piisaa normaaliin tapaan, nyt vaan alkaa oppikin menemään perille asti! ;)
Seuraamista. Vaihtelevalla palkkauksella ja vaihtelevilla pätkillä. Ensin lyhyitä pätkiä 1-10 askelta, palkka joko istumisesta sivulla tai suoraan liikkeestä -> ei ongelmia, kontakti pysyy ja paikkakin on alkanut löytymään ! JEE ! :) Palkkaus siis ainoastaan silloin, kun koira seuraa tarpeeksi lähellä, kontaktissa, ei pelkästä kontaktista :) Pysähtymiset alkaa onnistumaan, oon tehnyt pari harjoitusta niin että pysähdyn itse tosi "selvästi" ja nopeasti niin koiraankin on alkanut tulemaan ripeyttä ihan eritavalla ja on enemmän mukana. Suoraa pätkää siis tehtiin vaan, käännöksiä treenattiin paikallaan. 20 askelta suoraa alkaa luonnistumaan jo kiitettävän hyvin, välillä paikka rakoilee mutta korjaa kuitenkin, intoa löytyy eikä tarvitse "innostaa". Enkä aio sanoa taas että "palat vissiin alkaa loksahdella" koska kuitenkin tänään tai huomenna tai seuraavissa reeneissä kaikki menee sit päi helvettiä. Sanon vaan, että edistystä parempaan alkaa tapahtumaan nopeammin, mitä ennen!

Luoksetuloja. Palkkasin monta kertaa nyt pelkästään siitäkin, että neiti jäi istumaan ja odottamaan --> pentuna tää oli Ruutille se juttu, missä etenin aivan liian nopeasti, koska koira osasi istua ja odottaa n. 16 viikoisena, multa "unohtui" sen odottamisen palkkaaminen ;) Siinä nyt ei oo kuitenkaan ollut koskaan mitään ongelmaa, mutta aina mieluummin varmistaa liikaa, kuin liian vähän. Irtoamisessa ei oo ongelmia ;D Luoksetulovauhti oli kaikilla kerroilla räjähtävän nopea, reagoi käskyyn todella terävästi ja pinkoo täysiä -> Ja ongelma: Oon viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen nopeuteen, koska on alkanut hidastelemaan sen sivulletulon takia, oon siis jättänyt perusasennot koko liikkeestä pois, palkannut pallolla taakse tms. Nyt se jää odottamaan siihen eteen sitä palkkaa "Eihän mun enää sivulle tarvii tulla" ... No, vaihtelevuutta vaan lisää, kyllä se siitä :) Viimeisessä toistossa ohjasin sivulle, perusasento oli nätti ja kontakti pysy (Ruutin silmät on muuten tummunu ihan hirveesti nyt :O ei enää semmosia pissankeltasia! :D) On tossa mun "edestä" palkkaamisesta ollut jotain hyötyä: Koira alkaa vähentämään vauhtia kun on parin metrin päässä minusta, eikä täten varmaan perusasentoon siirtyessäkään törmää / juokse ohi? Who knows... Liikkeenä tää alkaa olemaan suhteellisen hyvällä mallilla! Pitäis päästä treenaamaan häiriössä tätä...

Liikkeestä seiso alkeita. Ohjasin koiraa sivulla (en siis käyttänyt "seuraa" käskyä tässä) ja namilla pysäytin sen, naks ja palkka. Tätä toistettiin n. 8 kertaa ja koirahan meni jo ihan sekaisin :D Ei huonolla tavalla, vire vaan nousi taas pilviin "LISÄÄ LISÄÄ LISÄÄ LISÄÄ LISÄÄ !" :D Ihanaa <3 Sitten peruuttelemalla, tässä ongelmana että koira istuu todella herkästi. Sitten heittelin nameja sen taakse. Käsky, koira pysähtyy ja samassa nami lentää, vapautus. Toimi ihan hyvin, ei vaan saa liikaa tuota tehdä ettei yhdistä sitä näin: Käsky tarkoittaa sitä että käänny ympäri ja etsi nami... -___- Näimpä! Toi on suhteellisen fiksu tapaus, vaikkei heti uskoiskaan! Sitten treenattiin sitä liikkeen loppuosaa, koira seisomaan "odota" ja siirryn sen sivulle, palkka ja vapaa. En siis yhdistä tähän sitä perusasentoa vielä :)

Ruokakupilla sitten ruutua. Vauhtiruutu meiningillä vaan, ruokakuppi ruudun taakse, juostiin koiran kanssa se 25 metriä, kun koira itse katsoi ruutuun -> käsky ja vapaa :) Hitto tuo voi olla nopea.

Olen taas enemmän kun tyytyväinen likkojen treenailuihin :) Ihanaa, kun asiat rullaa! Sitten kun tulee taas huonompi päivä, voin lukea näitä ja miettiä "On meillä joskus hyvinkin mennyt" .Tosin, ku koirat on toiminu, omakin fiilis on ihan toinen, mitä silloin ku "pelkää" treenien epäonnistumista. Hmm... :)

Ei sitten koskaan tehtykään niitä jälkiä ! Miksi? Koska kaikki lähipellot ja vähän kauempanakin olevat pellot on joko viljalla tai heinällä niin, ettei sinne mitää jälkeä voi mennä tallaamaan. Syksyä odotellessa... Perkele!

Tokosta ollaan pidetty taukoa koko viikko Tuiskun kanssa, Ruutin kanssa ollaan opeteltu sisätiloissa naksuttimen kanssa liikkeiden oma-aloitteista tarjoamista. Kyllä se alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään, että liikkeitä voi jopa tarjota ja kokeilla, mistä se palkka tulee :) Tänään oli Ruutin juoksun 14 pvä, aikamoinen hupakko tuo on ollut, tarjonnut itseään jo yhdennestätoista juoksupäivästä saakka ... Pojat ei oo kiinnostuneita siitä millään tasolla, eikä Tuiskukaan vaikka yleensä raiskailee tärppinarttuja :D Ruuti sen sijaan raiskaa kokoajan Tuiskua, ahh.

Ohjaaja on kuntoillut koko viikon ! Vuoroin pyöräillyt ja vuoroin kävellyt. Maanantai tais olla ainut päivä, kun en tehnyt mitään? Tiistaina käytiin Katin, Tyynen ja Tuiskun kanssa n. 3 tunnin lenkillä kiertelemässä ympäriinsä, Keskiviikkona poljettiin Katin kanssa n. 23 kilsaa, Torstaina heitettiin se normilenkki, joka on  pyöristettynä 8 km pitkä. Perjantaina käytiin sitten taas polkemassa, tällä kertaa oli Tuiskukin mukana :) Matkaa yhteensä n. 6,5 kilsaa, loppumatkasta pysähdyttiin tohon uimamontulle (missä koiria ei sais uittaa, vups) Tuisku kahlaili innokkaana siinä rannalla, mentiin laiturille sit ja käskin sitä hyppäämään... Ei uskaltanut, joten laskin, IHAN OIKEASTI laskin sen, enkä heittänyt! Laskin läskin veteen ja se ui ripeästi rantaan. Huikkasin sen takaisin, näytin kädellä veteen ja sanoin "Hop" JA MITÄ TEKEE TUISKU?! Äitin hienohelma, joka vihaa vettä? Ottaa vähän vauhtia ja hyppää veteen :OOO OHHOH! Hirveet kiljukehut, juoksin sitä rantaan vastaan ja pakkohan sitä oli kokeilla vielä uudestaan! Kyllä, Tuisku hyppää laiturilta veteen, muttei ui kepin tms perässä :DD Vähänkö olin ylpeä ja yllättynyt! Hienoa :) Sit tultiin meille ja vaihdettiin Ruuti matkaan. Heittelin sille aluksi rannalta keppiä, haki mutta tarvi pientä kannustusta päästäkseen vauhtiin. Sitten ku se onnistui, mentiin laiturille ja yritin samaa mitä Tuiskulla vaan ei neiti hypännyt. Nohh, laskin senki sinne veteen nätisti jonka jälkeen se pomppi ilman mitään ongelmaa laiturilta veteen! Kameraa ei ollut mukana, vaikka tuskin naikoni ois halunnu ottaa ees niin pimiällä kuvia... Joskus pitää saada kamera matkaan ja elävää kuvaa siitä, miten Tuisku pomppii laiturilta veteen! Ohho, en ois uskonu tätäkää päivää näkeväni...

Mutta se siitä. Tänään käytiin sitten likkain kanssa kiertämässä 8 km kävellen ja illalla treenattiin molempien kanssa. Vaihteeksi otin Ruutin ensin ja harjoiteltiin vähän takapalkkausta - TOIMII! Kaveri menee ihan sekasi ku tietää että rasiassa on pari hassua jauhenlihapihvin palasta ja parasta siinä on se, että saa käydä hakemassa ne heti ku tekee jonku asian hyvin .... Hölmö. Seuraamista, vaihtelevia pätkiä, välillä otin istumisen mukaan, välillä vauhdista palkka. Kontakti kyllä jaksaa pysyä, mutta paikkaa pitää vahvistaa vielä :) Mutta kyllä tuosta etevä tulee, hirveen kivalla motivaatiolla se tekee vaikka on tärpit menossa, ei huomaa kyllä mitään eroa! Niin, ja palkkasin mä välillä ilman takapalkkaakin, ihan perinteisellä tavalla siise. Pari luoksetuloa, en ottanu sivulle, yritin palkata vaa vauhdista :) Eka oli laimee, mutta toinen oli jo superr! Perusasennot alkaa olemaan jo suhteellisen suoria, mutta liian edessä se vielä on, koiran lavan ku pitäis olla mun jalan kanssa samoilla kohilla niin tuon takapuoli on mun jalkojen kohdalla. MUTTA, ohjaajan moka, en oo ollut tarpeeksi ajoissa korjaamassa vaan oon palkannu väärästäkin :) Mutta intoa oli, hieno juttu! Iskä tuli sitten töistä ja aattelin ottaa pari hakua Ruutin kanssa vielä tässä pihapiirissä. Ensin minä menin tuonne pellonreunalle, pajujen keskelle ojaan istumaan. Tein kaikenmoisia "huijjaus" kuvioita, ettei tajuais jäljellä tulla vaan ottais ilmasta hajua. Ainakin siinä on nopeutta! Huuh, aikamoista faarttia se pinko ympäriinsä, nuuskutus kuulu kauas :D Löysi aika helposti, ilmasta se käryn otti eikä varmaan näöllä löytänyt. Nohh, sitten iskälle kouraan palkkaa ja laitoin sen juoksemaan piiloon. Ei tarvinnut paljoa hetsata ku Ruuti oli jo ihan intopiukeena menossa ! Ei kiljunut, mutta menotti. Vein sen "näkösuojaan" ja lähetin hakemaan. Pieni torpeedo eteni taas oikein mallikkaasti ja haki aktiivisesti. 3 toistoa ja koira sit sisälle rauhoittumaan.

Sitten Tuisku. Aloitettiin taas ystävällämme, tunnistusnoudolla. Harjoituksissa taas palataan siihen vanhaan - kapulan piilottamista 10 metrin päähän koirasta, kohtisuoraan. Koira siis saa nähdä, kun kapula piilotetaan. Ei kehuja ennenkuin kapula on ohjaajalla kädessä (Ettei koira esim kisoissa opi "kysymään" ohjaajalta "AI TÄMÄKÖ MUN PITÄÄ TUODA?") No, kaks ensimmäistä meni tosi kivasti, iskä leikkas eilen nurmikot nii tota "höttöä" on nyt, millä kapulan saa kätevästi piiloon. Kolmas meni heikommin, piilotin kapulan ns "avonurmikolle" eli en mihinkään heinikkoon tai heinikon eteen tms. Jahas, tässä yks mistä kiikastaa! Oon liikaa opettanut neitiä siihen, että kapula on aina jossain heinikossa tms piilossa joten nyt se ei hoksaa etsiä jos kapula on "vaan" nurmikolla.No, koira meni ruohokasan lähettyville ja jäi seisomaan. Kuunteli ääniä, katseli lintuja, mietti niitä näitä, muisteli mitä hän teki ennenkuin lähdettiin treenaamaan, muisteli iloista lapsuuttaan, kuunteli muurahaisen vipellystä nurmikolla, vinotti nenäänsä, luimisteli, katsoi ohjaajaa, kuun... Tajusitte vissiin? Eli koira jähmetty sinne kapuloiden taakse silleen "dippadaa, mitäköhän täs hommailis... Hmm" ... Voi KIESUS sentäs! No, yritin olla hiljaa ja auttamatta, mutta annoin silti "etsi" käskyn jolloin se alkoi taas nuuhkimaan ja löys kapulan. kehut vasta ku oli vierellä. Tästä ei tuu mitään.
Viimeinen toisto olikin taas yllättäen huonoin. Sama juttu, kaks nurmiheinähöttö kasaa vierekkäin, nurmikolla. Koira alkaa heti haravoimaan heinikon reunoja eikä sillä oo pienintäkään käsitystä siitä, että ne kapulat on sielä suoraan edessä ! Arr. Sitten tuo samainen "mitä mun pitikään..." -homma toistui taas, tosin, n. 10 kertaa voimakkaampana. "Seisoskelen täällä jeejee, koskakohan äiti antaa taas lisäohjeita?" Nooh, pakkohan niitä oli taas antaa, jopa yhden savukkeen jälkeen :D No, koira sitten loppujen lopuksi löysi ja oli hyvinkin tyytyväinen. Jatketaan tästä, jippii. Vittu ku mä pilaan kaiken :D Ei toi elukka vissiin ihan niin tyhmä ookkaa :DD

Seuraamista. Hitto mikä into siinä oli taase :) Kontakti pysyy, paikka pysyy ja vire oli niin kohdillaa, hommassa oli tatsia ja koira keskittyi melkein satasella siihen, mitä tehtiin! HUIPPUJUTTU, tee toi vielä joskus kokeessakin, kiitos ;) Askeleita vasempaan ja oikeaan treenattiin, mutta turha niitä on ottaa ku ei ohjaajakaan osaa liikkua ... Mut paremmin se ohjaajasta huolimatta menee, mitä ennen :) Hitto nii on kiva fiilis tosta Tuiskun seuraamisesta!
Vauhtiluoksetulojajeejee. Eka onnistui, juoksin loppumatkan, käännyin ja kutsuin. Koira ampas täysillä matkaan, mikä luoksetulossa on _erittäin_ harvinaista Teeltä ... :O No, en sitten todellakaan ottanut mitään stoppeja siihen vaa palkkasin taakse ku koira oli päässyt luo. Erikseen treenattiin seisomista, ei onnistunu enää nii hyvin ku sielä kurssilla viime viikolla. TOSIN, en muista miten se harjoitus meni että.... ;DD Jos mä huomenna muistaisin?

Mutta tunnaria lukuunottamatta oon hyvin tyytyväinen tyttöjen fiiliksistä tänään. Tyytyväinen siis Tuiskuun, Ruutiin ja mikä tärkeintä - oon ihan tyytyväinen myös ohjaajaan !

Pisteitä?
Tuisku: 4
Ruuti: 4
Ohjaaja: 3

Ohjaaja on edelleen AD/HD joka toistaa samoja sanoja koiralleen treeneissä n. 9320754297 kertaa. Oikein itekki havahduin ku hoin "Tuisku" -sanaa melkein kokoajan. O__o Hitto ku ärsyttää tämmönen.

Mutta, kilometreihin oon ihan tyytyväinen. Yhteensä pyöräiltyä / käveltyä tuli viime viikolla yhteensä n. 60 km ! Asiaa! Ja tänäänhä on vielä aikaa, jos sunnuntain kunniaksi käydää polkees joku... 30 kilsaa? ;D

Tänään oli sitten jo vähä parempi ilmakin, mitä eilen :) Aurinko ei porottanu täydeltä taivaalta kokoaikaa, satoi vettäkin välillä joka raikasti ilmaa ihan kiitettävästi, koiralla oli ainakin helpompaa olla. Aamusta aloitettiin taas tällä ALO/AVO-ryhmällä, ruokatauon jälkeen jatkettiin VOI/EVL-koirakoilla. Ensinä ruutu, otettiin aluksi "vauhtiruutua" namikipolla, onnistui yllättävänkin hienosti! :) Hyvä että tuo eilinen nopeus siirtyi myös tuonne treenikentälle, näki kouluttajakin että kai tossa koirassa jotai virtaa on... ;P Pari toistoa ja sit siirryttiin siihen seisomisen opetteluun. Eli koira lyhyeltä matkalta ruutuun, käsky ja palkka. Ongelmana oli se, että Tuisku odottaa multa sitä pysähdys-käskyä ja on ruudussa "Ai tässäkö? Tässäkö? Tässäkö?" ja kyselee kokoajan. Neuvona oottaa niin kauan että koira on sielä aikalailla ruudun takaosassa ja ohjataan elukka aina sinne uudella ruutu-käskyllä ja sanotaan seis vasta kun koira on oikealla kohdalla. Hm, ihan tyhmä virhe tuokin, mutta onneksi nyt saatiin neuvot! Koira toimi muutenkin tänään paljon paremmin, mitä eilen, sää? Palkkana tänään koirankeksit, toimii Tuiskulla motivaattorina niin paljon paremmin mitä hikiset nakinpalat. Tän jälkeen siirryttiin siihen ruudun loppuosaan, eli miten koira tulee ruudusta seuraamaan (huonosti). Ei olla paljoakaan otettu, mutta testattiin. Koira maahan ruutuun, teen sen typerän kävelyn siinä ja huikkaan koiran seuraamaan. Mitäs hittoa? :O Koira ei lähde ruudusta :D Ohjaaja tyri taas, ei kääntynyt katsomaan vaikka käskettiin, mutta eipä ironnut vaikka käännyinkin :P Sinänsä aivan sama siis. 4 toistoa ja se siinä. En itseasiassa juuri tällähetkellä ees muista, et mitä neuvoja tuohon saatiin mutta eiköhän se joskus mieleen juolahda :DD

Kaket. Mä vihaan näitä edelleen :D Ja enkä ole edelleenkään ees päättänyt, haluanko kenties että koira pitää takajalat paikallaan, etujalat vai "keskilinjansa". Neva thö porokoira teki musta tosi hienon näköisesti ne kaukot, takajalat paikallaan. Mutta periaatteessa sekin, että etujalat pysyy paikallaan on hienon näköistä, tosta "vähän liikettä joka suuntaan" en oikein perusta. Emmä nyt tiiä :D Mut näytettiin "kaukot" takapalkalla ja ilman. Ilman liikkui ihan hitosti, takapalkalla vähemmän. Hidas se oli molemmissa! Ararra. Mutta opeteltiin sit seisomista istumasta ja maasta eli kävelen koiraa kohti ja "pakotan" sen peruuttamaan ja kun nousee -> palkka. Koiralla kesti vähä tajuta tää homma, enkä mäkään oikein ymmärtänyt koska mä en missää vaiheessa ees sanonut, että haluan sen pitävän etujalat paikallaan? :D Koska senhän se nyt tekee? Hitto, pitäis paintilla vääntää jotku piirrokset asennonvaihdoksista. Mut sinällään jees neuvo :) Eka kouluttaja meinas, et harjoitellaan niin että koira istuu ja toisella kädellä "nostetaan" koiraa mahasta niin että se nousis itse "pompulla" seisomaan. Ei kyllä Tuiskulle passannut, meinasin sanoa että turha ees yrittää ku ei se kerran kestä tommosta ohjaamista kädellä. Hm.

Hyppynouto. HA! Ohjaaja tehny tässä virheen :D Siis, tässäKIN. Lähetän koiran liian läheltä hypylle, siitä johtuu se kiertäminen. Koira ei halua hypätä mua päin, kiertää esteen viime hetkellä. Mutta lähetys kauempaa --> haki hyvin, palautuksessa nopeus kärsi muttei tarvinnut erikseen ohjata hyppäämään. Tyhmä virhe, mutta nyt veetuttaa jos koiran palautusnopeus kärsii hirveän inflaation? No en tiedä, pitää viikolla testata. Kouluttaja meinas, että muihin noutoihin tulee lisää intoa jos kerran hyppynouto on vauhdikas ja hyvä! :D Saas nähdä, toivossahan on hyvä elää, vai mitä?

Sinällään siis ihan antoisa kurssi. Tuli uusia kikkoja melkein jokaiseen liikkeeseen, tunnariin saatiin ihan kivat neuvot kans! Kapulan piilotus jatkunee, ohjaaja kuulemma tehnyt tässäkin kaikki virheet ja kouluttaja ei yhtään ihmetellyt miksi koira ei tajua käyttää nenäänsä kapuloilla, ei kuulemma haluais olla mun koira :D Vittu, kiitos. Mutta, koiraan oon tyytyväinen esim jos eiliseen verrataan :) Mä en vaan osaa.

---------------------------------------------------

Kotia päästyä nukuin pari tuntia ja sitten hengaillut, ihan tositosi tylsää ja mälsää. Ruutilla on mahassa jotai ihme ruttoa O__O Tai siis, sellaisia ruskeita länttejä, aivan ku olis jotain likaa? Lähtee rapsuttamalla pois, maha ei haise tms? Mitähä hittoa sekin on. Leikkasin koneella mahasta karvat ja laitoin cothivettiä, ei ainakaan jyrskytä mahaansa enää. Pitää seurailla.

Muuten täällä on kaikki ok, vituttaa edelleen olla kotona. Pääsispä pois. Arr.

Mut, huomenna vois jälet käydä tekees. Ruutinkin kanssa ... Tai ehkä ei.... :D

Eli tänään oli ensimmäinen päivä, Pohjanmaan lappalaisten järjestämä (Tai no, Jennin järjestämä, ISO KIITOS!) teho viikonloppu. Aamusta oli ALO/AVO koirakot ja iltapäivällä VOI/EVL. Seuraamiseen, luoksetuloon, ruutuun yms härdelleihin keskityttiin. Oon kyl sitä mieltä, että Ruutin kanssa tosta ois ollu rutosti enemmä hyötyä ku Tuiskun kanssa. Mut, päi helvettiä siis meni mutta kerrotaan jotain...

Seuraamista, ongelmat? "Ongelmat". Ohjaaja on jäykkä, kulkee ku paskat housuissa. Ei osaa liikkua. Paikallaan askeleet sivusuunnassa siis aiheena. Ohjaaja opetteli kävelemään, ei tuijottanut koiraa -> that's it. Neuvo: Ohjaaja on perseestä. ... :D Peruuttamisessa niinkin typerä "virhe" ku käskysana :D Eli käskysana oikeaksi eli "peru" nii johan alko tulemaan. Voi tauti. Tästä on hyvä jatkaa.

Luoksetulo + pysäytykset. Tuiskulla hidas luoksetulo itsessään, en "uskalla" treenata pysäytyksiä. Koira laamailee (koiralla on oikeasti aika paksu turkki tällähetkellä, se on lihava josta otan kyllä syyt omille niskoilleni sekä sillä on suhteellisen huono kunto, otan myös syyt niskoilleni) No, kouluttaja käski näyttää, miten tekee luoksetulon. Koira lähti ihan helevetin huonosti, laamaili, innostin, sain nopeutta --> Päi persettä siis. NO. Ohjaaja saa taas neuvokseen sen, että oot paska. Oon AD/HD ton koiran kanssa kun jännittää "anelen" sitä tekemään ja höpisen liikaa -> koira paineistuu entisestään koska en yleensä sellainen treeneissä ole. Yks niksi saatiin, jonka ideaa en edelleenkään tajua, koira ei tajunnut siitä mitään ja ei mitään vaikutusta muutenkaan O__O Mutta, harjoitellaan, katsotaan mitä tapahtuu.

Pysäytykset. Maahanmeno suhteellisen OK, mutta seisominen. Hyvä niksi, muttei toiminut. Tai, toimii se kai sitten joskus, kun otettu 1397419 toistoa :)

Päivän opetus: Ohjaaja on täysnolla AD/HD joka ressaa koiraansa ja kun koira rauhoittelee / laamailee --> stressaa lisää "innostamalla". Miksei se voi toimia aina ees jotenki hyvässä vireessä?! Ei tossa ois ollu mitää ongelmaa, jos koira ois alussa toiminut kutakuinkin hyvin --> en ois jännittäny --> ei ois välttämättä menny noi vituiksi. Jaaa-a, en tiä.

Toivottavasti huomenna on paree päivä. + Väsyttää, vituttaa, väsyttää, vituttaa, oksettaa ja pää kipeä, los auringonpistos? Niinno, on mulla naamaki iha käheesti palanu :DD Voi.

Mutta oli kiva porukka ja oppi muiden tekemisistä enemmän, mitä omastaan :) Varsinkin ALO/AVO jutuissa paljon sellaista, mitä voi hyödyksi käyttää Ruutillakin! :)

-------------

Illalla molemmille ruudut, ruokakupin avustuksella. Ensin Tuisku, vein ruoan, ruutu oli "normaalin" kokoinen eli ei mikään naurettava pikkupläntti jossain, ruokakuppi ruudun taa, juostiin 20 metriä toiseen suuntaan, koira sivulle ja käsky. Hitto, läskihä ponkas ku purkka tukasta. Ohhoh, oisit perkele... Nojoo.

Ruutille sama. Kaverihan oli jo ihan intopiukeena, ku joutu jäämään sisälle ja joku MUU sai mennä ulos :O Sama homma Ruutille, ruutu normikokonen ymsymsyms. Lähetys sieltä üüper kaukaa ja voeha! Se pinko ku hullu! Ei mitää hidastelemisen merkkejä ilmassa :D Ainakaan vielä. Mutta, ruokaruutuihin oon tyytyväinen, molemmilta.

Ainiijjoo! Ruutin kanssa treenailtiin tässä illalla taas liikkeiden oma-aloitteista tarjoamista. "Kaukokäskyjä", naksu kädessä ja ku koira tarjoo jotain --> palkka. Hitto sen maasta seisomaan nouseminen on hieno :O Täsmällinen ja nopea! Kohta jo voisikin liittää käskysanan moiseen! (Nojoo, pilaan taas kaiken...) Mutta ihanaa ku kaveri yrittää!

Pistesaldo tältä päivää 1-5:
Tuisku: 2
Ruuti: 3
Ohjaaja: -....iso luku, miinuksella, perkele soikoon.

Mä vedän ranteet auki muovilusikalla, en kestä! ... :DD

Kun ei mikään suju. Sain taas maailman typerimmän idean lähteä treenaamaan. Ensin vuorossa Ruuti jonka kanssa aloitettiin hypyllä. Ihan perustreeniä, namilla ohjaten esteen toiselle puolelle, sitten heittelin nameja esteen toiselle puolelle ja vapautin syömään ne, lisäksi viskelin sille narupalloa saadakseni vähän nopeutta ja intoa. Paljon, paljon treeniä ja itsevarmuutta kehiin mutta paremmin meni nyt mitä meidän viime kertaiset hyppyreenit ... Et, sinällään ihan jees.

Seuraamista & perusasentoja. PA:t on kokenut katastrofaalisen inflaation. Totaalinen. Koira kyllä tulee innokkaasti, mutta aina vinoon ja säätää samalla etutassuillaan jotain kummallista, steppaa tai muuta vastaava, nostelee tms. Ohjaaja fiksuna on taas luullut että koira jotakin osaa, eli harjoituksissa taaksepäin, ohjataan koira oikeaan kohtaan. HUOH! :(
Seuraamisessakaan ei hurraamista. Välillä tuli tosi kivaa pätkää vaikken enää hidastellutkaan tai "helpottanut" koiralle sitä, vaan kävelin normaalia seuruuttamisvauhtiani, kontaktissa tuli ja piti paikkansa kivasti. Välillä taas jätätti ja olis pitänyt JÄLLEEN tajuta lopettaa tarpeeksi ajoissa. Huoh.

Nouto. Voi hitto! Hirveetä säätämistä taas. En ees jaksa kirjoittaa. Sanotaanko niin, että koira ei taaskaan tehnyt mitään. Anteeksi, mutta mun tekis vaan joskus niin mieli kuristaa toi rakki. :) No, elämä on! Mä en enää usko siihen että "herneet kolahtelee" yhtään mihinkään. Jääkööt tuohon.

NIIN, aattelin osallistua heinäkuun alussa möllitokoon tuon kanssa, mutta haaveeksi jää, eihän se mihinkään kehity vaikka mitä tekis.

Sitten Tuisku. Olipa ihana ottaa se sisältä <3 Ihan eri fiilingeissä ku toi tampio :D Semmonen peruslaamahan se oli, mutta teki kuitenkin ja keskittyy. No, vuorossa hyppynouto, jota ollaan viimeksi treenattu... Ööh, kauan sitten? Tammikuussa hallilla? Vähän jännitti ottaa sen kanssa tuota mutta :O Yllätyin erittäin positiivisesti! Nakkasin kapulan, annoin käskyn, koira lähtee ku tykin suusta, loikkaa hypyn yli, kiitää kapulalle, ottaa nätisti suuhunsa ja PALAUTTAA LAUKALLA! :OO Meinas leuka loksahtaa maahan asti :D Paluuhyppyä se ei sitten tehnyt, annoin käskyn hyppy niin tää laittaa jarrut päälle ja hyppää yli, tulee sivulle ja katsoo "Taisin olla aka pro?" :O Joo, tosiaan olit! Uudestaan, sama juttu, teki paluuhypynkin jo paremmin! Uudestaan, paluuhyppy jäi välistä. Otin kapulan, nakkasin taas ja heitin, kaveri kiitää kapulalle ja tekee loistavan suorituksen kaikkineen päivineen :OO Sitten lopetin ja olin ehkä maailman tyytyväisin, ei se IKINÄ noudoissa palauta tollasella vauhdilla, ei ikinä! Paitsi tänään. Toivottavasti jatkuu ;) Sitten "idaria" pienemmässä mittakaavassa, töppäs ekaan asentoon, se nyt tarjoaa sitä istumista aina :P "Seis" ... Kaveri istuu *lyö itseään otsaan* No, helpotin ja peruuttelin sen kanssa tuola niin kauan että sain sen seisomaan täpäkästi, siihen jäi meidän idarin treenaaminen :P
"Ohjattua noutoa" eli pallon viskelemistä oikealle. Ekalla irtos aika huonosti, mutta tajus aika nopsaan idean ja teki pari ihan hyvääkin irtoamista mutta ei se kyllä tajunnut koko hommasta mitään :D Pitää joskus toiste sitten.

Ainut mihin oon tänään tyytyväinen on tuo Tuin hyppynouto. Mahti homma! Mutta muuten oli semmonen ilta/yö ettei olis kannattanu vaivautua lähtemään tuonne ulos :) Huomenna mennään vissiin Katin kanssa koulun kentälle treenaamaan, otan varmaan vaan Tuiskun mukaan ku en jaksa kuunnella tuon yhden kiljumista kun joutuu odottelemaan vuoroaan :P Saa jäädä kotiin kitisemään.

Pitäiskö sittenkin hankkia bordercollie...? ... :DD:D:D

Ohjaajapa olikin tänään laiska. Tai ei laiska, mutta nörtti :D Innostuin pelaamaan yhtä vanhaa strategiapeliä tässä ja sen parissa onkin päivät vierähdelleet. Illalla käytin tytöt juoksemassa tuossa meidän tiellä, puol tuntia paanottivat (Ruuti varsinkin) ja jopa Tuisku alkaa tuntumaan siltä, että juoksujen jälkeinen "masennus" on pikkuhiljaa tipotiessään ja meidän lihava likkakin jaksoi juosta pienen torpeedon perässä ! Kiva homma, nyt pitääkin alkaa kehittämään Tuiskun lihaskuntoa "rankemmin", kun näyttää intoa taas olevan ja ei oo ollut mitään ontumisia / häikkää liikkeessäkään nyt.

Lenkin jälkeen tytöt suihkuun ja tarkoitus oli lähteä ulos treenaamaan mutta ajattelin tyytyä sisätilailuun ja .. ylläri, naksutteluun.

Ensin Ruuti. Hitto tossa neidissä on tekemisen intoa :D Maahanmenot alkaa sujumaan jo todella mallikkaasti, ei tarvitse enää käsimerkkejä yms apuja, varmuutta vaan siihen että se menee _maahan asti_ ettei jätä kyynärpäitään ylös.
Oli pakko kokeilla "kaukokäskyjä". Eli käskin koiran maahan, siitä sitten pari asennonvaihtoa ja istumisesta palkka joka kerralla, koska ennakoi maahanmenoa tällähetkellä aika reippaasti (Miksiköhän?) Ei siinä auta muu, kun treenata käskysanat varmemmaksi! :) Ei siis ongelmia, kivalta näyttää. Intokin on ihan eritasoista, mitä Tuiskulla. Ei tuota paljoa voi "itse" kehua sanallisesti tai taputtelemalla, kun kaveri vetää kierroksille :D Loistavan ihanaa <3 Tuntuu, että oon ehkä sittenkin jollain tasolla onnistunut tuon penikan kanssa, kun se tykkää tehdä noin kovasti! :) Tai, tekee kun saa palkkaa.
Sivulletuloja eri kulmista. Näissä pitäisi olla vielä selvä ohjaus, ennenku alkaa sekoittamaan hyvää perusasentoa tuolta. Tänään en ohjannut, vaan tarkistin missä kohtaan mennään. Eli normiperusasennossa en käytä enää ohjausta, kulmissa se tarvitsee sitä vielä, ehdottomasti. Tähänkin kiinnitettävä huomiota.
Mitäs sitten? Niin, testailin käännöksiä, paikallaan tosin kun _yritän_ olla sotkematta kääntymistä vielä innokkaaseen ja mukavanoloiseen seuraamiseen. Ja kappas, kaverihan teki käännökset ilman ohjausta! Perusasennot ei tietenkään ollut nättejä, mutta alkaa ilmeisesti hoksaamaan! Hitto, nää palaset loksahtelee muka! Molemmat käännökset ( O & V ) sujuu yhtä hyvin / huonosti, tästä on hyvä jatkaa!
Lopuksi treenattiin typeriä temppuja, joista en jaksa kirjoittaa. Mutta hyvin se jaksaa jo istua kurreasennossa, ryömiminen onnistuu ohjaamalla jne. Niin! Ja ihan lopuksi otettiin vielä naminpiilotusta huoneeseen, nenänkäyttö on tuolle neidille kyllä se juttu. Välillä oikein nauratti, kun toinen tohottaa huonetta pitkin, poskipussit väreillen :D Ei sais nauraa ku toinen yrittää, mutta taitava se kyllä on!

Sitten Tuisku ja huoneen vaihto. Ollaan treenattu tässä mun kämpässä nyt sitä tunnaria, joten ajattelin vaihtaa huonetta ettei yhdistä siihen tunnariin jollain ihmeen konstilla, kun se on sille ressaava juttu, erinäisistä syistä :P
Poikien kämpässä siisen. Pitäis vissiin pikkuhiljaa päättää, miten haluaa koiran liikkuvan kaukoissa. Tai, eihän sen liikkua saakkaan mutta siis miten haluan sen tekevän asennonvaihdokset? Jaa-a, siinäpä vasta pulma... Mutta teen nyt sekalaisesti vaan niin, että seuraan kokoajan ettei jalat liiku ja sehän teki mallikkaasti! Yllättävän positiivisella mielellä oli Tuisku tänään mukana :O Vaihdokset oli nopeita ja suhteellisen tarkkoja, into ja vauhti kohdillaan! Nyt kun sais pikkuhiljaa pidennettyä välimatkaa niin jes! :D
Sivulletuloa. Ei suurempia ongelmia, pienet epätarkkuudet edelleen huomattavissa. Mutta vauhtia ja intoa oli, joten en jaksa välittää siitä etteikö koira ollut millilleen oikeassa kohtaan! Intoa kun on, muuta väliä!
Paikallakäännöksiä, sekä askelia oikeaan ja vasempaan. Ei hitto, ei mitään tolkkua koko touhusta :D a) Ohjaajan pitää opetella _itse_ ensin liikkumaan oikein b) sitten opettaa koiralle joka ei kertakaikkiaan tajua hommasta mitään ku en minäkään :D Pari ihan hyvää toistoa sain tehtyä, "huijjasin" koiran liikkumaan sivuttain mun mukana :D Ja onnistui! Peruuttamiset ok, ei ongelmaa.

Nyt molemmat nukkuu tyytyväisinä lattialla, toinen huoneen toisella reunalla kyljellä ja toinen toisella.

Suloisia otuksia. <3

Eilen se sitten tapahtui! Tuisku teki IHAN (melkein) oikean tunnistusnoudon! :) Isot kiitokset vielä Jennille, joka jaksaa kuunnella ruikutustani päivästä toiseen ja ohjata meitä eteenpäin tässä loputtomassa urakassa ;D Sain siis hyviä neuvoja ja eikun kokeilemaan!

Ensin otin pussista siis "tyhjän" kapulan ja kapulan, mitä lääpin (pyörittelin käsissäni) hetken. Pidin tyhjää kiinni pihdeillä ja omaa sormillani. Kun koira tarjosi oman kapulan nuuskuttelua, palkka. Tätä hetken aikaa kunnes hermorakenne romahti ja siirryin eteenpäin.
Kapulat lattialle. Merkkasin tussilla vielä omani, että tunnistan varmasti. Koira sivulle ja vapautus kapuloille. Ei haistanutkaan väärää vaan otti empimättä oman suuhunsa --> Teki taas saman, eli otti vaan jonkun suuhunsa sen enempää ajattelematta, eli olisi voinut yhtä hyvin ottaa sen vääränkin. Vaihdoin kapuloiden paikkaa ja laitoin namit sinne väliin, otti eka namit sieltä jonka jälkeen kävi molemmat läpi ja otti omansa empimättä! Hehh, ehkä tuuria mutta kuitenkin, oon tyytyväinen :D
Toistoja, otti kerran vääränkin mutta aika äkkiä ymmärsi ottaneensa väärän, kun palkkaa ei tullutkaan ja äiti ei sanonut mitään. Viimeinen toisto oli upea! Haisteli ensin väärän ja oikein hyökkäsi omalle kapulalleen! WOU! Siihen olikin hyvä lopettaa. Tämän jälkeen soittelin pari hysteeristä puhelua: "VOITKO KÄSITTÄÄ TUISKU TEKI MELKEIN OIKEAN TUNNARIN?" Tästä se lähtee, ainakin toivottavasti :)

Ruutin kanssa otettiin ulkona mätsäristä saaduilla näytenappuloilla seuraamista ja yllätyin! Ruuti seuraa jo 10 askeltakin! En tosiaan ole ottanut sen kanssa noin pitkää vielä, mutta huvikseni kokeilin ja onnistui! Kulkee kontaktissa, ei seilaa ees taas vaan paikka pysyy siinä suunnassa hyvin, lähemmäs sitä pitäisi vielä saada niin alkais olemaan passeli! Sitten toki vaan varmuutta lisää :) Käännöksiä paikallaan ja liikkeestä ohjaamalla, ei ongelmia. Varmuutta lisää näihinkin. Lelupalkalla treenattiin nyt maahanmenoa ja voi hiisiläinen :O Se on ihan tykki! Suorastaan tipahtaa maahan, kuin kivi! :D Ehkä vielä nopeampi, mitä Tuiskulla ja Tuiskullakin on mielestäni upea maahanmeno (Tai, oli ennen liikkeestä istumista!) Pari luoksetuloa lelupalkalla, paljon taistelemista ja "vääntämistä" koiran kanssa liikkeiden jälkeen, herneaivo on alkanut tarjoamaan itse mulle leluaan "Leikkisitkö mun kanssa?" :O Hieno homma :) Namit ja lelut toimii siis palkkana, palloja se vaan ei vieläkään suostu tuomaan mulle takaisin ;D Pikkuisenkin kanssa treenit meni hyvin, helppo motivoitava tuo on Tuiskuun verrattuna ja EHKÄ ne palaset alkaa loksahtelemaan sieltä joskus paikoilleen... Toivottavasti.

Tänään tehtiin sitten taas Tuiskun kanssa tunnaria. laskipa mielialaa :/ Tuli taas esiin se, ettei se haistele niitä vaan ottaa jonkun. Parilla ekalla kerralla teki huonosti, sitten ku tajusi ettei palkkaa heru tuolla niin työskenteli paremmin. Pari onnistunutta ja lopetettiin. Heittelin kapulaa sille huoneessa ja käskin hakemaan ja tajusin tuon pitävän kapulaa suussaan ihan päin helvettiä! :O Pitää sitä niinkuin jotain piippua, tosi nice! :D Väännettiin sen kanssa sit hetki ja lopetettiin, huomenna päivä uus!

Ostin eilen itelleni uuden kirjahyllyn <3 Taisiis, tossa on kaks ylintä hyllyä lasiovien takana (Palkinnot mahtu!) sitten tavallinen hylly ja alhaalla taas kaksi hyllyä ovien takana, jonne sain tungettua kaikki koulumappini :) Maanantaina pitäis käydä jotain koreja etsimässä tuohon, sais koirien tavaroita kätevästi siihen.

JA oltiin tänään mummolassa. Laihialla siis. Lueskelin jälleen tätä meidän sukukirjaa eli "Kaukosen sukua Ylistarosta 1760 - 1990" tms ja hoksasin sieltä pelottavan jutun :o Yhden kaverin poikaystävä on mulle sukua :O WTF! Tiiänpä nyt omaa sukuani 1672 vuoteen asti :D 10 ihmistä minun ja tämän 1672 vuonna syntyneen välissä on, eihän se paljo mitää oo :DD

Minna
Riitta
Jouko
Hilja
Frans
Jaakko
Matti
Matti (toisen kerran)
Matti (KOLMANNEN!)
Susanna
Elias
Matti

... Aika siistiä! :D

Meinaan seuraamisesta eilen molemmille tytöille. Tuikun kanssa käytiin lähinnä beehookaaviota läpi ja muisteltiin mitäs se hihnassa seuraaminen olikaan. Liikkeestä maahanmenossa on pienoisia ongelmia havaittavissa: Ollaan treenattu paljon liikkeestä istumista nyt --> Tarjoaa maahanmenoa --> Oon sanonu välillä aika rumastikkin että istu on istu ja maa on maa :D Nyt erottaa istumisen ja istuminen onkin suhteellisen varma nyt, maahanmeno on toooosi hidas :O Tai ei nyt mikään tosi hidas, mutta Tuiskun mittakaavalla :D Ruutin kanssa treenailut ok, ei valittamista.

Tuisku: Palkkana patukka ja taisteleminen. Sain koiraan pikkasen lisäpotkua ja intensiivisyyttä. Ongelmana tässäkin on vaan se, että kyllästyy niin hirveän nopeasti. Tänään voisin oikeastaan ottaa vaikka aikaa ja pitää vaan sille 10 min treenit, ei yritäkkään vääntää mitään pitkiä treenejä. No seuraamiset alkuun meni vähän huonosti kun koira pomppas patukasta kierroksille, edisti vähän ja touhu oli hieman hukassa. No, seuruutin ehkä noin 50 askelta jolloin alkoi olemaan tarkempi ja korjas, palkka. Taisteltiin hetki, koira päästi vahingossa irti ja siitä suoraan seuraamaan. Paikka oli jo paljon parempi ja keskitty hommaan ihan eri tavalla, noin 15 askeleen jälkeen taas palkka. Niijjoo, ja oik. käännökset on parantunut huomattavasti :O ? En tiedä miten, tärkeintä että on :D Tk sensijaan on huonontunut... :P
Nojoo, nää seuraamistreenien kirjoittamiset on niin tylsiä varmasti, että antaa olla. Ihan ok:sti siis meni, enemmän intoahan mä tuohon toivoisin, mutta miten saada se entinen iloisuus ja into tekemiseen takaisin? Sanokaapa se minulle. Mä en tiedä mitä ihmettä tuon kanssa tekisi, pitäisikö pitää taukoa? Sitähän me ollaan pidetty jo ties kuinka kauan. Treenata enemmän, lyhyitä ja tosi "jeejee" pätkiä? En tiiä mitä tekis, vähä veetuttaa ku koirasta on tullu tommonen laama. Niin joo, sivulletulot on nykyään ihan kammoja! Ei koiralle kammoja, vaan mulle kammoja. Koira tulee siis ihan tooooooooosi hitaasti sivulle, ihan vinoon jonnekkin hevonkuuseen, aina joutuu korjaamaan. Silloin ku oon ollu poissa kotoa, nää sankarit täällä on ottanu sille sivulletulon kahdesti päivässä, aamu JA iltaruoalla.Tuiskulla menee ruoan kanssa yleensä "hieman" yli joten se ei tee tarkasti, nopeasti kyllä (tai, teki) ja nämä kun ei muutenkaan mitää koiralta vaadi vaan kaikki saa tehdä aina "hälläväliä" tyyliin ja voi kiesus mua ärsyttää. ! >:/ No, nytpä ovat ainakin saaneet kuulla että NE EI "TREENAA" mun koiria ruoalla tai muutenkaan, kun opettavat kuitenkin päin ... EI oo ensimmäinen kerta... Viime kesänä Tuisku "kurretti" aina kun sille sanoi "istu". Kokeessakin oli lähellä, ettei sivulla tarjonnut tätä orava-asentoa. .. Voi...

Niin, sitten niistä jäävistä jo selitinkin. Niin ja eilen treenattiin paikallamakuuta ensimmäistä kertaa minun seistessä selin koiraan. Jaa-a, kaippa se hyvin meni kun koiraa ei näkynyt tulevan perässä eikä ollut peiliä mukana että oisin voinu kyylätä. Pari kertaa käännyin katsomaan ja karjaisin pari kertaa ettei kuikuilla muualle nyt yhtään. Loppuajasta katsoikin terävästi minua :) 4 min paikallamakuuta ja sitten palasin sivulle. JA VOI ITKU! Se pysyi kyllä maassa joo, mutta rauhoitteli niiiiiin tajuttomasti että meinasin alkaa itkeä :D Silmät sirrillään, huuliaan lipoen kääntää päätään ihan vastakkaiseen suuntaan kuin minäkin. Miten ihmeessä toi tilanne voi olla sille noin helvetin painostava, kun en ole siitä sille ikinä mitenkään pahasti sanonut tms, kokeissa olen pari kertaa joutunut sihahtamaan että "maahan!" ku on noussut (En sen takia että pelkään tuomarin huomaavan ja pudottavan numeroa seiskaan kympistä, vaan sen takia että se tajuais olla sielä loppuun saakka) Kävelin sitten vaan reippaasti sen luo, käänsin kans päätäni pois ja menin sen vierelle, silittelin sitä ja juttelin hiljaa, kehuin ja vapautin. Sitten koira oli taas oma normaali itsensä, minen käsitä! Arr. Niijjoo, pari luoksetuloakin otettiin, niistä ei sen enempää.

Ruuti: Voi hitto mä nauroin kuollakseni tuolle :D Pyöräilin siis tuohon meidän talon lähellä olevalle kanalahallin "parkkipaikalle" niin että Ruuti sai tulla omaa tahtiaan samalla. Siis hitto, miten se voi noilla pienillä kääpiöjaloillaan päästä niin hirveän lujaa vauhtia? Siis aivan uskomattoman nopea koira tuo on varsinkin käännöksissään... Se poukkoili tieltä pelloille ja taas tielle ja taas pelloille ja voi sitä riemua! (Tässä vaiheessa sitten tiedoksi niille jotka jo ehtii epäillä: sinne meidän treenipaikalle on 200 metriä matkaa ja tämä oli eka kerta kun tuota pientä juoksutan pyörän kanssa, en siis aio hajottaa sitä.)
Joka tapauksessa, juoksemisesta huolimatta se pystyi keskittymään tosi hienosti taas itse asiaankin. Sivulletulot on innokkaita, nopeita ja koira ainakin mun silmään hakeutuu ihan oikealle paikalle. Eniten ihmettelin, kun koira itse oli _halukas_ seuraamaan, yritti ottaa varaslähtöjä kun palkkasin sitä vaan kontaktista sivulla "Noni, joko mennään? Mennäänkö nyt?" :O Mitä ihmettä. Otin sitten yhden - viidentoista askeleen seuraamispätkiä ja hyvin meni, paikka sais olla toki vielä tiiviimpi mutta hienosti se tulee kontaktissa kuitenkin eikä jätätä enää! :) Paikallakäännöksiä tehtiin oik, vas ja myös tk. Seuraamisesta ohjaamalla myös, tosi hienosti meni! vk:ta kokeilin seuraamisesta ilman ohjaamista, kaksi toistoa ja koira teki loistavasti :O Nytkö ne palaset alkaa loksahtelemaan, kun on käyty pohjamudissa? :D Oikealle käännöstä en uskaltanut edes testata, ei se ois kuitenkaan onnistunut :P Mutta tyytyväinen oon, yllättävän vähällä oon ton kanssa alkuun päässyt loppujen lopuksi. Kun muistelee, millaista vääntämistä Tuiskun kanssa oli...
Pieni paikallamakuu, Ruuruun katse oli lukittautunut minuun ja olin oikein tyytyväinen :) Ei muutellut asentoaan ja mun palatessa vierelle oli oikein rento ja katsoi kysyen "No mitäs seuraavaksi?" En ottanut sivulle ollenkaan, palkkasin vielä pariin otteeseen maahan ja vapautin rauhallisesti. Ruutin kanssa treenit loppu kans paikallamakuuseen, tänään jatketaan taas! Ruutin kanssa noutoa pitäis ainakin ottaa, Tuiskun kanssa pitäis keskittyä ruutuun, kaukoihin ja tunnariin, mutta mutta. Katsellaan sitä beehoon jälkeen, yritetään nyt saada jotain intoa siihen touhuun... :P

Niin! "Keksin muuta tekemistä kun pitäisi tehdä päättötyötä" pt.2. Didididi! Otin Tuiskulla ensin tunnarireeniä eli piilottelin yhtä kapulaa heinikkoon etc. Pari kertaa meni hyvin, otin sitten liian pitkän reenin (5 toistoa?) ja sen voikin arvata, miten siinä kävi? Jep, viimeiset toistot oli jo niin ... syvältä, että meni hermot ja lopetin. Että mä osaan vihata tunnaria :D Ja sitä, etten osaa opettaa sitä tuolle taulapäälle.

MUTTA! Lapikkaasta lueskelin, kun eräs oli tehnyt suunnilleen Ruutin ikäiselle pennulle noutoreeniä. Aattelin kokeilla samaa ja sehän onnistui :O Eli koira istuu edessä, laskin kapulan sen korkeudelle, koira haisto kapulaa -> naks. Tätä pari kertaa ja vapautus. Sitten vaihdettiin paikkaa ja jatkettiin samaa ja Ruuti alkoi itse tarjoamaan kapulan ottamista suuhun! :O Extra palkka siitä että piti hetken suussaan ja vapautus. Kauheet biletykset päälle ja Ruuti hetkui kun viimeistä päivää. Pari onnistunutta toistoa vielä siihen että koira omatoimisesti otti kapulan suuhunsa mun kädestä (en päästänyt kapulasta irti ettei tule takapakkia) ja hienostihan se meni! Voi että, ihanaa että tää alkaa sujumaan :) Täytyy huomenna pitää taas pikkupikku treenit. Ihaninta oli huomata, että Ruuti oikeasti ajatteli "mitä teen seuraavaksi?" -tyyliin ja tarjosi itse iloisena sitä kapulan suuhun nappaamista! Voi elämän kevät, oompa pitkästä aikaa onnellinen, että jokin asia onnistuu :D

Tänään (tai no, eilen) käytiin pitkästä aikaa hallilla treenaamassa. Ihan kivasti meni molemmilla, otettiin Ruutin kanssa putkea, "hyppyjä" (siivekkeet ja rimat maassa) x 2 ja pussi. Pussia muisteltiin hetki, että mikä se on ja lopuksi pystyttiin vetämään "koko rata" tuon kanssa! Putkessa mennään sellaisella kiiruulla että HUH! "Hypytkin" meni ja pussi tosi kivasti :) Sit tokoiluja, joista en jaksa kirjoittaa kun ei mennyt niin mainittavasti... ;P ELI Ruutista tulee agikoira. (Niin vissiin, tokokoira siitä tulee eikä siitä keskustella!)

Tuiskun kanssa treenattiin BH-kokeen seuraamiskaaviota + liik. maahan / luoksetuloa :) Seuraamisessa ei ongelmaa, juoksusta hitaaseen vähä unohtaa itsensä, mut kyl se siitä. Tein ekaa kertaa tänään liikkeestä maahan menosta luoksetulon ja hyvinhän se meni! :D Paremmin, mitä normaali luoksetulo. Liikkeestä istuminen on vaiheessa vielä... Paikallamakuussa EI pitäisi olla ongelmaa (Paitsi se, että nousee ylös ku palaan sen luo... :D) mut muuten toi BH-koe vaikuttaa nyt niin helpolta nakilta, että käy suorittamassa vaikka silmät ummessa. No okei, ei ehkä ihan silmät ummessa! Pitää vaan opetella se kaavio ja ajattelin opettaa ihan tuota varten Tuiskun tulemaan uudella käskyllä luokse ja vielä ETEEN (tulee siis suoraan sivulle). Kokeiltiinkin jo ja teki tosi kivasti, joskus pari vuotta sitten kokeilin viimeksi eikä toivoakaan, että ois onnistunu! Mut, nyt onnistu. Sit ruutua joka meni ihan ... OK:sti, vauhtia ja tatsia enemmän niin hyvä tulee :) Eli ruokakuppi treenit jatkuu ruudulla. Kakeja, huonot. Liikkuuliikkuuliikkuu. Ai niin joo! Otin hyppynoutoakin taas ja Tui haki tosi kivalla vauhdilla kapulan ja PALAUTTI sen suoraan, ilman erillistä käskyä? Mitäköhän ihmettä...

Niin, Ruutin kanssa testasin "noutoa" tuolla muovikapulalla. Ekalla kerralla meni ihan "hyvin" mut arvatkaapa pitikö koittaa vielä kerran ja sit toinen ja kolmas kunnes kaikki kerrat meni niin veetuiks, et unohdin koko jutun. Jippii, ja näin mulla on toinen koira, jolta on nouto pilattu oman huonouden takia! JES.

Mut, Tuiskuun oon eri tyytyväinen! Piru vieköön, se jaksoi tehdä hommia hienosti ja ILOISENA! :) Koirankeksit tekee sille ihmeitä. Ei mitkää nakit enää kelpaa, koirankeksejä pitää olla!

Mutta voisimpa nukkua tunnin ja sitten nousta ja lähteä Helsinkiin! Koirat Katilla hoidossa, Kannukseen palailen maanantaina joskus viiden jälkeen aamulla. Jippii.

Helsinki <3

Pidin molemmille kaksi täys vapaapäivää, eli ei käyty lenkillä/riekkumassa ulkona olleskaan. Näytti tekevän hyvää molemmille! ;) Aloitettiin Tuiskun kanssa vaan jollain yleisellä häsläämisellä, yritettiin vaa pitää mahdollisimman kivaa. Luoksetuloja (arvatkaapa muistinko että koiran PITÄÄ olla maassa voittajassa...?) pari maahanmenoa luoksetulon yhteydessä, yksi seisominen (joka meni ihan saakelin huonosti) ja loput läpijuoksuina tai niin, että itse juoksin karkuun ja palkkasin pallolla. Namialustasta oli tosi innoissaan jälleen mutta oli kiva huomata että into ei laannu vaikkei alustalla aina nakinpalasia olekkaan! Pelkkä naksautus ja palkka minulta riittää! Jee, ehkä mä joskus saan sen oikeasti innostumaan kosketusalustastakin (Ennen siis ollut ongelmana, että Tuisku tuo kontaktialustan mulle esim ruudusta :D Ei Tuisku, tämä ei ole mikään nouto...) Jonkun verran kakeja, maasta istumisia (etenee nykyään! :O) ja maasta seisomisia. Maasta - Seiso onnistuu jo ihan kohtuu hyvin. Mutten kehdannut hinkata, ettei into lopahda, sen verra kivalla fiiliksellä teki.

Seuraamista, pallo palkkana. Nyt muuten meni (mun mielestä) seuraaminenkin jo mukavammin :) Oli tarpeeksi intoa ja koira "tuntui" tuossa jalan vieressä kokoajan :) Lyhyitä, suoria seuraamisia aluksi ja pallo siis palkkana. Sen jälkeen käännöksiä (varsinkin TK) ja palkkaus "ennakoiden" siis silleen, että kun teen täyskäännöksen ns "koiraan päin" eli koiran pitää väistää mua niin heitin sen pallon siihen suuntaan, minne oltiin kääntymässä ;P Ja vapautin siitä pallon perään. Olipa vaikeasti selitetty? Naarf.

Pari liikkeestä istumista, "ohjattua noutoa" ja hyppynoutoa pallolla. Palautus pitäisi saada nopeammaksi... Hmm. Niin, ja tokon jälkeen otettiin pari kertaa hakua pimeässä hallissa, Kati oli maalimiehenä agilityputken takana ;) Lähetin Tuiskun (ei siis nähnyt että piiloon meni ketään) mutta ajattelin sitten ottaa sen "pelastushaku" -tyyppisesti. Eli käytiin tarkistamassa huoneet yksitellen ja viimeisessä nurkassa se Kati sitten oli piilossa. Haukku irtosi aika huonosti, mutta jotain ininää sentäs...

Mutta Tuisku teki siis tosi kivasti hommia tänään! Hmm, se on kyllä sellainenkin tuuliviiri koko akka ;P Omistajaansa tullu... :D

Sitten Ruttunen. Mua ahdistaa, kun ei edetä mihinkään. Ei siis yhtään mihinkään. Tehdään edelleen samanlaisia harjoituksia, mitä silloin kun kaveri oli 7 viikkoinen! :D Eli juu, sivulletuloa, "seuraamista", luoksetuloja (JOISSA ON ALKANUT HIDASTELEMAAN! :(( ) Treenit meni sinällään ihan kivasti, mutta alkaa vaan rasittamaan kun muutosta mihinkään suuntaan ei tapahdu. Tuntuu, kun ei treenais sitä ollenkaan. Kaippa tämä tästä.
Sitten treenattiin maahanmenoa. Parin toiston jälkeen istahdin sen kanssa sit sinne hallin lattialle, naksutin toiseen käteen ja palkka toiseen. Oli vaan pakko testata, tajuaako tuo mitään jos vaan naksautan ja palkkaan sen jostain mitä se "tarjoaa". Kyllä siinä ensimmäiset 10 min meni ennenkuin hoksasi jutun jujun mutta lopuksi se sitten itse alkoi tarjoamaan "Istun? Maahan? Seison? Maahan? Korjaan asentoani lonkalle? Seison taas? Istun? Maahan?" :D Jotain siis aivoissa liikkuu, se on hyvä :) Tuiskulle tuo on aina ollut vaikeaa, mutta ehkä sekin joskus tarjoaa jotain muuta kuin nukkumista ;)

Paikallamakuuta lopuksi molemmille ja sitten testasin tokoa parhaimmillaan kolmella koiralla :D Aika hauskaa touhua. Tuisku ja Ruuti seurasi nätisti kontaktissa yhtäaikaa, harmi että kamerasta oli jo akku loppunut niin ei saanut todisteita. Niin joo, Ruutille kans pari hakua, minä maalimiehenä. Innokashan tuo on, ei siinä. Ei vaan oikein jaksa keskittyä siihen nokan käyttämiseen, juokseminen ja silmillä etsiminen (pimeässä hallissa!) on ilmeisesti PAAALJON kannattavampaa... Huoh.

Ai niin! Kuten otsikossakin jo lukee, hallilla kummitteli ;O Se yks ovi paukku ainakin kolme kertaa sielä, mitähän ihmettä? ... :o Just ku ollaan kaikesta yliluonnollisesta höpisty ties kuin monta päivää...

Nii, ja mä jään yksin huomenna :( Nita ja Funi lähtee, yyhh :<

Käytiin hallilla treenaamassa molempien kanssa. Otettiin Tuiskun kanssa pientä radan pätkää, ei siinä ollut kuin puomi, putki ja A. Mutta yllättävän kivasti se meni, näki koirasta että ollaan pidetty agista pitkää taukoa ja koira tykkäs vaihtelusta tokoon ;) Minen oikein innostunut, yllättäen. Ruutin kanssa otettiin putkea, mistä pieni neiti olikin innoissaan! Sitten tokoiltiin vuorotellen, en oikein muista mitä kaikkea ees otettiin ;P Hyvä fiilis jäi molemmista, Tuisku vähän laamaili alussa mutta lopussa oli intona, osasin onneksi lopettaa oikeassa kohtaa! Videopätkiä kuvailtiin kaikista koirista ja ehkä laitan niitä näytille jossain vaiheessa!

Tuisku

Otsikko sen siis jo kertoo, Ruuti jäi kotiin nukkumaan ja lähdettiin Tuiskun kanssa kahdestaan reenimään. Kyllä siitä huomaa sen eron, ihan erilainen kun ei ole Ruutia mukana häsläämässä ;) Mutta on asialla toki huonotkin puolensa, aika laama tuo taas oli ;/ Ja taas jälleen tein saman virheen: Otin liikaa uusia juttuja kerralla. Ohjattua, ruutua (menoa ja seuraamista sieltä), liikkeestä istumista, kaukoja ja ainoana "vanhana" liikkeenä otin vaan seuraamista, kestävyyttä treenattiin. Kylläpä tuo jaksaa jo pitkältä treenata, yli sata askelta pystyin jo ottamaan yhdellä pätkällä kunnes koiralla alkoi paikka ja kontakti rakoilla mutta aika nopsaan korjas asentonsa oikein ja sitten palkkasin ja vapautin. Kiva, että seuraaminen edes meni kivasti ;P Ohjatun treenit meni kans kivasti, eka otin namilla eli heitän namin selvästi oikealle ja sanon samalla "oik" ja koira juoksee perään. Meni niin hirveäksi häsläämiseksi namien kanssa, joten vaihdoin käyttöön sitten narupallon jolla toimi paremmin. Oli ihan YLLÄTTÄVÄN innokas! Mutta alkoipa parin toiston jälkeen jo ennakoimaan. Tein sitten niin että näytin kädellä oikealle, annoin käskyn ja heitin pallon vasta perään. Vaihtelin noita tapoja niin, ettei koira enää ennakoinut. Jaksoi pysyä hyvin mukana kyllä! :)

Ruudussa taas samaa namialusta treeniä, mitä ennenkin. Nyt meni vähän laamasti, mutta oli juossut sen pallon kanssa ympäri hallia jonkun aikaa ;P Tyhmä minä. No, meni kuitenkin suhteellisen innokkaasti alustalle ja oli mukana, mutta ei sellaisella innolla mitä viikko sitten. Vaihdettiin sitten treeniä, jätin koiran ruutuun makaamaan, kävelin poispäin koirasta ja kutsuin luokse ja lähdin juoksemaan, kun koira oli kuuloetäisyydellä niin käskin seuraamaan. Ihan hyvin se otti oikean paikan :) Pitäis kehitellä, miten alkaa tuota oikeasti opettelemaan, ettei sotke sitä tuohon ruutuun. Uusi käsky? Ettei sitten sekoita paikallamakuuseen tai luoksetuloon, että täytyy lähteä mun perään... Se meinaan saattaa senkin keksiä. Tehtiin toistoja sitten ilman ruutuakin, jätin koiran vaan makaamaan, kutsuin taas luokse ja käskin seuraamaan. Intoa puuttuu!

Liikkeestä istuminen on nyt jotenkin NIIN puuduttava! En tajua, mistä tuolle on jäänyt mieleen että ei tarvitse istua ensimmäisestä käskystä, vaan vasta toisesta?! En tietääkseni ole sitä väärästä koskaan palkannut, ja en usko että toi taas niin fiksu olis, että ottais kerrasta opikseen? No, otin peruuttamalla eli koira taas edessä ja käsky tulee ja koiran pitäisi istahtaa. Ei onnistunut ja koira mateli. Otin seuraamisen yhteydessä sitten ja onnistuikin hippasen paremmin kun koira pysyi mukana :D Tarvitsee vielä pienen vartaloavun ja päännyökkäyksen siinä, mutta eiköhän se saada karsittua pois, mulla on vaan se ongelma että karsin avut liian nopsaan pois jolloin koira ei teekkään.Pitäis vaan muistaa, että ollaan vielä opetusvaiheessa mutta EI...

Kaukot. Yöks. No, meni ihan nätisti kun olen parin metrin päässä koirasta, siitä kauempaa ei voi enää ohjata. Nitan kanssa puhuttiin noista kakeista, miten koira ne tekee. Ja tajusimpa sitten siinä fiksusti, ettei mulla oikeastaan ole edes mitään käsitystä kumman pään haluan koiralta pysyvän paikallaan! Esimerkiksi: Istu - Seiso - Maahan - Seiso - Istu - Maahan.
-Eka istuminen maasta, takapuoli pysyy paikallaan. Ok.
-Istumasta seiso, etupää pysyy paikoillaan.
-Seisomasta maahan, koira periaatteessa peruuttaa, ei sais liikkua ollenkaan, takajalat liikkuu edelleen vaikkei saisi
-Maasta seiso, samalla periaatteella, ei sais liikkua yhtään vaan nousee niiltä paikoiltaan ylös
-Seisomasta istumaan, takapää pysyy paikallaan etupää periaatteessa hyppää taakse (kuvitelkaa joku lauta tuiskun mahan alle maahan, hyppää sen "yli" kun peruuttaa istumaan)
-Istu maahan, ei ongelmaa, takapää paikallaan, etupää "heitetään" alas.

No, nyt kun noi kirjoitti, ne kuulostikin yllättävän fiksuilta?! :O Hmm, pitää miettiä. Tehtiin sitten tauon jälkeen kakeja vielä niin, että istuin koiran kanssa maassa ja ohjailin sitä siitä oikeisiin asentoihin. Toimi paremmin eli koira on todellakin ihan todella epävarma liikkeiden kanssa vielä. Treeniä :)

Lopuksi vielä pienet paikallamakuut, Funi "häiriönä". Ensin maassa, ohjasin maahan että saan nopeutta ja tulihan sitä! :) Piiloon ja tarkkana koirat molemmat tuijotti piilolle (Piilossa on reikä mistä koiria voi kyylätä) Innostuttiin Nitan kanssa tekemään vähän häiriötä niimpä heiteltiin koirille palloja yms kivaa sieltä piilosta ja hyvimpä noi paikallaan pysyivät. Tuiskulla taas havaittavissa paineistumista kun palasin luokse, mutta  malttoi pysyä maassa! :) Vaikka yritin mennä jännittyneenä ja kankeana sinne :D Silittelin sitä kun se oli maassa vielä ja rauhoittelin, sitten hetki ja käsky"sivu". HEMMETTI SOIKOON! Ikinä varmaan kokeessa oo noussu noin nätisti perusasentoon! Tosi iloinen ja reipas! JEEES!
Sitten otettiin uus paikallamakuu. Koirat istumassa. Ei otettu ku joku pari minsaa ja palattiin luokse, aika ihmeissään olivat "miksi me ollaan istumassa?" Mutta pysyivät skarppina kuiteki kokoajan.
Lopuksi vielä täys 4 minuutin mittainen paikallamakuu, maaten taas. Palaaminen meni taas ihan kivasti, vaikka koira rauhoittelikin. Rauhoitin sen taas siihen maahan ja käskin perusasentoon, jälleen nopea hyvä nouseminen! :) Paikallamakuu treenit olikin ainoat, mihin olin tyytyväinen tänään ;P Ehkä vaadin vaan liikaa? Entiä.

Maanantaina treenailemaan pikku akan kanssa, ehkä vähä paremmilla fiiliksillä silloin...

Lauantainakin käytiin molempien tyttöisten kanssa reenimässä hallilla, Ruutin kanssa meni ihan kivasti, paikallamakuu onnistui jo ilman maan nuuskuttelua 3 koiran kanssa :) Ei aikomustakaan nousta! Hienoa.

Tuiskun kanssa huonommin. Kaikki se into, mitä perjantaina vielä oli, oli kadonnut kuin tuhka tuuleen. Pysäytyksiä namialustalla, noutoa ja kakeja. Viimeisenä se ah - niin ihana tunnari joka meni ihan häneks. Ei sillä ole mitään käsitystä siitä, että oman hajuista kapulaa pitäis etsiä :/ Vaikka syksyllä se onnistuikin ihan kivasti metsälenkkien yhteydessä, kun piilottelin kapulaa ja käskin sitä etsimään. Oon paineistanu myös liikettä liikaa, kaveri on jo ihan paiseessa kun näkee ne kapulatkin :/ Voi meitä. No, laskipa taas mun treeni-intoa satasella.

Tänään tulin kotiin Nurmoon, tosin, ihan turhaan. No, maksoimpa tästäkin huvista 24 euroa, että saan nukkua kotona yhden yön ja vieläpä ilman koiruuksia. Kiitti taas vaan hemmetti soikoon, oiskohan anteeksipyyntö ollu mitään? Ilmeisesti ei.

Keskiviikkona liikkuroimaan AVO-luokkaa. Onneksi on vaan yksi koirakko luokassa :D

Titititdididiiii! Oltiimpas tänään aktiivisia ja tulipa hiton hyvä fiilis vielä :) Eli dogness-hallilla käytiin treenimässä molempien tyttösten kanssa, tässä jotain kommenttia.

Ruuti:

Pienemmän kanssa aloitin vaikka kävelymatka hallille varmasti pienessä tuntuukin (No okok, 7 kk "pieni".) No ihan ensimmäisenä pitää sanoa että paloi käämit noihin heti tässä "kotitiellä" kun Lotta käveli Minon kanssa vastaan ja toinen pomppii keskellä tietä ja kiskoo ku hullu, Tuisku menee liekana perässä. Niillä oli siis käytössä tommonen kaksoistalutin mikä ei todellakaan sovi noille kahdelle paukuralle :D No, kun siitä pääsin yli niin matka jatkui, Ruuti se kiskoi täydellä höyryllä eteenpäin ja Tuisku yrittää jarruttaa ja menee ihan kipsiin siitä ku Ruuti nyppii sitä riekkumisellaan eteenpäin :D Eli, ei enää kaksoistalutinta kiitos meille!

Niin, palatakseni takaisin oikeaan asiaan. Pidin Ruutia siis hetken boksissa kun käväsin ABC:ltä hakemassa naposteltavaa. Sitten hetken random löpinää Jennin kanssa ja sit koira pois poksista. Otettiin aluksi pari luoksetuloa, pitkällä välimatkalla, ilman "kesken" palkkausta. MÄ TIEDÄN, että pitäis treenata sitä pysymistäkin muttakun! :D Oon vaan malttamaton tms. Nätisti tyttö odotti käskyä ja käskyn kuultuaan pinkoo täysillä mun luo :) Pari toistoa ja siirryttiin "seuraamiseen". Kontaktikävelyä aluksi sivulla, sitten edessä niin että peruutan ja välillä paikan vahvistamista (Niin, sekoita kaikki tavat samoihin treeneihin, luuletko että se koira oppii ikinä mitään? ...) Jätättämisongelmaa meillä nyt on ja aika hurjasti, kontaktia pitää välillä minuun ja sitten taskuun, sitten käteen ja taas silmiin :D Naksuttimella pitäis ottaa tuotakin. Peruuttamalla ei jätätä, mutta hakee itse sivulle silloin. Paikanvahvistaminen on muuten ok, mutta keskittyy mun mielestä liikaa nameihin silloin --> ei tajua mitä ollaan tekemässä --> alkaa närkkimään herkästi palkkauskättä --> vaihdan palkkaus käden oikeaan --> poikittaa eteen. Ihana oravanpyörä ;P Mutta oompa taas tekemässä taas samaa virhettä, mitä Tuiskun kanssa, seuraamisesta tulee jo opetusvaiheessa helvetin tylsää junnaamista ja ikinä ei oo kivaa ja kaikki pitää olla niin tiptop ja koira näyttää sulle keskaria :D Eli tästälähdin taas Ruutin "seuraamiset" kork. 7 askelta ja palkka. Palkkaustavat ja matkat erilaisiksi niin ettei tule tylsää eikä koira ennakoi :) Kyl se siitä.

Sitten otettiin Ruutin ensimmäinen, ihka oikea, paikallamakuu! Ja vielä vieraan koiran kanssa! Saida-Keeshond toimi meille oivana häiriönä, varma koira joka pysyy sielä maassa (Ei sillä, kaikkien koirat täällä varmaan paikallamakuussa pysyy, sen verran sitä hinkataan käytännöntunneilla...) Asiaan: Eli Ruutihan EI osaa sitä maahanmenoa edelleenkään kunnolla. Tarvii tosi ison avun, mutta ollaan edetty kuitenkin siihen että menee käsiavulla nopeasti ja innokkaasti maahan. Jokatapauksessa, koira sivulle (ohjaamalla) ja siitä maahan (ohjaamalla) jätin koiran ja menin 5 metrin päähän seisomaan. Seisoin hetken ja palkkaus, en vapauttanut vaan menin taas kauemmas koirasta. Jenni oli piilossa ja huikkasi että penikka haistelee aina maata kun käännän selän :D (Onneksi sanoi!) joten treenit vaihtu sitten siihen että peruutin koiran luota pois ja vaihtelin välimatkoja ja palkkasin useasti, joko suoraan edestä tai niin että menin itse seisomaan koiran viereen. Menin jopa hetkeksi piiloon pylvään taakse ja pysyi silloinkin hienosti paikallaan! Ei edes vilkuillut Saidaa kertaakaan ja piti kontaktin tosi hienosti lukuunottamatta sitä nuuhkimista kun käänsin selkäni. Asento pysyi myös hyvänä, mitä ihmettelin suuresti --> kerran meni lonkalle kun kiersin Ruutin takaa sivulle, mutta vapautin sen, ohjasin uudestaan maahan ja kiersin uudelleen sitten vasta vapautus :) Tosi kivasti tyttö teki tämänkin, tosi rauhallisena pysyi mikä on aika yllättävää tuolta virtapiikiltä ;D Paikallamakuun jälkeen jotain random maahanmeno treenejä jotka meni hyvin ja huonosti. Kontaktikävelyä, palkkausta pallolla ja sitten tauko jolloin treenasin Tuiskua. Mutta jatketaan Ruutista kuitenkin, otettiin vielä loppuun hypyn alkeita, lautoja taisi olla jopa hurjat kaksi kappaletta ... Mutta tajusipa nyt oikeasti ponnistaa ja hypätä esteen yli, eikä vaan ryömiä niinkuin ennen (kaksi kertaa ollaan aiemmin treenattu ilman lautoja). Oppi yllättävän nopeasti mitä tarkoittaa kun ohjaan namin esteen toiselle puolelle ja käsken seisomaan. Vapautus ja kierrätin sen esteen ohi aina uudestaan lähtöpaikkaan ja hyvinhän se meni, tosin hidasta se vielä on :) Namialustalla otin pari kertaa vielä niin, että hyppää vauhdilla ja juoksee alustalle, ei oikein ymmärtänyt jutun jujua... Noo, joskus sitten.

Sitten otettiin putkea. Apuohjaaja piti pentua toisella puolella kiinni ja itse menin putken toiseen päähän kutsumaan. Nopeasti se putken suoritti ja tehtiin sitten toistoja niin että jätin koiran istumaan toiseen päähän ja kutsuin koiraa taas. Malttoi pysyä paikallaan mutta karkasi se kerran putkeen ihan itsekkin! :D Kovasti näytti tykkäävän :)

Ruttusesta kyllä virtaa löytyi, vaikka tosiaan pitkä matka jouduttiinkin kävelemään (Pitkä ja pitkä, pienelle ehkä pitkä..) hallille. Vaikka tekemisen intoa piisaa, niin pystyy kuitenkin keskittymään. Oppimiskyky tuolla ei kyllä mitään päätä huimaavaa ole ;P Tuisku hoksaa asiat paljon helpommin. Mutta kuten jo aiemmin sanoin, mukavaa kun on nyt koira, joka jaksaa tehdä hommia! Se on tärkeintä :)

Tuisku:

Yllättävän hyvällä fiiliksellä tänään matkassa kaikenkaikkiaan! :) Pieni treenitauko oli jälleen tehnyt ihmeitä. Ruudulla aloitettiin, pieni ruutu, namialusta ihan ruudun taakse, palattiin "lähtöpaikalle", osoitin ruutua (tai, autoin kohdentamaan) ja sitten "eteen" ja voihan O__O Sehän piruvie juoksi sinne alustalle! Ei ollut irtoamisessa ongelmaa! Mutta ongelmaksi tuli sitten se, että Tuisku alkaa himmaamaan jo ennen ruutua vauhtiaan joten siirsin namialustaa vielä kauemmas ja lähetin lähempää ruutua koiran. Hidasteli vieläkin, mutta vähemmän. Arrgg, tarvitsee niin paljon treeniä tuota ennen kun on kisa kunnossa. Huomenna voisin tehdä vaan sellasta treeniä, että jätän sen seisomaan sinne ja kutsun seuraamaan sen. Tai, voishan sen tehdä ilman ruutuakin... Mutta noi lähettämiset saa jäädä tän päivän jälkeen hetkeksi unholaan, meni niin hyvin etten jaksa tappaa tuon irtoamisintoa ruutuun vielä ;P Mutta olin päässäni valmiiksi jo miettinyt, miten alan opettamaan irtoamisen ja hahmottamisen jälkeen sitä pysähtymistä sielä, nyt en vaan enää oo oikein varma miten sen opetan + en oikein tiedä missä vaiheessa alkaisin sitäkin opettamaan. Jospa mä otan seuraavaksi operaatioksi sitten sen irtoamisen ruudusta...

Yleensä tässä vaiheessa veisin jo Tuiskun tauolle, mutta tälläpä kertaa ei kyllä tarvinnut! :) Frau oli niin hyvällä fiiliksellä että otettiin sitten seuraamista (ihan normaaleja, käännöksiä, juoksu ja hidas) jotka meni ihan kivasti, oikealle ja täyskännökset on edelleen aika kakkoja ja vasemmalle joudun joskus "potkaisemaan" sen pois tieltä, en oikein tiedä miten sitä lähtis taas parantamaan, perkele ku niitä ollaan treenattu jo 2 vuotta :D Mutta no, eiköhän se joskus ...? En kyllä itseasiassa edes hirveästi jaksanut kiinnittää huomiota kun aattelin että tuon into lopahtaa jos puuttuu johonkin. Pysähtymisiin ku sais vähä tarkkuutta, meinaa unohtaa itsensä eli toisinsanoen vaikka virtaa olisikin, pitäisi jaksaa keskittyä eli taas toisinsanoen pitäisi tehdä erilaisia treenejä ettei ennakois "Tänään tehdään vaan käännöksiä".
Seuraamisessa ois muutenkin niin paljon treenattavaa, mulla varsinkin. Pitäis alkaa joskus päättämään, miten teen askeleet oikeaan tai vasempaan ... :think Jotenkin muka hirveän vaikeat mulle :D + alappa siinä itse sekoilemaan kun koirakaan ei osaa :/ Tuisku siitä ottais hernettä nokkaansa, Ruuti ei varmaan noteerais mitenkään :D Tuisku menee sit heti mukaan fiiliksellä "Äiti, minäkö en osaa, anna anteeksi, minä yritän parhaani, anteeksi etten ole niin hyvä!" ... Arr. Askelia taakse tein kuiteskin tänään, mitkä onnistui yllättävänkin hyvin! Sain pari hyvää vinkkiä joita pitäiskin lähteä työstämään :) Mutta jos teen askeleet hitaasti, tuo kerkeää istumaan aina askeleen lopuksi, pitää siis mennä vähän reippaammin että pysyy seuraamassa ;P Onkohan siihen mitään rajaa? ;o Voiko tuomari kesken kokeen kiljaista "KÄVELE ÄMMÄ HITAAMPAA JUMANKAUTA!"... Eikai.

Seuraamisten jälkeen niitä (ahh!) niin ihania luoksetulon pysäytyksiä. Taino, otin ehkä kerran luoksetulon pysäytyksellä viidestä toistosta mutta harjoiteltiin namialustan kanssa sitä pysähtymistä --> minä peruutan --> Tuisku kävelee tossa mun edessä --> Käsky ja jos pysähtyy heti, hyvin, napakasti niin vapautus alustalle. Luoksetulossa maahanmeno on sille paljon helpompi ja se jopa yrittää siinä, tuo seisominen tökkii niin hitosti kun ei toi edes yritä! >:/ Tyyliin: "SEIS!" ........ Vauhti hidastuu.... Töptöptöp..... Nyt pysähdyin... :D Tattis. No, ehkä sekin "joskus". Ja niin, mulle kerrottiin hyvä vinkki! "Nii, se koira pitää jättää maahan voittajan luoksetulossa" minä: O__O "ainiin" Olipa taas unohtunu tämmönen pikkupikku juttu :D Eli otettiin ekaa kertaa luoksetuloa makuulta, pitääpä opettaa siihen joku oma käsky ettei ala sekoittamaan paikallamakuuseen, ei sillä että tuon aivotoiminta taas NIIN kiivasta olis, että se tommosen jutun hoksais! Mut, silti ;P Pysäytyksissä siis paljon vielä tekemistä, voivoi. SiinäKIN.

Pari liikkeestä istumistreeniä, kunnes alkoi tarjoamaan maahanmenoa ;P Pari onnistunutta istumista ja lopetettiin. Tarvitsee siis tässäkin vielä paljon apuja minulta, mutta tänään istumiset (jos siis istui) olivat yllättävän nopeita, teknisesti ihan kivannäköisiä ja iloisia :) JEE! Liikkeestä istuminen on inhokki (AI? Sekin :D)

Sitten otin vielä hyppynoutoa pariin otteeseen. Aluksi kapulalla joka kesti vain yhden heiton verran eli toisesta päästä lens aika tyylikkäästi kalikka päästä irti ku heitin ;P Joten jatkoin pallolla -> into oli kohdillaan mutta palautuspa ei ;F Ylläri sinänsä. Mutta, taisteli mun kanssa siitä narupallosta :O Jopa niinkin "rankasti" että koko härpäke hajos :D No, ei se ollut kuin parin euron pallo jonka Ruutille aikoinani ostin.

Huomenna mennään Tuiskun kanssa uudestaan hallille. Vuorossa ois iiiiihanat kaket (vihaan siis oikeasti...), tunnari (vihaan myös), metalli (en vihaa, mutta koira vihaa joten minäkin vihaan)

Ohhoh! Ompa se kello paljon ;P No, josko tästä vaikka nukkumaan yrittäisi. Tulihan tätä kirjoitettuakin pari tuntia (00:00 - 02:07) :D

Ohhoh, mähän teen jo melkein historiaa! Jo kolmena päivänä putkeen, huuh. Noo, kyllä tää tästä vielä laantuu ;)

Naksuteltiin siis sisällä likkojen kanssa. Ruutin kanssa sivulletuloja, kontaktikävelyä, maahanmenoa nopeasti, seisomista ja istumista. (Sekä jotain noudon tyyppistä ... Mistä ei tarvitse sanoa mitään :D) kyllähän siinä energiaa ja vauhtia on ihan eritavalla mitä Tuiskussa, keskittyykin silloin tällöin jo tekemiseen. Kontaktikävely jotenki rassaa nyt, ei meinaa oikein tajuta millään. Tai siis tajuaa, mutta laahustaa 4 metriä tuola mun takana. Hm, pitäis hallille päästä treenaamaan niin eiköhän se siitä alkais. En sit tiedä miten sinnekkin pääsee perhana, ku ei oo autoa ja sinne on matkaa ja arghh. Se siitä.
Istuminen on aika hidasta juu. Jos alkais ottamaan lelun kanssa? Lösäyttää jotenki kummasti tuon takapuolensa vaan maahan... Maahanmeno kans aika jäykkää, kyllä sekin siitä taas ehkä :D Seisoo nyt jotensakkin ihan kiitettävästi ja tapittaa silmiin eikä enää meinaa istahtaa! \o/ Sentäs jotain positiivista! Lauantaina mennäänki ehkä mätsäriin, mikäli sikäli saadaan kyyti... Mitäköhän siitäkin tulee? Harjoitus tekee mestarin, ainakin joistain.. Niin joo, otettiin me sitten paikallamakaamistakin. Jätin Ruutin makaamaan huoneeseeni, poistuin eteiseen ja kokoajan tyttö tapitti silmiin :) Lonkalle tuo meinaa vaan kokoajan läsähtää, mutta pitää palkata useammin.
Ruutua kans otettiin med namialusta. Namialustalle siis namit, vein koiran kauemmas ja lähetin sen. Suhteellisen rivakasti se meni, vaikka jouduinkin taas aika painokkaasti sanomaan sille että niitä nameja ei edelleenkään saa syödä ilman lupaa siitä alustalta, senkin pieni possu! Pidin siis näiden liikkeiden välillä aina taukoa, kun vaihtelin koiria.

Sitten Tuisku. Ensinnä ruutua, samalla idealla mitä Ruutillakin. Meni muuten ihan pirun hienosti, parhaiten mitä tänään mikään meni! Namit alustalle, peruutettiin koiran kanssa, odotin että kohdentaa ruudun ja sitten käsky "ETEEN" ja voi luoja niin toi kaveri pinko aikamoisella vauhdilla etiäpäi! Oikein suti kun läks menemään :) Namialustalle vaan jarruttaa turhan aijoissa, vois tehdä vaikka läpijuoksuja tai lelupalkalla tms. Mutta sisällä vähän hankalaa ;P Mutta vauhdista oon (Tuiskuksi) siis tosiaankin tyytyväinen ja yllättynyt, hienoa!
Sitten "tunnaria" uus kapula pussista, ensin vaan luovutusharjoituksia. Oon huomannut, että Tuisku sylkäsee kapulan suustaan, kun mun käsi on lähellä sen suuta, eikä suinkaan silloin kun sanon "kiitos". O__O No, heittelin ensin kapulaa, että tuli vauhtia, intoa ja saadakseni sen pois taas kellarista (jaa-, en tiedä miten se sinne taas päätyi kun en sille edes pahasti mistään sanonut! Tunnari on jotenki tosi yöks nyt...) sitten koira sivulle ja tein vaan harjoituksia että vein kättä lähelle ja kun ei tiputtanut, kehuin ja silittelin kaulan alta. Uudestaan kontaktiin ja sama. Sitten hetken päästä sanoin "kiitos" tarrasin kapulaan ja koira palautti kapulan rauhallisesti -> naks ja makkaraa. Alkoi muuten toimimaan, kyllä me nyt varmaan 10 min tota hinkattiin :D Sitten piilottelin kapulaa pimeään keittiöön ja omaan huoneeseeni, paineistui aika tavalla ja alkoi vaan makaamaan tyyliin "Äiti emmä kuitenkaan löydä, etsi sä" ... Niin. Pari piilotusta, löydöt ja hyvät palautukset niin lopetettiin. Vapautin Tuiskun niin se juos heti sohvalle läähättämään ... Hm, ei voi olla noin stressaavaa yks tunnari ;P Mutta kaippa se ilmeisesti on sitten minullekkin stressaavaa kun koirakin sen ottaa tolleensa. Ruutin kanssa vielä treenailtiin maahanmenoja ja istumista lopuksi. Lähinnä harjoiteltiin namialustalla palkkaamista, meni muuten hienosti jo maahan kun palkkasin taakse! :) Huah, semmosta tänään. En oikein tiedä, olisinko iloinen vai erittäin veettuutunut koko tokoon nyt... Jaa-a.

Nettisivujen "blogi" siirtyy nyt sitten tähän virallisempaan vuodatus blogiin :) Tarkoitus olisi jatkaa tänne kuulumisia, varsinkin treeneistä tyttölöisten kanssa. Jotain hienosäätöjä pitää vielä tehdä ja ulkoasun muokkaamisesta isoin kiitos Minnalle! :) Itse kun olen niin käsi näiden muokkaamisten kanssa, että parempi antaa muiden tehdä se.

Treeneistä olisi paljon kirjoitettavaa. Tuisku kävi tammikuun alussa "luonnetestissä" mikä järjestettiin meidän luokkalaisten kanssa. Testi oli sellainen MH-testin ja suomalaisen luonnetestin risteytys, mukana oli mm. aaveet ämhoosta :) Mielenkiintoisia reaktioita saatiin koirista irti, kirjoittelen joskus pidemmästi siitä, pisteytykset yms jutut kunhan kerkiän.

Tuiskun kanssa kovasti yritetään voittajaan treenata. Kaket, ruutu, pysäytykset ja liikkeestä istuminen ihan vaiheessa ;P Näillä näkymin toukokuussa 2008 oltais starttaamassa, en vielä tiedä haetaanko TK3, vai meneekö ykkösen hakemiseenkin henki ja terveys :D Saas nähdä...

Ruutin kanssa ei oikein olla edistytty mihinkään. Viikko sitten oltiin ajamassa verijälkeä metsässä, kova into tuolla tytöllä on kyllä siihen! Täydellä höyryllä vaan paanottaa eteenpäin, pitäisi ilmeisesti hommata sille jäljelle valjaat ettei kuristu. Tarkkuutta ja malttia kun sais hommaan niin jes! Hakua otettiin myös, tälläkertaa niin ettei Ruuti näe minnepäin metsään juoksen. Haki tosi hienosti ja teki kuulemma selviä kaarteita alueella! Huu, hienoa! Parasta tossa on ehkä se, että jaksaa painaa niin täysillä etsien minua, kun olla ja voi. Miinuksena se, että hermot kiristyy aika nopsaan jos piilo on liian vaikea -> alkaa piippaamaan. Mutta yritetään saada likalle itseluottamusta hommaan enemmän!
Tokossa vähän hiljaista. Sivulletulot onnistuu jo melko hyvin, tarmoa ja innokkuutta piisaa! Maahanmenot tökkii välillä, mutta kyllä se siitä. Seuraamisessa ollaan kiinnitetty enemmän huomiota kontaktiin ja treenailtu sitä kautta. Oltiin jopa viikolla hallilla käytännöntunnilla penturyhmässä Ruutin kanssa ja hienosti keskittyi vaikka muutkin teki vieressä :) Ensin leikittiin, sitten kontakti, noutaminen ja lopuksi vielä vauhtiluoksetuloja ilman häiriötä, koira häiriöllä ja lopuksi vielä leluhäiriöllä. Ruuti ei edes kiljunut, kun jätin sen Pipalle ja lähdin juoksemaan :D Tais raukka olla jo väsynyt tms. Mutta boksissa tuo kiljuu edelleen ku mikäki kanarianlintu, mut eiköhän se siitä.

Perjantaina oli viimeiset käytännöntunnit metsässä (snif). Aiheena jälleen pelastushaku. Suhteellisen iso hakualue, kaksi maalimiestä. Hakukoirina oli: Tuisku, Neida (Auspai), Sesu ja Drago (Spk) ja Funi (labbis). Tuiskun kanssa lähdettiin etsimään toisen maalimiehen jälkiä lumesta ja aika sukkelaan ne löytyikin. Likka keskittyi hyvin jäljen ajamiseen ja jopa kiskoi liinassa! :O Itse menin vaan perässä ja annoin koiran nuuskutella rauhassa (Oli muuten yllättävän rankkaa tälläselle tervakeuhkolle rompia metsässä umpihangessa koiran perässä :D) Päästiin tielle ja kysyin johdolta, saako ylittää tien ja mennä hakualueen ulkopuolelle, minne jäljet johtivat. Lupa tuli ja jatkettiin matkaa. Tuiskun kiskominen alkoi olemaan jo niin voimakasta että päätin päästää sen irti ja kaveri juos viivana jonnekkin metsään. Hetken kuluttua tuli sukan kanssa mun luokse, otin sukan taskuun ja käskin koiran jatkaa matkaa. Lähdin juoksemaan koiran perään ja kohta jostain jo kuuluikin railakas ilmaisu: Tuisku löysi kadonneen Jennin! :) Ilmoitin johdolle, kysyin maalimieheltä onko kaikki kunnossa, autoin ylös, vilkasin karttaa, palkkasin koiran ja lähdettiin takaisin tielle. Siitä hetken palloiltuamme kuuluikin radiosta jo "Maalimies juoksee karkuun, saako ottaa kiinni?" :D Mitäs ihmettä? Jaa, Arto se sielä taas omia jekkujaan keksi ;P Saatiimpa toinenki vihdoin kiinni ja päästiin palaamaan lähtöpaikalle uupuneina työntämään autoja siitä lumihangesta irti :F Aika mahtavat viimeiset käytännöntunnit meillä, ehdottomasti! Ilmakin oli mitä paras, pakkaista ja koskematonta lunta jokapuolella - metsät varsinkin olivat tosi kauniin näköisiä <3 Hmhm, kyllä tätä ikävä tulee! Jos vaan olisi ollut taas se kamera mukana...

Ajattelin olla reipas (ohhoh!) ja maksaa 10 euroa siitä että pääsen vapaa-ajalla treenailemaan hallille tyttöjen kanssa. Saas nähdä, kui käy. Ruutin kanssa vaan vähä hankalaa ku hallille on kuitenkin matkaa jonninverran, eikä tuo sellaista hihnalenkkiä kyllä vielä jaksa ;o

Tälläistä tälläkertaa, toivottavasti musta tulee aktiivinen päivittelijä ;P