Mulla oli yllättäen hirveät visiot mitä mä kirjoitan, harmi vaan että kaikki päässä vankina olleet ajatukset karkas. Moro.

Huomenna olis Ruutin eka virallinen agistartti enkä oikein tiedä mitä on odotettavissa. Tuiskun menin ilmoittamaan mielenhäiriössä molempiin agistartteihin niinku Ruutinkin mut jos ekalla radalla meno tuntuu tahmealta niin jätän sen toisesta startista suosista pois. Ruutille toivoisin paria vauhdikasta hyllyä :P Mieluummin hyllyjä ku jotain superhitaita "puhtaita" ratoja niinku Tuiskulla. Katsotaan, enköhän mä kahdesta tai neljästä startista saa paljon angstaamisen aihetta! On se agility kuulkaa vaa riemukasta!

Ja sitten oikeiden asioiden pariin - meinaan tokon <3 Mulla on ollu nyt Jonna kesäkuussa reeniseurana ja vitsit mitä pohdintoja, KIITOS niistä lukuisista illoista / öistä Sjoen tai Lapuan absilla :) Itse reeneistä en mitään tarkkaa enää muista mutta ei mitään maata kaatavaa ja saatiimpa yhdet reenilöiset Tuiskun ja Ruutin osalta kuvattuakin!

Tuisku seuraa
Tuisku luoksetulo
Ruuti imuuseuraa
Ruuti perusasentoja (hienosti ohjaaja torpeedoi!)

Sitten oli pari viikkoa Jonnatonta - tehtiin vaan aksaa viikkoreeneissä. Provinssi välis ja ennen Juhannustapa meikä sai Jonnan takasi! :) Alotettiin taas absipohdinnoilla ja jatkettiin tänään reeneillä, täytyy opetella ottamaan vastaan neuvoja ;) Piru vieköhön! Ruutille ruutunaksuttelua, Tuiskulle kakehinkkua + luoksari, Tiinalle imuutusta ja ruokaa ruudusta :) Neidit oli pätevinä! Ohjaaja ei. :P

Loppuun kuva Varmasta Juhannukselta - 5 kk opettelee tokon ihmeitä ;)

Kirjoitin pitkän sepustuksen viimeisimmistä aksakisoista Tuin kanssa, Tuiskun selkäongelmista, Ruutin rungon kehittymisongelmasta (muistuttaa lähinnä bulldoggia aka on kohta hidas köntys radalla JES) ja siitä mitä mieltä oon Pympystä. Olin lisäämässä kuvat ja PING soronnoo, teksti hävis. VOINYVITTU. >:/ Son semmosta.

 

Tui 4.6

 

Ruu 4.6 (Nii, kattokaa tota sen rintakehän leveyttä!)

 

4.6 Stina, 20 vkoa. Goes Geeli.

 

Son semmosta. Painoin väärää nappia enkä saa tehtyä tekemättömäksi. Ristus.

 

 

Ja tästä kuitenkin tulee joku üüper pitkä lätinä :P Toivotaan ettei.

Niimpä se joulu on taas täällä vaikka tuntuu että justiinhan se oli :P Mitä "vanhemmaksi" tulee niin sen nopiampaa nää vuodet vierähtelee, ystäväiset rakkahaiset. Mä olen jouluaatto ihminen, en jouluihminen. Vihaan ruuhkaa ja kaikkea muuta ylimääräistä hössötystä aka uskokaa jo: JOULUN JÄLKEEN ON ELÄMÄÄ! :O ! Ai mitennii töissä paikassa jossa ollaan kassan takana ihimisiä rahastamassa :P En toki valita ihmispaljoutta mutta kuitennii. Olis kivaa jos olis marraskuu, joulukuun eka viikko ja tidii, jouluaatto :) Ja kun tähän aiheeseen päästiin niin tuntuu jotenkin tosi epäjoulumaiselta muutenkin tänä vuonna, ei oo päässy minkäänlaiseen fiilikseen ? :o No, eiköhän se viimeistään Lumiukkoa katsellessa tuu :)

Ruuti aloitti juoksunsa. Joo, kuukautta etuajassa! :/ Ei siitä sen enempää sitten. Ruuti taukoilee siis aksasta joten meikämannella on ollu laatuaikaa Tuipuin kanssa :) Ja en olis ikinä uskonu sanovani tätä : Mä jopa tykkään sen kanssa aksailusta :) Sopii itseasiassa ehkä mulle ohjattavaksi paremmin ku Ruuti - Menee radalla tasan yhtä lujaa ku minäkin. Kuuntelee ja tarkkailee mutta osaa jopa irrota esteille :) Kepit sillon ollu ok kivat jo Kannusajoista asti mutta nyt on tapahtunut kummia - Jumaleissöni, se hakoo ne kepit itte (ainaki silloin tällöin) ja Tuiskulla on selvä visio siitä että kepeillä kuuluu mennä _eteenpäin_ eikä tuijottaa mua :P Hyppytekniikka on parantunut elokuusta aivan älyttömästi ja muutenkin intoa on tullut lisää. Tuimuin motto aksassa taitaa olla "hitaasti mutta varmasti", etenemisen ja kehittymisen kanssa siis, ei radalla ;P Tuisku tuntuu taantuvan pennun tasolle kun ei oo Ruutia mukana häsläämässä, tommonen se oli silloin pupsina kansasissa :) <3

Toko on jäänyt vähemmälle (pari kertaa viikossa tai ei ollenkaan) ja jopa siinäkin oon tykänny Teen hommista tosi paljon :) Ollaan myös naksuteltu ja ihmetelty :) Tuisku on tunnollisempi ku Ruuti. (Ja voi jumankauta mä oon luvannu etten vertaile noita keskenään) ! :/ Mut onhan Ruuti sit tommonen luonnonlapsirämäpää joka menee mettässä taas paremmalla tatsilla ku Tui.

Saikohan tästä selevää? Tuisku on kiva agissa, tokossa ja naksuilussa. Ruuti taas juoksuilee nyt ja on naksuillut 1-2 kertaa viikossa - täytyy sanoa et aika flataasta. :( Mut laitetaan juoksun piikkiin, kyl se siitä.

Hassun hauskaa joulua kaikille ja soronnoo :)

 

 

Nii, hä?? Mihin :D Heinäkuu on ollu "suhteellisen" kiirusta :o 8.7 käytiin Ruutin kanssa lekurilla hakemassa AB-kuuri, päässä oli suhteellisen ilkiän näköönen hotspotti ja näillä sademetsä keleillä mikää parane. Oli varmaan hienon näköstä ku Ruuti nukku mun sylissä odotushuoneessa ja mää kuorsasin kuola poskella ihan kympillä :D En muista ko. lääkärikäynnistä oikeastaan mitään, onneksi kaiken sai paperilla :) Perjantaina oltiin vielä vähän väsyneempiä, aamusta päivystävälle hammaslekurille ja sen enempää kyselemättä toinen yläviisureista revittiin irti .. Lopuksi "AI niin joo BTW! Et sitte syö tänään mitään kuumaa. Älä polta tupakkaa äläkä juo kahvia. HAUSKAA PÄIVÄN JATKOA!" ... O__O Ffffffuuuu! Illalla kävin viemässä koirat Kauhavalle josta Jenni poimi ne kyytiin, lapsukaiset lähtivät siis "lomailemaan" Kaustisille kolmeksi viikoksi :/ Mälsempi homma.

Lauantaina auton nokka kohti Loviisaa n. 13:00, perillä joskus 19:00. Oli yllättävän helppo ajella yksinään, aattelin et nukahdan rattiin taatusti :P Viikko kuluikin nopeasti ja väsyneesti leiriläisten ohjaajana, ilma oli mitä kammottavin, +33 astetta ja mereltä puhalsi kosteaa ilmaa leiripaikalle kokoajan lisää ja lisää. Mutta oli kivaa ruskettua! :D Viikon päästä lauantaina sitte vaikeuksien kautta voitoon eli Loviisa - Kehä kolomonen (?!?! MITÄ HELEVETTIÄ?) - Navigaattori veettuili - Ja vihdoin Tampere. Uuh. Hetki elbailua Jarin luona, käytiin mopolla kattoos Tammerfestin menoa ja aikasin nukkumaan. Sunnuntai kulahtiki sopivasti Särkänniemessä ja totesin että musta on tullu vissii vanaha :D Ei ehkä enää ihan NIIN hyvin kestä pää ja vatsa tota venkutusta, Viikinkilaivaki oli aiva järkky :D Delfiinit oli upeita,  nuorempien poikien meno oli sen mukasta et toivoisin saavani koiriini tollasta motivaatiota ees joskus. EES JOSKUS ;P Yällä kotia ja maanantaina töihin, viikko töitä ja lauantaina päivällä lähdettiin Tian kanssa ajelemaan Opeltsonin kyyditsemänä kohti Pohjoista, tarkotuksena siis käydä vähä samoilemassa reitillä Hetta - Pallas. Järkkäri oli mulla mukana sielä, kirjoitan siitä oman päivityksen kokonaan :)

Reissun jälkeen haettiin soirat Jenniltä, jälleennäkemisen riemu oli suunnaton! <3 Ruutin pää oli parantunut hyvin, silimänurkassa oli orastava hotspotti, noo... Lauantai meni siivoillessa ja sitte Kati ja Nemi saapuivat ilostuttamaan harmaata lauantaitamme - Suunniteltiin meidän Pariisin reissua jopa niin hyvin että meillä on nyt Hotelli varattuna 1,4 km päästä keikkapaikkaa ja lentoliputkin on ostettu ja maksettu (tai ainakin minä oon maksanu omani katille...) Sunnuntaina suunnistettiin "hyvin nukutun" yön jälkeen Nurmoon, ryhymänäyttelyyn. Lapinkoiria oli paikalla 10 ? ja tuomarina tällä kertaa Pekka Teini. Ruuti mennä viipotteli kehässä kivasti, vähän laiskasti vaan (ei ihimekkään, tyypillä oli oikein kunnon hotspotin alaku takapuoles...)

"Mittasuhteiltaan hyvä, hieman kevytpäinen narttu. Hieman kiilamainen kuono-osa ja otsapengertä voisi olla hieman enemmän. Runko rakentunut hyvin, raajakulmauksia voisi olla enemmän. Turkki tänään hieman pehmeä. Liikkuu tehokkaasti lyhyellä askeleella. Erittäin mukava käytös"   AVO EH, AVK2 (koiria luokassa kaksi ;))

Olin hieman yllättynyt! Mutta ihan kiva näin päin kuitenkin :) Näyttely oli tosi kivasti järjestetty, oli väljää, kehät oli ISOJA ja tunnelma tosi lepponen :) Suurkiitokset kaikille näyttelyn eteen töitä paiskineille Lagulaisille, TÄLLÄSTÄ LISÄÄ :)

Alkuviikko kului töissä, torstaina käytiin ekaa kertaa Agilityssä pitkästä aikaa. Meni ihan OK:sti, Ruuti liikkui vaikkei sillä tällähetkellä oikeastaan ole kuntoa ja tuo takapuoli mahto olla kipiä, perjantaina oltiin siis siinä pisteessä että takapuolesta juoksi kahdesta kohtaa silikka mätä - hotspottia lisää joka oli täysin mun aiheuttama. Lekuri kirjoitti varuuksi viikonlopulle AB-reseptin apteekkiin mutta sitä ei onneksi tarvittu, Ruutin häntä ja takalisto näyttää nyt verrattaen viime viikkoon tosi hyvältä :)

Viime viikolla treenailtiin kolmena iltana ja täytyy sanoa et oon kyllä iloisesti yllättynyt molempien tekemisistä :) Ruutikin tuntuu oikein mukavalta käteen tällähetkellä, iloista meininkiä! Tuiskulla meinaa keittää yli (???!!!) monessakin liikkeessä, oli palkkana pallo, naru, nappula tai pelkkä kehu? Ei tunnu mitenkään ahdistuneelta vaan enemmänki sellasta "VOI JUKRA ME TEHÄÄN HOMMIA  ^___^" -ilmeellä. Saa nähdä miten kauan tätä onnea kestää ;) Mistä tulikin mieleeni: Yritin ainakin saada Tuiskun kisailemaan voittajassa 15.8, Seinäjoelle. Sitten meinasin ilmoa 5.9 Vöyrille mut pahus, taidetaan olla tuola Helsingissä vähän vierailemassa sen vkl aikana joten taidan jättää sen väliin. Tuleehan näitä kokeita vielä :) Ruutia oon pohtinu kans ilmoitella mut myöhemmälle syksyä, Syys - Loka vaihteen jälkeen mahollisesti.

Eilen määki sit näin ees jonkulaisen "ukkosen", tuuli välillä suhteellisen rajustikkin, sähköt pimeni, vettä tuli ja mikä parasta - koko taivas leimusi aivan hulluna parin tunnin ajan! Yritin nikonilla räpsiä kuvia, turhaan. Onneksi isoveljen pokkari pelasti ja sain suht laadukasta videomateriaalia mut sain mä pari kuvaa ukkosen "inside" vitseistä :D Suomeksi siis, maasalamoja ei kameraan tallentunu, nää on vaan salamoja pilvien välillä :)

.

 

Hauskaa loppukesää teille ihimiset, mun pitääs vissiin opetella referoimista...

 

 

 

 

Varsin hohdokkaasti, Tuiskun osalta ainakin ::D

Mutta jos ensin kerron meidän lyhyistä mutta ytimekkäistä tiistaitottiksista. Heidi tuli ystävällisesti vähän tsikuleeraamaan, millasta paskaa tua meidän tottis on. Ensin kentälle Tuisku, oli seuraamisessa tosi skarppina ja iloisena, parasta seuraamista pitkään aikaan :) Tehtiin sekalaisesti vähän liikkeestä istumista (huonoja, as aina), kakeja (innokkaita mutta liikkui törkeesti...) ja vissiin luoksetulokin jonkunlaisena läpijuoksuna. Kaikenkaikkiaan tyytyväinen Frau Puiperin tekemisiin, Heidiltä tuli hyvä kommentti "Niin mikä teillä siinä voittajassa tökkii?" Niimpä, ku se tekis hommia tuolla tavalla mitä tiistaina niin eihän siinä mikään tökkiskään! Arr.

Sitten Ruuti johon olin henkisesti valmistautunut koko päivän, tiesin ja pelkäsin seuraamisen olevan täyttä paskaa niinkuin se yleensä nykyään on ollut (Tosin sunnuntainahan se teki nättiä seuraamista ku palkkana oli AH, kalannahkaliuskoja!). Ensimmäiset pätkät oli taattua Ruuti-laatua, korvat lintassa, pää matalana mateli perässä "Anteeksi ku oon olemassa ja kiva ku hakkaat mua aina" -tyylillä siis. Saatiin kuitenkin yks kiva pätkä aikaiseksi jonka jälkeen palkkasin ja reuhasin sen kanssa hetken aikaa maassa ja annoin Ruutin pussailla ja riehua mun ympärillä, jotenkin se pitää aina "nollata" jos menee ressille. Tän jälkeen seuraaminen oli aivan älyttömän kivan oloista! Korvat pystyssä, edisti mutta tuli oikeen niinku kunnolla mukana! Tehtiin pari lyhyttä pätkää ja sen jälkeen nollattiin taas, ai että koira oli tyytyväinen :D Yks luoksetulo, vauhti oli kuulkaas aika makia! Ja mikä parasta: Ruuti katsoi kokoajan mua ku kävelin siitä poispäin :D ! Hmm, käänty Ruttusessa joku nappi näköjänsä väärippäi ku nuan hyvin meni :) Eikä ees haistellu maata ku ehkä 5 kertaa, muuten oli tosi täpäkkänä mukana :) Ai että mä olin tyytyväinen, siinoli Ruutia parhaimmillaan! <3

Tänään käytiin sit tosiaan korkkaamassa meidänki jälkikausi 2010. Molemmilla jäljen pituus oli jotain 50m, Tuiskulla pari kulumaa, ei nameja joka askeleella ja loppupäässä oli piilotettuna maksalaatikkoa filmipurkkiin. Hmm, Tuisku oli aivan tulessa ku mentiin, nokka tippu maahan heti ku panta "napsahti" kiinni. Alussa yllättäen pyöri mutta lähti reippaasti (!!!) kulkemaan eteenpäin, välillä pysähteli mussuttamaan makkaraa. Kulmat ok, ensimmäisessä pyöri pikkuisen. Mutta vauhtia oli tosiaan aika paljon Tuiskuksi, häntä tötteröllä veti menemään mistä en kyllä oo tyytyväinen, koira ei keskittynyt oikeastaan yhtään (Mun Tuisku joka on aina niin rauhallinen ja tarkka jäljestäjä). Jälki päästiin loppuun enikeis, mutta filmipurkki jäi löytymättä niin koiralta ku multakin... Niimpä tietenkin, ainut purkki! SUATANA!

Sitte Ruuti. Jälki kutakuinkin suora, maggaraa joka askeleella, pituus sama ku Tuilla. Jälki oli taattua Ruuti laatua : Juostaan pää kolomantena jalakana ja samalla puhistaan ja koristaan ja ryitään ku ei tunnu meno oikeen hauskalta pannalla :D Jeps. Alakuun pyörimistä, muuten juoksee vaan jäljen päältä ja nappaa sieltä täältä namin. Pääasia kuitenki että jälki päästiin kunnialla loppuun, välillä piti vaan ottaa koira istumaan ja vähä fundeeraamaan et mitäs ihimettä me täällä tehdäänkään - ajetaan jälkeä eikä juosta idioottina. Onhan se kiva et on intoa mut..... Täytyy vaa jatkaa ja alkaa tekeen pitempää jälkeä niin et toi kerkeis vähän päästeleen enimmät höyryt alussa pois.

Filmipurkki oli edelleen kateissa ja Ruuti oli viimeinen toivo. Päästin sen suht vapaasti menemään sen Tuiskun jäljen alusta ja tyyppihän meni tarkasti ja maltillisesti... ? Meinasin nakata hanskat jo johonki kankkulankaivohon ku ei purkkia löytyny ja samassa Ruuti jäi tuhuuttaan jotain mätästä aivan hulluna - siellähä se! HYVÄ RUUTI! <3 Tyyppi söi maksalaatikon oikein onnellisena, ähäkutti Tuisku... ;) Voi ku sais ittiään niskasta kiinni ja kävis taas vaikka maanantaina tai lauantaina ajaas jälkeä. Tuskin saan mut aina voi haaveilla!

Lauantaina on sitten Ruutin luonnetesti, huippu hauskaa nähdä Ruutin iskä (Maailman komein Lapinkoirauros, ihan siis <3<3) sekä tietenkin Ruutin kasvattajaa, Sannaa :) Viimeksi nähty... Ööö. 2008 Huhtikuussa Katselmuksessa Oulussa :) Ootan sitä ehkä enemmän kuin itse testiä. Mulla ei oo oikeastaan mitään hajua, miten Ruuti tulee käyttäytymään. OK, sen tiedän ettei se leiki tuomarin kanssa ollenkaan, saattaa olla kiinnostunut mutta siihen se jää. Pimiäs huonees taitaa kuunnella ryminää enemmä mitä ettiä mua. Kelkalla toivoisin sen pääsevän siitä yli mahd helposti, samoin ettei haalari ja tynnyri jäis kummittelemaan mieliin pitkäksi aikaa. Ääntä tullaan kuulemaan aika paljon ja uskon että seinässä se yrittää paeta tilanteesta ja siihen se sitten jää, mua ja itseään tuskin puolustaa :D Kun nyt päästäis edes läpi eikä meitä heitettäis pihalle nii HYVÄ!

Huomenna olis vielä töitä 11-19:30, tavarat autoon, koira kyytiin, Anun luo leikkaan hiukset ja siitä PRUUM PRUUM Kaustisille. Ja aamulla Haukiputaalle. Ja la-su yönä Tampereelle. Ja sitte maanantaina töihi. Huh. Wish me luck!

Tosin, tästä päivityksestä ei taida tulla ihan yhtä angstinen mitä edellisestä, oli niin mieletön puhelu taas Pikku-Jennin kanssa eileen notta ei paljoa angstatuta nytten (tosin, paikallinen hammashoitaja vituttaa tällähetkellä aika rutkasti "TUU KYMMENEKSI TÄNNE NIIN REVITÄÄN SE HAMMAS IRTI MUAHAHAHAH" ... O__O Joo kiitos en tuu moro!

Mutta, koirat ei oo tänään vielä köhineet ! *kop kop* Ruuti alkaa olemaan aikalailla räjähtämispisteessä, huomaa ja kuulee muka pihalta kaiken ja huutaa peräsuoli pitkällä pienille vihreille miehille tai naisille. Jos ei puhise niin juoksee perse maata viistäen pitkin maita ja mantuja :D Mutta tää päivä otetaan ainakin vielä hissutellen, jos huomenna uskaltautuis käyttään noita vähän metsässä juoksemassa, silleen kevyesti vaan :) Ja vois harkita jopa treenaamista jos mulla ei mee yhden koiran trimmaamiseen koko päivää.

Noniin, tästä soppelisti pääsemme itse asiaan - Tuiskuun. Jolla ongelmat ja "ongelmat" ovat lähinnä toimintakyvyssä ja jälleen ohjaajassa. Tuisku palkkaantuu herkuista, palkkaantuu leluilla (jopa saalisleikeillä, 4 vuoden opettelun jälkeen se jopa tarjoaa patukkaa mulle oma-aloitteisesti) ja Tuisku nauttii mun kanssa tekemisestä jos mulla vaan on lepposa ja positiivinen asenne hommaan. Verenmakua tuo ei kestä tippaakaan ei sillä, että sen raukan tarvisi sitä kestääkkään. Treeneissä on menny liikkeet ruutua ja liikkeestä istumista lukuunottamatta ihan semisti (nii, sillo syksyllä ku oon viimeksi tehny jotain "pidempää" treeniä) viime viikolla otettiin pihassa seuraamista kaikilla variaatioilla, yritin olla jännittynyt ja muutenkin mitäänsanomaton niinkuin kokeessakin aina oon - koira oli hienosti mukana kokoajan, yks juoksusta käännös meni lörinäksi mutta korjas omaa skarppaamista mokansa jälkeen hyvin. Ja mikä parasta: Tuisku ei heti vapautuksen jälkeen juossut ovelle "Mennään jo sisälle" vaan tuli hakemaan aina uudelleen kontaktia, "tehään vielä jotain!" :)

Ongelma? Koe-tilanne. Kuten joku mahdollisesti jo lukikin syksyllä, Kaustisen koe meni ihan pyllylleen. Koira ei ikinä oo ollu kokeessa tuolla fiiliksellä, korvat lintassa ja häntä roikkuu suorana perässä. Ennen paikallamakuuta katsoin koiraa joka käänteli päätään poispäin musta, läähätti ja tärisi kuin haavanlehti. Tärinä ja läähättely tosin on jo tuttua kauraa tuon kanssa, enemmän ahdisti kun näki ne kuvat mitä siitä on otettu, koira oikein nauttii tekemisestä. Yeah. Niinkuin lapikkaassa puhuttiin tästä ilmiöstä "Kehänauha kooma", juuri sitä tää on. Koira ei voi sietää mua kun oon niin kummallinen kokeessa, enkä todellakaan syytä sitä siitä, mun pitäis oppia kanavoimaan ajatukset kokeessa paremmin. Joo, en jännitä sitä, miten meillä menee, mikä tulos saadaan vaan nimenomaan jännitän sitä vetääkö koira itsensä lukkoon, toimiiko semihuonosti vai vetääkö se ihan liekeissä jolloin tuijotan koiraa O___O -ilmeellä ja koiralla on huisin kivaa ku mä en tajua mistään mitään enää. Pitäis saada aikaiseksi mennä treenaamaan vaikka sjoelle jonnekkin jossa ihmisiä pyörii enemmän, josko sais jännitystä itseensä loihdittua. Ja se ikuinen tunnariongelma ! Tai ei oo ees mitään ongelmaa kun ei tuolla ole mitään käsitystä 2 vuoden aikana opetetuista nokankäyttö hommista. Kuhan kelit sulaa niin täytyy yrittää päästä Tuiskun kanssa jäljestämään ja kolkuttelemaan harmaita aivosoluja mitä nenällä kuuluu tehdä.  Seinäjoen tän syksyynen tokokoehan meni ihan semi oksti ainakin pisteiden varjolla, mutta vire kokeessa oli sama mitä ennenkin, haahuileva ja laamaileva soiranen. Mutta niinkun on sanottu - Nyt ollaan käyty niin pohjalla ettei tarvi hävetä enää mitään ja suunta tästä on vaan ylöspäin. Mä todellakin toivon kevään tuovan meille jonkunlaista järkeä tähän hommaan ei ny jaksais vielä eläkkeelle laittaa kuusvuotiasta koiraa. :D

Sarjassamme "moro, olen idiootti". Olen ilmeisesti hyvin sadistinen, ajattelin ilmoittaa Ruutin ens kesäksi agiliitoon :D Mutta kaiken päälle: Mietin myös Tuiskun ilmoittamista :DD Mutta ehkäpä nää kaatuu siihen "pitäkää ratkiriemukas lajinne ja olkaa onnellisia" -mietelmiin ennenkuin ehdin ees toteuttamaan mitään joten se siitä. :)

Ah, niin joo. Tuiskulla paukahti selkä tossa ennen joulua. Ei onneksi kovin pahasti, rimadyl kuurilla meni ohi mutta ennen särkylääkkeitä oli aika huonolla hapella. Olin menossa tupakalle ja päästin koirat ulos, eteisen kylmä laattalattia olikin aika liukas ja Tuisku ponkasi siitä pihalle ja siinä se varmaan meni. Mutta ennen tätä kröhää käytiin helposti 15 kilsan mettälenkeillä eikä tuntunu missään :) Mutta täytyy sanoa että kerrankin Tuisku ettei Ruutilla oo aina jotain paskaa.

Ja ei kuulemma toimi noi muut laatikot iieellä. Mutta nytpä eivät toimi millään muullakaan :D Jaksan joskus mahdollisesti korjata asian tai sitten en. :)

Ruutille on pari näytelmää suunnitelmissa, kiva päästä pitkästä aikaa hakemaan H tai T tuomarilta :) Onneksi Pohojanmaalta lähtee Tanpereen suuntaan 2 muutakin karvatonta ja kaunista lapinkoiraa, ei olla ainoot nätit sielä nii ei tarvi kenenkään yksistää Ruttusta karehtia :) Lulz. Lahti KV on vähän auki vielä mutta Paimensukuisten Katselmukseen Kolille ollaan mitä ilmeisimmin lähdössä samalla porukalla kuin viimekin vuonna, Tian ja Milan kanssa siisen.

Ja tuola näyttäs kalenterissa olevan tokokoe 14.3, ei tuu onnistumaan. Ensinäkään en saa vapaata enkä lähde Ruutin kanssa toista kertaa kokeileen kepillä jäätä.

Mutta jotain positiivistä tiedossa, 15-16.5 ois pienet tokomeiningit Nurmoos tai Sjoella, riippuu kuka meille vuokraa kenttää. Pohojanmaan lappalaaset järjestää ja tarkotus ois Tuiperskin kanssa osallistua :) Pikku-Jenni tulee neuvomaan <3 Parasta !

 

Kaustisilta toi eka, voittajan 4 koe ja alemmas viimonen avoimen koe. Vaikkei tossa avo kokeessa fiilis ollut kohdillaan niin

paremmin kuitenki mitä Kaustisilla. Kaustisissa on jotain vikaa, selkeesti ! :D

 

 

Kaket. Nii, ooksä painees vai painees? Ooksä tällä planeetalla koskaan ollutkaan?

 

 

 

Jospa sitä vaikka yrittäisi jälleen kerran elevyttää tätä ns "treeniblogia" ja heti samaan hengenvetoon voin todeta (koska olen näin sopivan angstinen ...) ettei tästä kuitenkaan tule mitään. Hianua eikö totta? Mustakin.

(Tsek edellinen päivitys.) Jaa, Kaustisen tokokokeesta. Kai siitä pitääs vielä jotaki mainita? Ruutin debytointi onnistui mun kohdalta yllättävän hyvin, näin niinku koiran ohjaajana ainakin. _Tiesin_ kehään mentäessä jo ettei koiralle liikkeet ole vielä valmiina eikä koira kestä palkattomuutta koko koetta joten mentiin kehään semmoosella hönppä -fiiliksellä (En uskonut ikinä, ikinä tekeväni tätä minkään koiran kanssa...). Seuraamisethan meiltä kusi ihan täydellisesti ja paikallamakuussa olin ite niin jäykkänä etten edes oikeastaan muista tilanteesta mitään :D Uhkaavasti koira haisteli maata ja kurotteli nokkaansa kohti taivasta "ÄLÄ NYT JUMALISTE VAAN NOUSE SIELTÄ!" Ja eihän se noussu, eikä noussu kukaan muukaan siitä paikallamakuu ryhmästä - onneksi. Nyt syksyn treeneissä tosin on ollut havaittavissa pienoisia ongelmia Ruttusen paikallamakuun kanssa mutta niistä lisää tuonnempana ehkä jos muistan koko asiaa / jaksan edes kirjoittaa niin paljon... Mitäs muuta? NIIN, ne seuraamiset :P Alaku kytkettynä seuraamisessa meni muistaakseni ihan ok:sti Ruutiksi, lähti matkaan vähän huonosti, pysähtymiset semmosta semi saissea. Käännökset koitu kohtaloksi molemmissa seuraamisissa, nukahti ihan totaalisesti ja unohti homman tyystin "hups, emmä muista mitää tommosia käännöksiä, en en." Jäävissä seuraaminen oli täyttä sontaa mutta ite pysähtymiset ja asennot suoritti yllättävän mukavasti (tosin, seisomisen perusasento ei menny jakeluun.) Luoksetulo hidas ja perusasento unohtui, hyppy päi prinkkalaa. Että semmonen koe! Nii, missäs kohtaa se ohjaajan hyvä suoriutuminen tulikaan? Pidettiin Ruutin kanssa aika vilipittömän hauskaa kehässä, kehuin koiraa reilusti ja se jopa palkkautui siitä! O__O Mutta tuosta kokeesta jäi kuitenkin sellainen fiilis että tästä on hyvä jatkaa, tosin enää en ole enää sitä mieltä...

Miksen oo? Mä en vaan kertakaikkiaan ymmärrä tuota koiraa, tai siis en tiedä johtuuko se siitä etten edes yritä päästä tuon kanssa samalle tasolle. Tuhannet kiitokset kaikille päteville jotka ovat auttaneet minua ko. asian kanssa, uusia ja puolueettomia mielipiteitä on aina hianoa saada. :) Käytiin siis SKK:n treeneissä kerta viikkoon Ruutin kanssa, lähinnä häiriötä hakemassa ja uusia vinkkejä valmiiksi paskottuihin liikkeisiin. Ei mennyt onneksi kuin 6 viikkoa että paukapää ohjaaja hoksaa itsekkin että ei se koira seuraamisessa mitään laamaile / jätätä, se seuraa prikulleen oikeassa kohtaa _aina_ silloin ku mä alan vaahtoamaan että se vetää laamamoden päälle. Hienoa? Koira osaa, minä en. Sitten se paikallamakuu, milloin se vaihtaa lonkalle heti kun jätän koiran, milloin se nousee (?!?!?!?), milloin haistelee todella mielenkiintoisia pupun hajuja maasta ja milloin... Mutta joo, treenillä siitä pääsee, emmä muuta väitäkkään. Seuraamiseen tuli muitakin hyviä ideoita: Ongelmana siis on ollut tuo laamailu liian pitkän ja "vaikean" kaavion aikana - joo, pitäis pyrkiä siihen että teet tarpeeksi mukavan ja lyhkäsen pätkän niin että koiralle jäis hyvä fiilis liikkeestä. NO JOO muttakun ko. asiaa on tässä nyt kaks vuotta treenattu niin kyllä pikkuhiljaa pitäis kestää pituutta siinä seuraamisessa? Asiasta voi tosin olla montaa mieltä. Eli kaavio menee näin - Lyhyellä pätkällä, oikeassa mielentilassa koira seuraa ongelmitta, hyvällä paikalla ja kontaktissa kokoajan, käännöksissä avitan satunnaisesti. Tämä on meidän "hyvä" seuraamispätkä, 5-20 askeleen mittainen. Huono, vaikea ja inhottava pätkä - koira näyttää innokkaalta, otan lennosta seuraamaan, teen pari käännöstä avitettuna ja jatkan seuruuttamista suoraan jolloin koira jää yhtäkkiä jälkeen. Kannustan jatkamaan, vire nousee, helpotan treeniä, palkka ja vapautus. Tiättekö mitä ajan takaa? Koira osaa käyttää mua vaikka minä en osaa käyttää sitä. Ruutin versio tuosta äskeisestä voisi mennä näin "Ihan kivaa seurata tässä. Pari käännöstä, äiti on naama norsunkutulla, miksei se hymyile mulle. Ahistaa. Miksi me jatketaan? Yhyy, mä alan tässä nyt sitten vähän angstaamaan niin äitistä tulee yhtäkkiä taas tosi iloinen ja tää typerä seuraaminen loppuu nopeammin" Hianompi homma, eikö totta?

Jääviin tarvittaisiin varmuutta. Mutta eipä tehdä kun seuraaminenkin menee tollaselle laamailutasolle helposti ja ohjaaja on näin helposti vietävissä. Ja mitä tulee siihen oikeaan seuraamispaikkaan niin oon automaattisesti kuvitellut että Ruuti näyttää seuraamisessa samalta mitä Tuisku. Eli, son edistänyt kokoajan ku oon palkannut sitä "oikeasta" suorituksesta ja perusasennot on ollut ihan persiistä. No, nyt on jonkunlainen käsitys siitä miltä lyhytselkäisempi ja muutenkin pienee likka näyttää tossa sivulla kun mennään oikialla paikalla. Eipä kestäny siinäkää montaa vuotta :D Tarinan opetus? Pyytäkää / käskekää / pakottakaa joku katsomaan teidän treenejä varsinkin jos treenaatte yleensä paljon yksin jossain takapihalla. Kannattaa! Ristus..

Ja sitten lisää angstausta Ruutin osalta: Sen lisäksi että se lukee mua kuin avointa kirjaa ja minen ymmärrä sitä niin mä en yksinkertaisesti keksi mitään millä saisin sen motivoitua tekemiseen. Käydään läpi nää peruskikat:

- Namit, herkut, ahneus: Ok, namit kelepaa ja on ihan kivoja jos sen on OIKEASTI NÄLKÄ eli ainakin yks ruokailu jätetään väliin. Tällöin namipurkki toimii parhaiten, Ruutin mielestä on ihan ok juosta purkille ihmettelemään, miten kannen saa auki. Mitä tulee niihin nameihin joita saa suoraan multa niin joo, Ruuti ottaa namin mukisematta mutta syö sen koska namit syödään, ei sillä todellakaan ole sellaista "ANNA PALKKA!" -fiilis ole. Epäselvä sepustus mutta kuitenkin, pääpointti siinä ettei ne namit oikeen mihinään tunnu. Jos ollaan mätsärissä, näyttelyissä tms niin silloin namit kelpaa paremmin, mitä enemmän häiriötä, sen enemmän toi yrittää keskittyä minuun. Parempi se noin päin ... Miksi itkuvirsi? Koska tuntuu siltä ettei se normitreeneissä palkkaudu namilla.

- Laumavietti, tai miksi sen joku haluaa sanoa, mielyttämisenhalu tai jotain vastaavaa. Okei, joku saa tulla nyt kitisemään ettei sellaista käsitettä ole olemassakaan kuin mielyttämisenhalu mutta sepä minua ei nyt hirviämmin tässä vaiheessa napota. :) Jokatapauksessa, ei toi koira tee MUN kanssa niitä juttuja, ei se halua että MINÄ palkkaan sen tai että minä kehun sitä ja annan "hyväksyntäni" sille kun se suorittaa jotain oikein. OKEI, tässäkin on poikkeuksia, joissain "paine" tilanteissa se kyllä palkkautuu ja rakastaa mua eniten maailmassa mutta puhun taas semmosista normitreeneistä, ei aina jaksais lähteä näyttelyihin treenaamaan.

-Leikki? No joo, pallon kanssa on kiva juosta yksinään. Nimenomaan yksinään. Pallon voi ehkä jossain vaiheessa heittää takas mun jalkoihin "no pidä pallos" tai vastaavaa. Vanhoja sukkia / munkinnaruja tykkää kyllä repiä mutta siihenkin pitää olla se tietynlainen mielentila, vire ja kuun täytyy olla just sillä kohdalla taivaalla että se leikkiminen on kivaa. Tai sitten mä oon vaan aivan älyttömän surkia. En tiä, perseestä.

Mikä tän mutinan ja kitinän tarkoitus oli? No eipä kyllä oikiastaan yhtään mikään, tuskimpa kukaan edes on tätä tänne asti lukenut :DD Mutta, tuntuu turhauttavalta, NIIN turhauttavalta tää homma. Möff.

No kun tokossa ei tunnu löytyvän minkäänlaista yhteistä, kauniin ihanan ihkun heleää yhteisäveltä niin ilimoittaudutaampa agilityyn, semmoseen kivaan mölliryhmään. 2 ekaa kertaa jäi pois juoksujen takia ja viime viikolla oli ensimmäinen. Ohjaajalla heitti melekeen pökäleen pöksyyn ku rakenneltiin semmonen kiva, ainaki 13 esteen pieni sarja siihen sitten niin "valssi valssi valssi valssi" no mitä helevettiä, enhä mä sellaasista mitää tiedä! Onneksi saatiin ottaa kolmen esteen sarjoissa (voi ristus notta nolotti, olin valmis juoksemaan hallista pois ja toivottamaan kaikille todella hauskaa loppuelämää ratkiriemukkaan lajin seurassa !) ja mitäpä tekee Ruuti? "Ai että mua pelottaa, kaikki haukkuu ja me ollaan hallissa, ai ai ku pelottaa äiti mä roikun sun perseessä kiinni ja kierrän kaikki esteet eikö oo hienoa!" Jepppp. Ohjasin kaikki päi helevettiä ja tuli jotenkin sellanen olo et "joo, ota ne seuraavat esteet vaan, menkää nyt tää rata äkkiä loppuun, joo siihen kohtaan valssi, joo ottakaa uudestaan joo noni viimeset esteet siitä vaan ja seuraava" Siis noin ei kukaan sanonut, EI vaan tuli sellainen olo ja mähän nyt oon vainoharhainen muutenkin. Kiirushan tossa kurssilla tulee ku kaikkien on toki kerettävä menemään MUTTA ahdistaa olla sielä muiden tiellä ja niiden aikaa viemässä joille tosta kurssista varmaan on jotain hyötyäkin. No, kaikkien onneksi (en siis nauti siitä että koirani ovat kipeinä!) Ruutilla on nyt yskää (Kennelyskän itämisaika tapauksesta riippuen 1-14 päivää, yskiminen alkoi muistaakseni torstaina? Kele!) ja näinollen se jää kotiin ainakin tälle kertaa ja varmaan vielä ensi viikollakin. Oon yrittänyt valaa tota tässä betoniin ettei se rasittuis, heleppo homma! Mutta, meen urheasti kuitenkin ainaki kuuntelemaan ja katsomaan ku muut liitelevät sielä radalla. AI että, tästä tulee mun uusi laji, ehdottomasti. Miksen mä voi vaan jo myöntää sitä että mä en tuota haltsaa ja piste, antaa olla?! ANGSTY >:O Ehkä huomenna näyttää paremmalta, toivottavasti äitin kirppu ja Tuiperski lopettais ton köhimisen äkkiä, inhottavan kuulosta ku noi kakoo :( Ruutikin viihtyy sängyllä öisin, sitä paleltaa. Mut mamma halaa ja suukottaa niistä taudin pois, kovasti on ainakin yritystä!

Ja jos joku tulee tän Ruuti -dissauksen jälkeen selittämään, kuinka mä vihaan mun koiraa enkä hyväksy sitä sellaisena kuin se on. On totta että meillä on lovehate tragedy tässä menossa, rakastan pientä kirppuani :) Ruutissa on paljon hienoja, tosin täysin selittämättömiä puolia, se oivaltaa asioita helposti - kahvikuppien kilinä tarkoittaa sitä että täytyy käskeä pappa juomaan kaffia jne :D Jos Tuisku lähtee pupun perään yöllä, Ruuti juoksee mun luo "Äiti tuu mennään, Tuisku karkas, äkkiä nyt, tuu jo!" ja sen kanssa arki on alkanut sujumaan kepeästi, enää ei tartte ihan kaikelle haukkua ja murista eikä ihan kaikkia ihmisiä tarvi välttämättä pelätä tai vierastaa (Tosin lapsia se pelkää edelleen) eikä sitä tarvii aina taistella pihalta takaisin sisälle vaan viimesimpien juoksujen jälkeen se tulee ensimmäisenä koirista sisälle! En tiedä, mitä on tapahtunut, oisko aivot kasvanu tai kehittyneet herneestä kenties... joksikin isommaksi palloksi, ei kuitenkaan mandariinilksi. Ar, taas meni dissaamiseksi! No kummiskin, kultainen pikkunen mussukka joka on aina iloisin kun tuun kotiin, ei kukaan muu jaksa vetää semmosia hepuleita kuin tuo eli ehkä se jollain tasolla tykkää minusta vaikken sitä välttämättä aina ansaitsekkaan. Ja mitä tulee siihen hyväksymiseen? Mä yritän sitä kokoajan, siis harrastuspuolella nää ongelmat on, kotioloissa saa mun puolesta tehdä mitä tykkää, heleposti tuo tossa mukana menee kuitennii. Ja miksi angstaan näitä asioita tänne? Jos jollakin olisi jotain fiksua sanottavaa näiden jälkeen, mitä voitaisiin lähteä koittamaan tälläisen "koira käyttää ohjaajaa" juttujen jälkeen. Aa, mikäs muu tässä ahistaa? Se ettei olla edistytty sitten yhtään sen jälkeen ku Ruuti oli ½ vuotias. Luoksetulo on samalla tasolla, seuraaminen ja perusasennot kanssa. Ja nyt voin myöntää että KYLLÄ, treenaan AIVAN liian vähän siihen nähden mitä haluaisin koiran osaavan, yritän näet käydä töissäkin joskus ja tienata rahhoo. Ja sitten ku tämä saakelin talavi loppuu niin elämä vähä helepottuu kun ei oo näin pimeää kokoajan. Siisti herätä kello 11, käyttää koirat kusella ja ruokkia ne, juoda aamukaffia ja nörätä ja sitten kello on puol 1 tai 3, meet töihin ja tuut sieltä ennen kahdeksaa ja tajuat ettet jaksa mitään enää treenata (+ mun koirat on muutenkin jo liian ilta-aktiivisia, pitäis saada ittensä reenaamaan aamusta!) joo, tää ei nyt liittyny koko hommaan oikiastaan mitenkään.

Mutta eipä oo huolen häivää, jokatapauksessa mulla on terve koira näin ainakin luustollisesti. Niinkuin joku mahd. huomasikin tuosta Ruutin poksista, lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja koko selkä täysin normaali :) Polvet ja silmät on jo aiemmin terveiksi todettu. Ei huolen häivää siis niistä (paitsi silmistä) enää :) On ainakin lupa harrastaa, noin niinku luustollisesti ja kropallisesti.

Katsellaan. Kirjoittaja painuu nyt tupakalle valmistelemaan itseään henkisesti "Angstyä" sarjan toiseen osaan: Tuiskuun. Huoh :/

 

Loppuun pari kuvaa Ruutista ekassa kokeessa, seuraamisesta molemmat. Perusasennot on ihan alkeistasolla eikä tuo seuraaminenkaan näytä hääppöseltä (nää siis taitaa olla ainoat missä se seuraa ees jotenkin...)

 

Luulitteko ettei oltais? Inhottavaa tuottaa pettymys, täällähän me ;P Viimeisin pikapäivitys on näemmä maaliskuulta, Simban (ja meidän) synttäripäivänä. Onkohan sen jälkeen tapahtunut mitään kummallista? Käytiin Ruttusen kanssa Tampereen KV:ssä hauskuuttamassa ihmisiä, NUO EH4 tuloksella :P Sit käytiin Lahdessa Kuusiston arvosteltavana, NUO H. Tyytyväinen molempiin, Tampereella tosin sanottiin että tarvitsee vielä vuoden ollakseen kaunis lapinkoira - ei taida ihan vuosi riittää ;D Kirjoittelen tuomiot tonne loppuun vaikka.

Itse aloitin vihdoin ja viimein Huhtikuussa autokoulun, 3.6 olis inssi ja kirjalliset tulevan viikon torstaina ! Hurjaa, pitäis vissiin niitä kuvia harjoitella eikä notkua täällä? Oon ratissa(kin) auttamaton AD/HD mutta mikäs siinä päristellä auto-opiston hienolla benarilla! Opettajaa mun käy välillä vähän sääliksi ku joutuu minua kestämään ;P Enää ei veetuta ku en päässy Kansasissa autokouluun, oon ihan tyytyväinen tähän ;)

Niin, eli toisinsanoen tää huhti - toukokuu on ollu autoilun teoriaa ja ajotunteja, illat töissä. Koirien kanssa ollaan treenattu epäsäännöllisen säännöllisesti, pyöräilystä ollaan nautittu monien kymmenien kilsojen verran. Ruutikin jaksaa ravailla tosi hienosti yli 10 km nykyään ja melkein pysyy samassa tahdissa mitä Tui, Tuiskuhan ravaa mieletöntä vauhtia ja sitä on ilo katsella :) Ruutin kanssa on taukoiltu tokossa kyllä aika rutkasti, ei luista niin ei luista. Katsellaan taas joskus vähän vakavammin :P Ruutin moottori on hukassa, ei oikein namit eikä lelut innosta, ois niin kiva tehdä kaikkea muuta mahdollista. Nää on taas näitä aikoja ku tekis mieli nakata ne hanskat tiskiin. Kesäkuulle ollaan ilmoittauduttu agilityn alkeiskurssille MUTTA eipä taideta mennä ku neiti pökkää juoksun just tosi sopivasti -__- Eli katsotaan päästäänkö sinnekkään ollenkaan, pahalta näyttää. BLAAH!

Tuiskun kanssa ollaan käyty ohjatuissa treeneissä nyt 3 kertaa. Ekat treenit oli mielettömän hirveät, nousi paikallamakuusta ku palasin luo (YLLÄTYS!) ja oli ihan jäissä. Viime viikolla meni ihan kivasti mutta otetaan huomioon ettei koira ollu nähny mua viiteen päivään ;P Saattanee johtua se motivaatio siitäkin. Koirat oli siis "mummulassa" hoidossa kun äiti oli humputtelemassa ensin Vaasassa, Jalasjärvellä, Helsingissä yms :D Täytyy sanoa että ku Torstaina VIHDOIN pääsi kotiin oli olo aika kuitti :P

Pitäisi siis vähän aktivoitua. Oikeasti ;P Tuiskulla alkaa juoksu viikon sisään ja Ruutilla siitä parin viikon päästä. Eli *ahh* valeraskauksia ootellessa sitten taas. Mut eiköhän me Tuiskun kanssa ainakin kokeeseen mennä tuossa syksyllä, Ruutista en mee enää sanomaan yhtikäs mitään.

Että näin positiivinen tästä päivityksestä sitten tulikin - ohhhohhhps. Kattellaa taas parin kuukauden päästä! :)

Semmonen reissu. Jenni ( http://valoisat.vuodatus.net ) pärähti tänne uljaalla opel astrallaan perjantai-illalla, siitä Seinäjoen Absille syömään ( :DDD ) ja Turkuun startattiin kymmeneltä illalla. Perillä puoli kolmen maissa jne.

Eilinen menikin sitten MM-tokokarsinta koetta katsellessa ja osittain ihastellessa, uutta potkua treeneihin (Joka kestää huomiseen..)

Tänään oli sitten misselöinti vuorossa, Ruuti sai Norjalaiselta tuomarilta T(äydellinen) ihan odotetusti. Hallissa neiti käyttäytyi moitteettomasti ja rennosti, kehässäkin esiintyi hienosti. Luonne, liikkeet, esiintyminen ja rakenne saivat kehuja, tyyppi nyt vaan sattuu olemaan lähempänä porokoiraa mitä lapinkoiraa (No shit Sherlock!) ja T napsahti. Tuomariharjoittelija tyyliin halas mua kehässä ja yritti hirveesti lohdutella, mulla oli ihan oikeesti joku hemoroska silmässä ja yritin sitä hinkkaamalla saada pois ja silmät kastui, luulivat et alan poraamaan sielä kehäsä :DDD Nooh, ei ehkä oo ihan niin vakavaa siltikään :) Parasta tässä on se että mulla on hyvä syy vielä käydä Ruutin kanssa kehässä, H:n metsästys jatkuu! :)

Paluumatka menikin sujuvasti "vähän" isompia teitä ajellessa ja Jennin ... jotain muistiinpanoja lueskellessa, kai se yritti kokeita varten saada jotain niistä irtikin. Matka kuitenkin päättyi ikävästi mutta siitä lisää, kaikki on hengissä ja ... ja... Nohh, väsyneitä.

Astra .. :/

Menneeltä viikolta, kasvokuvat neideistä. Ensin Tui, sitten Ruu.

Hiljaiseloa on taas piisannut :D Mistä johtuu? Käyn silloin tällöin töissä enkä oikeastaan jaksa treenailla noiden kanssa, yksin ilman häiriötä treenaaminen on niin turhauttavaa :D Kyllä me jotain pientä tehdään päivittäin, mutta ei mitään mainittavaa olla tehty hetkeen ;P

Äsken terästäydyin ja kaivoin esiin naksun ja hain Tuiskun iltanappulat. Opeteltiin peruuttamista, jonku verran kaukojen vaihtoja (Olisitte nähnyt koiran ilmeen kun jätin sen maahan ja palkkasin siitä jo... :D), sivuaskelia otettiin kans. Tuiskulla oli mieletön meno päällä, tuota ilmettä oon kaivannut taas pitkän aikaa ! Koiralla oli selvästi kivaa, se yritti ja halusi tehdä. Joskus Kannuksessa oon viimeksi tainnut nähdä neiti Teen tuollaisena. Voi <3

Sitten Ruuti, joka ei ole koskaan innostunut tekemään niiiiin totaalisen täysillä ruokakupin eteen, mitä Tuisku. TOSIN, intoa alkaa olemaan kokoajan enemmän ja enemmän kun neidillä on nälkä :) Opeteltiin aluksi vaan jotain turhia temppuja jonka jälkeen treenattiin maahanmenoa vanhalla konstilla - Toimi aika kivasti! Oon huomannut että Ruutin on vaikea tehdä kaukojen vaihtoja pelkästään suullisilla käskyillä - Laamailee tosi paljon tai ei osaa tehdä mitään. Pelkillä käsimerkeillä tekee ihan OK:sti, vaikka sen istumiset ja maahanmenot on olleet huonoja aina. Aloitellaan vähän alusta tätäkin hommaa ja yritetään päästä käsimerkeistä eroon mahd pian. Tärkeämpänä pidän että koira tekee siltä halutut liikkeet suullisesta käskystä ripeästi, eihän siinä liikkeestä maahanmenossa tai seisomisessakaan mitään käsimerkkejä anneta ;) Let's see.
Lopuksi sitten pitkä tuumimistuokio. Katsoin, osaako tuo enää tarjota oma-aloitteisesti mitään. Maahan se meni hyvin - naks ja palkka. Sitten olikin pitkä tauko ja siitä seurasi vielä pidempi tauko. Lopulta se nousi istumaan ja palkka. Korjasi asentoaan pystympään - palkka. Sitten taukoa taas ja silmiin tuijottelua "Ai kontaktiako sä haluat?" ja taukoa :D Lopulta meni maahan ja nousi vielä kerran seisomaan, jonka jälkeen lopetettiin.
Ja arvatkaapa vaan, turposko sen maha taas? Ei onneksi niin järkyttävästi mitä ennen, mutta vähän ja aristeli kuitenni. Käytiin pihalla ja olo helpottui, tuossa se makoilee tyytyväisenä.

Tuiskulle toi iltanaksuttelu oli ihan mahti homma, toivottavasti sillä pysyy (Ja mulla..) iloinen virne naamalla :) Jos pihalla ei olis A) liukas B) Märkää C) Ristuksen kova tuuli D) KOKOAJAN pimeä niin voisin aamuruoalla käydä sen kanssa pihalla naksuilemassa.
Ruutille en tiä, oliko tosta mitään hyötyä. Kyllä se ainakin hamus niitä nappuloita sieltä kupista ja maahanmenot teki kivasti jalka avun kanssa. Tarjoamista pitää palautella muistiin, kaukojen vaihdot oli syksyllä jo ihan hyvällä mallilla! Ja pitäis varmaan uskaltaa aloittaa se noudon harjoittelu - Jos vaikka töistä tois semmosen minipienen puukapulan...

Mitäs muuten? Tuiskun juoksu oli ja meni. Ruutin silmään ilmeistyi 3 naarmua ja lekurireissuhan siitä tuli. Antibiootit ja tipat saatiin. Silmä on parantunut ja ei aikaakaan kun huomasin että Ruutin yhdestä nisästä puuttuu palanen! :O Jep jep, siitä mennään mistä aita EI ole matalin :D 7.12 aloitti sitten Ruuti juoksunsa, tarkka tyttö, edellisestä juoksusta olikin melkein 6 kk ! Tässä sitä ollaan, pari kuukautta juoksua putkella! Voi Simba-paran eturauhasta...
Messarissa oltiin käymässä viime sunnuntaina. Suhteellisen yliarvostettu koko homma :D Onneksi näin sentäs entisiä luokkalaisia, Riinaa varsinkin! Kiitos seurasta :D Luokkalaisia ja kannuslaisia vaan tupsahteli, Arto, Eve, Satu, Hanna.... Mukaan tarttu vaan koirille Kennelliiton ständiltä noi kirjat minne saa lykätä paperit yms, Simballe pieni vinkulelu (Meidän pappa on ihan hurmiossaan siitä :D) ja... Ei kait muuta? Automatkat kului soppelisti nukkuessa, kiitos Susannalle ja Riikkalle kyydityksestä ;)

Ja huomenna töihin, lauantaina töihin, maanantaina töihin ja tiistaina töihin sitten JOULU :O Hieman kulahti tää kuukausi nopealla tahdilla (Itseasiassa, koko heela vuosi.) Uutena vuotena onki jännää, njäähh ;)
NIIN JOO. Ja Ruuti ilmoitettu Turun KV-näyttelyyn. Mennään katsomaan, mitä Norjalainen tuomari sanoo tästä rimppakintusta ;)

Kuten olette huomanneet, ehkä mahdollisesti. Alkaa olla tytöt siinä pisteessä, että pitäis jotain muutakin päästä tekemään, kuin juoksennella vapaana pitkin maita ja mantuja. Joten, ehkä me aloitetaan tokon treenaaminen hissukseen, jälleen.

Hakua käytiin tekemässä sunnuntaina tihkusateessa, olipa rattoisaa :) Molemmilla tytöillä on ongelmana nyt se, että irrotaan vähän liiankin hyvin hakualueelle :D Katsotaan...

Torstaina suunnattiin flikkain kanssa siis Tampereelle, lauantaina olin Hämeenlinnassa leiriohjaajien "tapaamisessa" (Viskelees keilapalloa hohtoradalla, eka kerta! :D). Loppuillasta käytiin syömässä hienommassa paikassa, ruoka tosin ei ehkä ollut hienoimmasta päästä ... :P Viiriäinen ei maistu hyvältä.
Päästiin Hellun kanssa loppujen lopuksi sitten Sarviksen kyytillä Tampereelle, KIITOS! Menomatka sujui rattoisasti Hellun kanssa juoruten, oli ihan tosi kivaa nähdä pitkästä aikaa <3 Ihanaa tutustua ihaniin ihmisiin, tässähän tulee melki jo tunteelliseksi!

Enikeis, Jari haki mut sit kotia ja sunnuntai menikin siivoillessa (Päästin sisäisen Hitlerin irti ja komentelin :D). Muuten katsottiin vaan leffoja ja blöö.
Maanantaina tulin takas kotia, tiistaina töihin. Tänään olin töissä. Huomenna meen töihin. Ja huomenna illalla sitten Kaustisille Jarin mummolaan, lauantaina kummipojan ristiäisiin ja sunnuntaina takas kotia ja maanantaina jälleen töihin :P Joo, eipä oo paljoa lenkkiä kummempaa tehty koirien kanssa.

Tokofiilis ihan totaalisesti miinuksen puolella, alkaa melki pelottamaan tää jo. Pelastakaa joku mut täältä rotkon pohjalta, alan kohta vihaamaan tokoa tms :D Tai sit vihaan nytkin. Tällähetkellä mä itseasiassa suhtaudun kaikkeen suhteellisen negatiivisesti, mut eiköhän tää tästä :D Viimestään sitten ku laitetaan jouluvalot ikkunoihin mieli virkistyy :P Mutta, tekeepä se koirillekkin ihan hyvää olla treenaamatta, onhan ne sen ansainnut jo :) En vaan tiedä mistä lähtisin purkamaan noita meidän "ongelmia" eli toisinsanoen miten saisin muutettua oman asenteeni ja ajatteluni toiselle tasolle.

Mut oon töissä oppinu jonku verran (pienen osan vaikka...) akvaarioista :D Ärsyttää niin suunnattomasti kun ei oikeasti tiedä mistään yhtään mitään (ok, tiiän mäki jostain, kai) ja kokoajan on toisten armoilla kaikessa. RASITTAVAA. "Hei mitä mitämitämitämitämitä" kysymykset vaan jatkuu ja jatkuu. ...

Ehkä mä n. 3 kuukauden jälkeen osaan enemmän, parin viikon kokemuksella ei oikein tee mitään.

Hiton angst, pääsisipä takaisin Kannukseen, kaipaan teitä ihmiset NIIIIIIIN paljon. (Okei, en ihan kaikkia mut..) ja kaipaan sitä Kannustakin, peltolaa, mäntypihaa, lukemattomia asioita. Yhh :(

Elikkä flikkojen silmä ja polvisyynit. Tarkastavana eläinlääkärinä toimi Heikki Nurmi. Molemmille terveen paperit, niin silmien kuin polvienkin osalta! Huh helpotusta.... :)

Oompas ollut taas kauan hiljaa :O Tiättekö mistä johtuu? En oo treenannu kyl sitten yhtään mitään elukoiden kanssa pitkiin pitkiin aikoihin. Into kyl jossain niin miinuksen puolella. Nohh, joku vois vaikka tulla vähä potkasemaan mua takapuoleen ja sanomaan et nyt treenaamana! Ei ku joo, kyllähän me hakua ollaan lähimetsissä Tian ja Milan kanssa tehty, saatiin Tuiskulle ihan TOSI hyvä tuuliharjoitus tehtyä, ainut asia mistä olin oikeesti iloinen pitkiin aikoihin. Mitäs muuta? Huomenna Tampereelle, Lauantaina leiriohjaajien kokoontuminen Hämeenlinnassa ja sitten töitä. Nii, käyn jopa töissä tätä nykyä. Ompa ollu kyllä hankalaa välillä, mää en oikeesti tiiä mistään mitään :D Mut hirvee pikkupiiperöis kuume on...

Mut ikäviäkin asioita sattuu. Eno joutui pari viikkoa sitten sairaalaan ja keuhkosyöpä todettiin. Oli välillä jo paremmassakin kunnossa ja tänään eno sitten nukahti ikiuneen. Ensimmäinen kerta että menetän jonkun läheisen, ajatukset on ollut kyllä vähän hukassa tuon takia nää pari viikkoa, ajattelee vaan kokoajan että mitä jos ei selviäkkään. Tuntuu vaan niin oudolta, ei tätä todeksi meinaa uskoa... Tuli kyllä nyt sopivaan rakoon tämä "loma" töistä, vaikka eihän nää yksityiset asiat saakkaan sielä näkyä. Uaah.

Hyvää matkaa, enolle :(

Mahdollisesti huomanneet, blogissa on ollut aika hiljaista viime päivinä ja viikkoina? Se johtuu lähinnä kyllä siitä ettei yksinkertaisesti ole ollut mitään kerrottavaa ;P Mutta...

Viimeisin kunnon päivitys on keskiviikolta 10.9. Siitä sitten eteenpäin...
Torstaina pakattiin kimpsut ja rakit autoon ja lähdettiin ajelemaan (Subwayn kautta) Kaustisille. Perillä oltiin joskus kymmenen jälkeen, koirat vetivät pieniä iltariekkuhepuleitaan, tai lähinnä porukan vanhin ja nuorin, Ruuti ja Vili hepuloivat keskenään. Tuisku keskittyi nauttimaan saamastaan huomiosta ja Jekku taas ärisemään kaikelle mahdolliselle ja mahdottomalle. Häntä taas niin väsytti, kukaan ei sais mennä lähelle KUN HÄN ON TÄSSÄ. Nii :D Minunkin nukkumispaikka taitaa olla kohta soffanpuolella, aikamoista vääntämistä sen draamakuninkaan kanssa missä minä nukun ja missä se nukkuu. Puuh.
Aika Jarin mummolassa meni nopsaan puolukoita keräillessä ja navetassa häärien :D Taisin olla enemmänkin tiellä siellä navetassa, mut olipa kiva kummiski päästä tekemään jotain pitkästä aikaa

 

Sunnuntaina Jari hylkäs mut sitten Jennille ja Ilkalle, olipa ihanaa nähdä Kawa thö nahkalassieta pitkästä aikaa! Ja ilmeisesti Kawankin mielestä J Tytöt pääsikin riekkuilemaan pellolle keskenään eikä vauhtia puuttunut keneltäkään ;) Illalla tartuin imuriin ja moppiin ja siivosin kämpän, eihän se oo reilua laittaa raskaana olevaa naista siivoamaan ;) Kerrankin sain siivota ihan Jennin suostumuksen kanssa, Kannuksessa tein sen aina salaa ja yllätyksenä.

 

Maanantaina lähdettiin sit hakemaan frau sii siitä eli Nitaa kokkolasta asemalta, matkassa oli tietenkin myös FUNIIIIII :D Voi pientä iloista labradoria kun nähtiin taas pitkästä aikaa <3 Toki oli kivaa nähdä Nitaakin, emmä sitä väitä ;) Nitaa odotellessa käytiin pikaseen vielä H&M:ässä, rahaakin paloin 15 minuutissa ihan kiitettävästi, ooohhhoh. Kaupan kautta sitten kotia ja kohta lähdettiinkin käyttämään neitokaisia Kaustisen peräkorven metsässä riekkumassa :D Funi toimi hienosti Ruutin juoksuttajana vaikeakulkuisessa metsässä ja Ruuti juoksutti Tuiskun. Oli kaikki neljä neitokaista suhteellisen väsyneitä reissun jälkeen ( IHANAA :D Meinaan 4 ihmistä ja 4 koiraa kaksiossa ei oo kovin kätevää…) loppupäivä/ilta menikin sitten pizzaa tehdessä ja paskaa jauhaessa, kuinkas muutenkaan. Nii, ja läskistettiin itseämme vielä üüper sokerisella rahkalla, vanhojen aikojen kunniaksi syötiin sitä Huippumallia katsoen ;) Parasta.

 

Tiistai olikin jännä päivä ! Lähdettiin joskus puol kymmenen aikoihin ajelemaan taas kohti Kokkolaa, keskussairaalaa tarkemmin. Ja vielä tarkemmin äitiyspolille (?) jonne minä ja Nita tungettiin mukaan :D Tuleva kummitäti ja tuleva extratäti, noin Jenni esitteli ne kaksi outoa hiipparia jotka roikkui Jennin mukana :D Hhahah. Ensin käytiin katsomassa toukkalaista ultrassa, oli muuten ehkä jännintä koskaan ! :D Ihan oikeasti. Sitten pompattiin huoneesta toiseen ja käytiin kuuntelemassa vielä sydänääniä jotka kuulosti aluksi kyl pelottavilta, varsinkin ku maha asukki anto potkuja tulemaan ihan reilusti :D "ANTAKAA MUN NYT PERKELE NUKKUA TAJUATTEKO?!" Raaukka. Hoitajatäti ei ollut oikein mukava, aika ihme hiippari :/ Lääkäri olikin rennompi J Käytiin likkojen kanssa kaffiossakin nauttimassa maukkaita pullia ja pahaa kaffia (Nita pelas varman päälle ja osti trippiä…) Tärkeintä reissussa oli se että kaikki on hyvin molemmilla ja kohta pieni ihminen on täällä ! Outoa miten "innoissani" minäkin olen, vaikka alkuun yritinkin puhua järkeä. Valintansa tekevät kaikki itse. No, nää spekuloinnit joutaa ehkä ennemminkin tuonne livejournalin puolelle ;) Sinne siis.

Sairaalareissun jälkeen kierreltiin lisää kaupungilla ja rahaa paloikin vähän lisää ! :D Sinne meni loputkin talven ja kesän palkkarahat (Psst, sitä ei edes ollut paljoa..) Mutta saimpa nyt niitä vaatteita mitä olen etsinyt koko kesän sjoelta, täällä ei oo ikinä mitää. Mukaan tarttui kaksi vetoketju paitaa, kahdet housut (FARKUT :OOO), yöhousut ja muuta mukavaa. Lisäksi shoppailin innoissani tulevalle kummikakaralle kaikkea söpöä, melkein tulevan äidin kyllästymiseen asti :P Kai sitä nyt innoissaan saa olla, olisko parempi jos mä vaa itkisin kokoajan? :D Hyvä et saa olla rauhassa innostunut ilman että täytyy ite hankkiutua raskaaksi :D Minusta ei ole äidiksi, ei nyt eikä koskaan. Piste :D

Kun päästiin takas kämpille, käytettiin neitokaiset taas juoksentelemassa ja loppuilta menikin sitten kultalonkeroa (<3 !) Nitan kanssa siemaillessa ja hiuksia värjätessä J Tulipa taas kivanväriset, tää mikä päähän laitettiin on kuitenkin kauppakestoväri ja ne on yleensä ruskeita :P Mut tää on kiva ( toinen kerta <3) Rrakastan hiuksia ku ne on punaset J Kahden pesun jälkeen nää on jo haalistuneet varsinkin latvoista HÖÖ ! L No, koitan kestää.

 

Keskiviikkona herättiinkin ihanien viiden tunnin yöunien jälkeen. Viideltä siis herätys, kamppeet ja rakit autoon ja taas kokkolaan. Juna läks puol 7 asemalta ja tyyliin 20 min päästä oltiinkin jo Pännäisissä josta matkanteko jatkui jollai vetun bussilla! L Eihän se mitää jos olis kaks koiraa ja repullinen kamaa mutta … tavaraa oli kertynyt kahden viikon aikana ihan kiitettävästi :/  Kuten yks kauppakassillinen tunnareita :D Eka bussi tuli ihan täyteen joten jäätiin oottelemaan seuraavaa jonka piti tulla "ihan kohta". No, puoliska tuntia ooteltiin jonka jälkeen heitettiin kamat TODELLA sukkelaan kyytiin ja raahauduttiin koirinemme bussin takaosaan. Tuisku vetäs jarrut päälle, "hänhän ei liiku mihinkään" O__O oke :D Ruuti meni niinku ois aina bussilla liikkunut, IHME :O Oli siis eka kerta molemmille bussin kyytillä. Kuski antoi kuulutuksen "Niin siis tämähän on sitten pikapika yhteys seinäjoelle", sulki mikin ja laitto kaasun laulamaan :D Vaikka oltiin se ½h myöhässä niin oltiin ajoissa Seinäjoella, 5 vaille puol piti olla ja linkan kello näytti 3 yli puol ku oltii perillä :D Wtf, soitin tyyliin kahdeksalta isälle että myöhästytään ku ollaan vasta Alahärmässä :D Lujaa se rallitti, minen tosiaan mitää tienny ku nukuin yllättäen melkein koko matkan. Tuisku nukku viereisellä penkillä ja Ruuti mun sylissä. Hah, mahto olla näky!

Kotona oli remottipuuhat täydessä käynnissä, takkahuone tällä kertaa aiheena. Loppuilta menikin sitä maalatessa, en edes halua muistella joten…

 

Torstai? Treeniä pitkästä aikaa ! Tuiskun kanssa tehtiin voi-juttuja, en muista et mitä :P Sen muistan et treenit meni ihan tosi kivasti…? Osa liikkeistä jätettiinkin

 

Perjantaille, nää ei mennytkää enää hyvin, ihan vituiksi suomeksi sanottuna kaikki :D Siitähän olikin sitten kiva lähteä seuraavana aamuna

 

eli Lauantaina seinäjoelle tokoilemaan ! Myönnetään, mua vitutti jostain kumman syystä heti kun heräsin. Koepaikalla sitten alkoi veetuttamaan enemmän, me oltiin heti paikallamakuun jälkeen L Kiva, kiitti. Huhhuh. Eli mun fiilis oli alunalkaenkin paska joten mitä voidaan odottaa yltiöherkältä Tuiskulta? Jäätynyttä ja tahmaista menoa kehässä. Paikallamakuu meni viduiksi taase. Meni hitaasti ekalla maahan, mutta lysähti melkein lonkalle. Piilosta kun palasin oli koira taas rauhaton muttei mun mielestä nii pahasti mitä Treellä? Ja arvatkaapa ennakoiko Tuisku? Kyl, istahti sivulle liikkurin käskystä. Viddu, yritin käydä vähä virittääs mutta ei, peli oli jo melkein pelattu. Loput toivon rippeet meni siihen ku menin kehään, ja kävelin "portin" viereiselle nurkalle aloittamaan seuraamista. Ooteltiin hetki tuomaria joka sitten kysyy "Onko kilpailija hakenut kapulaa?" Nii mitä kapulaa? Aa, tunnarikapulaa? Nii. Lähdin sit hakemaan sitä sieltä, merkkasin ja heitin taskuun. TÄSSÄ vaiheessa se koira "kuoli" sitten kokonaan. Mutta sen enempää paskaa jauhamatta, tässä "pisteet"

 

 

Paikallamakuu: 9, Ennakoi istumisen ja oli taas vaihtanut lonkka-asentoon!

Seuraaminen: 9, Askeleet meni tänään mielestäni paremmin mitä viimeksi. "Käännös-seis" meni huonosti, näitä pitää treenata. Tahmasi, ei tuntunut hyvältä.

Liikkeestä istuminen: 10, Epäilin, jääkö seisomaan. Istui kumminkin, kun palasin luo haisteli maata ja rauhoitteli, ei kuitenkaan tippunut pistettä.

Luoksetulo: 7, Tuisku kuikuili taaksepäin kun kutsuin. Lähti hyvin ja pysäytin seisomaan tälläkertaa suullisella. Seisominen oli huono, samoin maahanmeno. Vauhti oli riittävä.

Ruutu:  8½, Tarvitsi kaksi käskyä seuraamiseen, lähti ruudusta kyllä ekalla mutta ei tullut seuraamaan vaan käveli vierellä kauempana. Ruudussa lysähti maahan lonkka-asentoon, eikä meno ruutuun ollut suora vaan teki kaarroksen.

Hyppynouto: 0, ei tehnyt paluuhyppyä ollenkaan.

Metallinouto: 9½, palautus hidas

Tunnari: 0, Koiralla ei ollut mitään käsitystä, mitä pitää tehdä, se ei edes yrittänyt. Tarvitsi kaksi käskyä ennenkuin lähti hakemaan kapulaa. (Pudotti kapulan mun jalkoihin vielä.)

Kaukot: 0, Ekaan istumiseen taas kaksoiskäsky, eikä tainnut istua silläkään vielä. Hidas, teki vaihdot tosi epäsiististi ja liikkui paljon. Molempiin istumisiin tarvitsi kaksarin, voi luoja.

Kokonaisvaikutus: 9, en tiedä mitä Kinnunen tässä vaiheessa selitti. Tai, en kuunnellut, samase. :D

 

Semmoista siisen, 183 pistettä eikä tullut tulosta. Katsellaan ensi keväänä sitten. Mutta, lauantaina Tuisku toimi sillä tyylillä mitä se YLEENSÄ kokeissa on, tuo Tampereen koe oli siis silmän lumetta, hyvää unta jne. Voi itku ! Hyviä neuvoja (Jotain muuta kuin "älä oo vittuuntunut"…)

 

Joskus jatkuu, kaips.

Ois vaan sittenki pitäny päivitellä heti perjantaina niistä reeneistä :P Ehämmää enää muista, mitä tehtiin (NO OKEI, MUISTAN!) mut en jaksa enää kirjoittaa. Tärkeintä on, että koirilla oli vissiin hauskaa agin parissa ja JOPA MINULLA oli hauskaa :D Eikä olla kuulemma ihan tumpeloita! Sarvikselle vielä isoin kiitos treeni-illasta ja seurasta, toivottavasti otetaan vielä uusiksikin :)
Mutta edelleen kyllä jaksan ihmettellä, miten Tuisku veti niin "lujaa" sielä radalla :o Molemmat teki jopa varaslähtöjä radalle, niin hauskaa oli !

Agitreenien jälkeen vielä hiukan tokoa, paikallamakuuta isompien kanssa ja pienten kanssa kaikenlaista häsläämistä. Kävin tekemässä ruudun hiekkakentän reunaan, vasta aurinkoon. Ensin Ruuti joka oli heti karkaamassa ruutuun ku se näki tötsät :O Ohhoh. No, kuppiin nameja, juostiin lähetyspaikalle ja lujaahan se meni ! Näitä Ruutin kanssa neljä toistoa, onnistui ja lujaa se meni! Tokalla lähetyksellä multa iteltä meni vaan aivot totaalisen tilttiin. Koira sivulla ja minä sanon "ruutuun" "???? O__O" "Ruutuun!" "???!!! O__O;;" AINII! Eihän noi mee ruutu käskyllä mihinkää :P Hyvä minä. Kympistä vetoo niin kokeessa sanon Tuiskulle "ruutuun" enkä "eteen" :D Mutta oon tyytyväinen Ruutin menoon, miten pieni jaksoi agin ja kaiken sen kiljumisen jälkeen vielä tehdä tokoakin. Pikkupätkät seuraamista ja käännöksiä, ei suurempia ongelmia :)
Tuiskun kanssa samaa ekana, mitä Ruttusella elikkä ruutua. Sen kanssa sentäs muistin käskyt ja hienostippa tämäkin kirmas ruutuun ku sai luvan :O Seisahtuu ja menee maahan käskystä myös nopeasti :) Viimeisellä kerralla en käyny koiran kanssa viemässä ruutuun mitään vaan Sarvis hämäs kutsumalla Tuiskun luokseen. Tämä ei onneksi kuitenkaan vaikuttanut ripeyteen millään tavoin vaan yhtä kovaa mentiin edelleen. Viimeiseksi vein koiran ruudun sisälle makaamaan, menin lähtöpaikalle ja tein lopun kokeenomaisesti. Ei ees tarvinnu paljoa kääntyä koiraa kohti niin kaveri juos ihan talla pohjassa mun sivulle seuraamaan jolloin minä olin aikalailla O__O Hä? :D Muutenkin, Tuisku meni niin kivalla vireellä koko illan. Tuollaista menoa ku sillä ois kokeessakin nii ei tässä ois mitää hätää... ;) Lopuksi upouuden tunnarikapulan piilottelua hiekkaan ja heinikkoon, koiralla heilui jopa HÄNTÄ ::D Ihme touhua. Etsimiset meni tosi kivasti, on innokas ja käyttää oikeasti sitä nokkaansa. Kuinkakohan kauan tätä pitää jatkaa kunnes uskaltaa ottaa kaikki kapulat mukaan ...? Ikuisuuden. :P

Perjantain jälkeen koirat on saanutkin lepuutella aivojaan, käyden aina välillä kirmailemassa tuossa jalkapallokentällä. Uusi ruoka näyttää tepsineen Tuiskulle, alkaa taas lihasta tuntumaan :)  Huomenna alkaakin arki, pitäiskö antaa koirille vielä yksi lepopäivä vai... Nääh, kyllä mä taidan huomenna läksii treenaamaan... Ainakin Tuiskun kanssa ;)

Tosiaan, riippuen töistä ja sen hetkisestä mielen/elämäntilanteesta, mennään ehkä Tuiskun kanssa käymään sielä voittajan kokeessa vielä tänä vuonna... Tai sitten ei ;) Katsoo nyt. Ei nyt kuitenkaan mitään nollatulosta huvittais hakea, emmä sentäs niin säälittävä halua olla ;D Lähdetään sillä asenteella että ykköstä on turha edes havitella (jätetään varmaan tunnari välistä) mutta yritetään pysyä kolmosessa vielä ;D Pääpointtina se että saisin koiran työskentelemään kehässä iloisesti ilman paineita, mikä sinällään on jo aika iso vaatimus, molemmilta. Katsotaan.

Tänään siis Tampereella TAKKUjen kentällä, Sarvis ohjas :D Tehtiin molempien kanssa, Ruutille tietty ilman aitoja ilman rimoja. Tehtiin vaan lyhkäsiä ohjaamiskuvioita, aitoja, putki ja kepit oli kentällä. Kiva fiilis jäi molempien tekemisistä, varsinkin Tuisku yllätti ! SE LIIKKUI ! :D Ohjaaja sössi vaikka kuinka, onneksi oli reilu ohjaaja joka sanoo, mitä tekee väärin ja pistää miettiin ;) Myös tokoilut meni molempien kanssa tosi kivasti, vaikka luulis niiden olevan jo väsyneitä mutta nyt tehtiin ihan mahti tatsilla hommia, kivaa ! Nyt voidaanki jäädä hetkeksi lomaileen ja miettiin, mitä seuraavaksi. Kirjoitan huomenna pitemmästi mitä tehtiin ja miten meni jne, nyt mä yritän nollata itseni pelaamalla strategiapelejä. ;)

Hieno fiilis ! JA ! Riippuen töistä.... Me ehkä käydään hakees se VOI0 Tuiskun kanssa vielä tänä syksynä. EHKÄ. Sarvis, tää on sun syytäs. Hyi sua. :D

Minna ja Onkka (Miskajasmin Kuunloiste) käväsivät täällä pohojanmaan lakeuksilla vierailulla. Tulivat kuuden junalla keskiviikkona siise. Samalla matkalla käytiin hakemassa Tia ja Mila (Kylkimyyryn S-tyttönen) tänne ja täällähän oli jo pienimuotoinen lappalaismiittinki pystyssä :D Leikit meni lappalaisten osalta hyvin, mitä nyt Onska oli .... kiihkeä rakastaja Ruutia kohtaan ja tämä ku ei tajua sanoa että lopettaa :D Ruuti oli vähän raisu välillä pennun kanssa, mutta kuitenkin ystävällinen. Tuiskua ei moisessa seurassa jaksanut kiinnostaa, makoili ja katsoi "nuorisoa" paheksuvasti - muori. Simba taas oli vähän toista mieltä nuoresta uroksesta HÄNEN pihallaan, ensin meni haistelemaan Onnia, häntä tietenkin ylhäällä. Onni meinas että tilanne loppu hänen osaltaan tähän ja lähti kävelemään pois, tyhmä-vaari sitten juos perään ja nappas vähä kiinni :P Onneksi ei kummallekkaan käynyt kuinkaan eikä Onni tuntunut pelkäävän myöhemmin ku oltiin poikain kanssa hihnalenkillä...
Torstaina heräiltiin aika myöhään ja tehtiin pikkutokoiluja tossa pihalla. Ruoskin Minnaa välillä aika suorasukaisestikkin päin naamaa mutta älähän suutu ;) Toivottavasti typeristä neuvoista oli edes jotain iloa! Syötiin ja läksittiin Kuortaneelle katsomaan Onniksen Nekku-siskoa (Miskajasmin Kuunsilta). Lapset leikkivät ja Minna näpsi kuvia, olipa hauskaa nähdä Nekkusta myös kotioloissa :) Nikikin on varsin komia herraskoira!
Loppuilta sit laamailtiin ja katsottiin Hopeanuolta - siiistiii :D

Perjantaina herättiin aikalailla myöhään TAAS. Katsottiin leffa ja raahauduttiin syömään. Ruoan jälkeen harjoittelin Ruutin kanssa vähän "mittaamista" säkämittarilla (joka kannatti!) ja sit käytiin tekemässä jäljet. Jälkien vanhetessa tehtiin Onniksen kanssa tokoilua ja kehitystä oli tapahtunut yhdessä yössä - molempien osalta ! Hieno homma :) Muutenkin jauhettiin taas aika pitkälti kakkaa, mut mitä sitten :P
Ruutilla jälki oli suora, pohjana siis niitetty pelto (heinät jätetty pellolle ja "vanha" heinä ehkä jotain... 20 cm pitkää?) tihkusadetta, tuulta ei nimeksikään, pituus n. 40 askelta, ehkä. :D
Panta ku naksahti kiinni ja koira huomas olevansa liinassa niin nokka tipahti maahan ja alko kiskomaan hirveellä höyryllä eteenpäin. Annoin kiskoa, mutta nyt aateltuna ois voinu rauhoittaa sen heti alkuunsa. No, perusasento jäljelle mentäessä ja rauhallinen "jälki" kehotus ja kaveri loikkaa jäljelle. Hirvee röhkiminen siitä lähtee ku haistelee nii tiuhaan :D Kaahaaminen ei oo kadonnu mihinkään, ei edelleenkään meinaa tajuta ajaa "molempia" jalkoja vaan vetää vaan toista... Nameja ei syö joka jäljeltä mikä ei sinänsä haittaa koska on kiinnostunut itse jäljestä - HIENOA ! Pitää alkaa jäljellä nyt OIKEASTI rauhoittelemaan sitä, tosta hemmetin kaahaamisesta tuu mitään. Intoahan sillä on joo, muttei se siihen keskity. Mut, mä pidin hermoni kurissa ! \o/
Tuisku. Jälki ehkä mahdollisesti 60 askelta ja n. tunnin annettiin siis jälkien vanhentua. Pari kulmaa, muuten suora. Sama juttu kun Ruutilla, panta naksahtaa kiinni niin nokka menee maahan ! On tehny tota jo kyl kauan aikaa, et sinällään ei uus juttu :P Alussa ei keskittynyt ja jäi yllättäen pyörimään ! >:/ Jarruttelin pikkasen niin johan alko tarkkuuttakin tulemaan ! Tekniikka on aika pitkälti kunnossa, vauhtia on tullut lisää mutta "kiinnostavuutta" lisäämään ois pitäny muistaa taas laittaa sinne se tyhjä filmipurkki. Jos seuraavalla kerralla muistais :P Ensimmäisen kulman luulin koiran hukanneen mutta oikealla reitillä se oli :P Toinen kulma menikin sitten totaalisen hukkaan mutta loppuun löydettiin. Ehkä pitäis tehdä kulmia vaan mettässä, sais merkattuakin jotenki. No, oon kummiskin tosi tyytyväinen Tuiskun työskentelyyn.
Näiden jälkeen päästettiin koirat revittelemään, ensin Onni ja Tuisku (TUISKU JUOS UROKSEN KANSSA :D) ja sit mukaan vielä Ruuti. Tän jälkeen päätettiin lähteä käyttään noita uimassa ja siihenhän se ilta jo menikin. Käytiin syömässä ja saunassa ja sit koirien kimppuun joskus yhdeltä, vähän harjailtiin ja ehosteltiin juniorit tätä päivää varten ... ;) Nukkumaan päästiin joskus kahdelta...?

Kello herätti puol kasi. Mä nousin kasilta, otin tytöt ja lähdin kotia kinuun kahvia. Soitin Minnalle puol 9 onko heränny - EI ! :D Kävin herättääs ja sit aamu alkoikin. Syötiin aamupala (tai mä söin..) pakattiin kamat ja koirat ja ihmiset ja kaikki mahdollinen autoon ja lähdettiin 15 yli 9 ajelemaan kohti Maalahtea.
Näyttelypaikka löytyi yllättävän helposti ja paikalla oltiin jo puol 11. Ilmoittauduttiin EIKÄ LUETTELOITA ENÄÄ OLLU ! >:/ Voi pska.Leiriydyttiin kehän viereen ja hengailtiin.
Meidän kehä alkoi sitten jossain vaiheessa (emmää kelloa tajunnu katsoa) ja Onska aloitti junnu uroissa saaden EH:n ja mukavan, ikäisensä arvostelun :) (TOIVOA ON TOISINKU MEILLÄ! :D) Sit oli toinen junnupoika, kaksi avoukkoa ja seuraavaksi sitten Ruuti, nro 13 :D Mentiin kehään, seisotin ja Poti tuli mittaamaan ja sai korkeudeksi 44 cm :O Ruuti antoi mitata kivasti, onneksi harjoiteltiin. Hampaat näytti kans kivasti eikä väistänyt tuomaria lainkaan, heilutti jopa häntäänsä. Sitten pari kierrosta kehän ympäri ja taas seisotus. Koira liikkui kauniisti nurmipohjasta huolimatta vaikka ottikin pari laukka aselta ku vein liian lujaa. NO, LÖPINÄT SIKSEEN, TÄSSÄ ON ARVOSTELU

Tuomari siis Sakari Poti, Luokka JUN

"Parkinruskea vaalein merkein, keskikokoinen, mittasuhteiltaan hieman pitkä, hieman kevytpiirteinen pää, tiivis runko, raajaluusto saisi olla vahvempaa, välikämmenet antaa periksi, hyvät takaraajat, pentuturkki, oikea-asentoinen häntä, kevyt tehokas liike, pirteä, mielyttävä luonne"
EH1 (Ainut junnunarttu siis :D)

Vau, teetä tai hoota läksittiin hakeen ! Hiemanko oon ylpee pienestä rimpulastani :) Ihan Ruutilta kuulostava arvostelu. Eli sillä on hyvä liike, kiva häntä, hyvät takaraajat ja kiva luonne :D Muu onki miinusta ;) Mutta miinusta tuli ihan oikeista asioista (ja tän ei pidä sit olla mitää "miksi saatiin VAAN EH selittelyä vaan oon ihan samaa mieltä herra tuomarin kanssa !) Välikämmenet antaa siis ilmeisesti liikkeessä periksi? Sillä on tosiaan löysät ranteet ja varmasti liikkeessä näyttää vielä hirveemmältä. Eli ranneosa on aika pitkä ja täten löysä. Katsotaan miten alkaa kehittymään, toivottavasti parempaan suuntaan :)

Mutta, debyytti tehty. Kiitoksia Minnalle ja Onskalle ja isoveljelle näyttelyseurasta ja extra-kiitokset Minnalle kuluneesta viikosta! Nähdään taas :)

Jap, täällä sitä ollaan taas möllöttämässä. Lauantaina siis lähdettiin (jonkun onneksi ;)) poes Tanpereelta. Olipa hauska viikko ja tytötkin sai elää vähän erilaista elämää mitä täällä landella :) Alkuviikostahan noi oli ihan mökkihöperöitä, kiskottiin lenkillä minkä jaksettiin ja sinkoiltiin sinne ja tänne :P Mutta kyllä ne onneksi parissa päivässä rauhoittui, lauantaina molemmat oli jo tosi lunkisti vaikka yks rotikka meinaski syödä meidät ;D Ja Ruuti sanoi "murr", hiemanko siitä on tullu ämmä nyt ku juoksut on ohi :O Tästä mun pitikin kirjoittaa, aivan ! Pieniin pentuihin (Pyrripoika Tomu, silloin 9 vkoa) se ei reagoi oikeen millään tavalla, tutustuu, menettää kiinnostuksen, välillä kutsuu leikkiin ja jahtaa pentua ronskin näköisesti. Mutta yhtenä iltana ku oltiin koiria uittamassa Tesomalla tuli meille juttelemaan tyypit, joilla oli 7 kk (?) vanha villisnarttu ja mitä tekee Ruuti :o Jos pentu käy liian tunkeilevaksi niin näpsii ilmaa ja murisee "menekkö pois siitä!" -tyyliin. No, neidille annettiin hieman kurinpalautusta kun homma meni liiallisuuksiin, saa koira mun puolesta sanoa toiselle sen "mee pois" mutta edelleenkään ei tarvi päälle mennä :) Eilen täällä kävi 5 kk saksanseisojan pentu (joka oli viime kerrasta kasvanut PALJON) ja sen kanssa Ruuti olikin suht nätisti, leikki normaalisti mutta anto palautetta jos toinen oli liian ronski.Tampereella käytettiin noita kahtena iltana uimassa, sain jopa Tuiskun uimaan rannasta ja hakemaan sille heitetyn kepin (sen jälkeen tosin ku itse kahlasin sielä) Ruutia ei tarvinnut taaskaan paljoa innostaa, kyllä se ihan vapaaehtoisesti keppiä vedestä hakee :) Ompa muuten kivaa kun on koiria jotka omaehtoisesti kuntouttavat itseään vedessä. Varsinkin Tuiskun liikkeistä huomaa uinnin jälkeen, että meno on paremman näköistä mitä ennen uintia :)

Lauantaina, kuuman ja piinallisen junamatkan jälkeen suunnattiinkin järvelle grillailemaan koko porukan (vanhemmat, veljet 3 kpl ja isovanhemmat sekä Simba ja Oliver) voimin. Tytöt kävi taas pulahtamassa ja muutenkin oli hauska ilta :) Kahdeksan jälkeen ku päästiin kotiin likat oli ihan puolikuolleita, eväänsä lotkauttaneet vaikka kilistelin ruokakuppeja :O Mutta herättiinhän me aikasin lauantaina kun käytiin moikkaamassa Anniinaa (Tuiskun ex-äiti) ja aamusta lähtien koirat olivat käytännöllisesti katsoen hereillä. Olipa kivaa nähdä Anniina pitkästä aikaa, tällä viikolla mennään mahdollisesti moikkaamaan myös Tuiskun siskoa sjoelle ;) Ja muuten, siisti homma että myös rekisteröimättömät lappalaiset (tai mitkä muut tahansa rekkaamattomat koirat) voivat luovuttaa verta Hannes Lohen geenitutkimukseen ! Emmää vaa oo tienny :o Nytpä tiiän ja mietittiin Anniinan kanssa vähän jos annettais panoksemme epi-tutkimukseen. Eli Tuiskun veljellähän on diagnosoitu epilepsia parisen vuotta sitten muistaakseni ja nyt olit tarkoitus otattaa verinäyte tästä epi-veljestä, Tuiskusta ja mahdollisesti tästä siskosta sekä tietenkin emästä ja isästä (Lecibsin Murto & Lecibsin Aliina). Kyselin vähän oisko eepeen lappalaisissa muita kiinnostuneita tähän veren luovutukseen, katsotaan katsotaan :)

Eilinen olikin sitten lässynläätä taase. En tehnyt muistaakseni mitään tärkeää, käytiin Tuiskun kanssa illalla polkemassa se 7 kilsaa ja hyvin jaksoi :) Mukava nähdä miten koiran kunto kohenee, jaksoi loppumatkasta jopa laukata pyörän vierellä! :D En siis laukkauta koko matkaa, lopussa otettiin tommonen spurtti ku piti nähdä mite se jaksaa.

Tänään lisää lässynläätä, koirat on vaan hengannut ja omistaja kärsinyt jälleen armottomasta päänsärystä :( Huomenna mennään ylläripylläri taas mätsäriin tesmailemaan kehä käyttäytymistä + käydään katsomassa mitä Ruuti tykkää maneesista :) Tulevia talvi tokokisoja ajatellen pitää käydä vähä reenailees sielä siinä "sivussa" ;) Siinähän tulee sit taas tän viikon reenailut vai kuinka ? Ai, mitennii laiska?

Että tässä käy näi! Ok, 2 viikkoa sitten treenasin koiria viimeksi. Nyt illalla otin eka Tuiskun kentälle. IHME LAAMAILUA TAAS >:| Otettii seuraamisia, sinällään onnistu ihan hyvin mutta moottori hukassa. Hm, liikkeestä istumiset nollille, kaveri vetää maihin. Käsky liian painokas? Ilmeisesti. Annoin sitten apuja, ok.

Kävin syömässä ja vuoroon Ruuti. Yleensä on aina tullu parempi mieli ottaa Ruuti Tuiskun jälkeen koska siinä on menoa. VAAN :O Ei, seki laamaili ihan täpöllä :O Seuraamiset oli ihan hirveitä, koira jätättää ihan sikana. Luoksarit ihan jees, nopeutta on ja pysyy tarkkana odottamassa käskyä. Ma ei tajua. Mutta sinällään oon Ruttuseen tyytyväinen ku uskalsin pitää sitä kummiski irti tossa jalkapallokentällä. Ihmisiä oli potkiis siinä (luonnollisesti) palloa, meni pyöräilijöitä, lenkkeilijöitä koirien kanssa jne ja koira pysyi hanskassa. Tokihan suurimmalle osalle pitää saada sanoa ainakin pari kertaa "puh puh" ennenku voi jatkaa. Nii-i, mörköjä jokapuolella, ihan varmasti.

Sitten käytiin lenkkeilemässä ja uimassa. Ruuti haki taas keppiä vedestä ihan innoissaan, eka kerta sille on aina vähä vaikeempi :) Mutta sitten se juoksee jo vauhdilla sinne veteen ja nauttii tästä selvästi :) Joku naishenkilö tuli sit juttelemaan, hänelläkin oli ollut PS-lapinkoira nii piti kuulemma tulla lääppiin ;) Hassua, maailma on pieni.

Heitettii pieni rinksa vielä ja tultiin takas rannalle. Nakkelin Ruslaanasille keppiä taas veteen ja hakihan se vieläkin. Joku mies kävi näpsiis meistä kuvia :o "Onnellinen perhe rannalla Tampereen Tesomalla" ... :DD
Menin sit itekki kahlailemaan ja vesi oli _lämmintä_. Kiskoin Tuiskun perässäni veteen (No ok, autoin sitä tulemaan perässäni, ei se neljällä jalalla jarruttanu vastaa) ja kylläpä meidä pläski likkakin ui kepin perässä nätisti :) Semmoista tänää, huomenna vissii kotsaaaaaan.?

Tampere o kiva :o <3

No oikeestaan mulla ei ole edes mitään kirjoitettavaa. Maanantaina oli siis Ruutin 1-v synttärit, onneksi olkoon vielä kerran prinsessa <3 Oli tarkoitus laittaa tänne erikseen maanantaina synttäriviesti kuvineen päivineen vaan arvatkaapa jätinkö USB-tikun (Jossa kuvat siis olivat) kotiin ku läksin tänne Tampereelle? Tietenkin.

Tarkoitus tai siis isän tarkoitus oli, että tulisin keskiviikkona takas kotsaan (no way) mitäs järkeä maksaa yli 40 euron junalippuja yhden kokonaisen päivän takia? Jep, ei niin mitään. Noh, jääpä Nurmon mätsäri nyt väliin huomiselta mutta sekin on korvattavissa! Mennään siis tänään tyttöjen kanssa täällä tampereella mätsäriin :D Arvatkaapas tajusinko ottaa rokotustodistuksia mukaan? En. Noh, pyysin isoveljeä skannaamaan Ruutin rokotustiedot ja tulostin ne ulos täältä ja yöllä laitoin vielä järjestäjälle mailia kelpaako noi. Kuulemma kelpaa elikkä sinne siis ! Louhi (Tuulenkuun Kuuntelen Sua) ja Katja tulee meidän kanssa, Kati ja Alaskalainenmammutti Nemi tulee vissiin kans :) Kivaa nähdä "pikku" tyttöäkin välillä, Huhtikuussa viimeksi Nemin nähny, voi olla "pieni" järkytys nähdä pitkästä aikaa... Toivottavasti tulevat sit kans. Yritin Tuiskun äippää ja Anniinaa innostaa kans mut eivät pääse :/ Ois ollu mamma-koiraakin kiva nähdä pitkästä aikaa. NII, ja Hellulle laitoin galleriaan kommenttia et niiden on kans lähdettävä :D Mistä tulikin mieleen, että säikähdin ehkä Hellu tuota sun kommenttia eniten ikinä :D "Kuka helevetti näitä nyt käy lukees ja mitä pahaa kirjoitin?" Huuh :DD Oisha se pitäny arvata.

Niin joo. Juttelin sielä leirillä yhden tyypin kanssa että ois ehkä sittenkin mahdollista vielä saada Tuisku oikeaan rekisteriin. Jos näin on, joudutaan käymään toko alusta asti uusiksi, tosin siinä tilanteessa kävisin vaan yrittääs yhden ALO1sen jan yhden AVO1sen, koulareita en enää jaksa kerätä, ne sillä on jo. BH menis kans uusiksi, mutta turhaa jahkailla, ei siitä tiedä onnistuuko se + miten ristuksen paljon tuo huvi tulee maksamaan? En kyl ehkä tänään vielä jaksa soittaa, jos huomenna vaikka... :D Mutta en jaksa kyl oikeestaan ees uskoa siihen että se ois mahdollista, katsotaan.

Hitto mä oon taas ollu maailman fiksuin? :D Mä pakkasin maanantaina tavarat muka rauhassa ( no ok, tuli mulle pienoinen kiire!) ja huomasin eilen ku tulin suihkusta et mitäs kettua? En sit ottanu t-paitoja ollenkaa mukaan, joudun pärjäämään topeilla ja joudun menemään vielä ihmisten ilmoille niin :D Varokaa, mahamakkarat hyäkkää. Mut on se hyvä ku ei itselleen tajua ottaa t-paitoja mukaan - koirien treenikamat on mukana ruutumerkeistä lähtien :DD Jos huomenna mennää sit treenaan oikeasti ! :D Ja tulee ihan oikeaa juttua tänne blogiinki, eikä tämmöstä lässynlää paskaa.

Mut ennen leiriä Nita kävi Funitsun kanssa täällä, treenailiin ja hengailtiin. Treenit meni molempien kanssa tosi kivasti silloin, eli 28 viikolla :) Ruutin kanssa keskitytään nyt siihen seuraamisen paikkaan eritoten. Hyppy on alkanu sujumaan neidin kanssa tosi kivasti, noudon kanssa ylläripylläri takutaan edelleen :( Mut aattelin jättää sen ehkä mahdollisesti treeneistä nyt pois, onhan meillä muutenki treenattavaa. Jos vaikka oottaisin, et kaverille kasvaa aivot. Ehkä?

Tuiskun kanssa treenit menny myös ihan mahtavasti. Hyppynouto onnistuu molemmilla, niin puulla kuin metallillakin ja mun mielestä vielä paremmin metallilla (oon tainnu sanoakki jo...?) Nita liikkuroi meille ihan sikapitkänn seuraamiskaavion mukaanluettuna kaikki askeleet suuntaan jos toiseen, käännökset hitaasta ja juoksusta jne ja koira seuras ihan älyttömällä vireellä :OO Jos pysähdyksessä jäi liian kauas tms, korjas aina itsensä täydelliseen paikkaan, mitä ihmettä! No, syy selvisi - Luuli että Funin kupissa on sille ruoka, vaikka oli frouva itse syönyt vähän aiemmin ;) No, nakkasin kuppiin pari koirankeksiä, siinä se.

Niin. Ruutikin oli taas kipeänä. Ttu. 11 päivä, perjantaina sille tuli taas sama, mitä tammikuussa = suoli tukossa. Keräs taas kaasua, oli kipeä, yritti venytellä "tukosta" liikkumaan, ilma ei liikkunu mihinkään. Eikä mulla tietenkään ollu parafiiniöljyä nii yritin antaa normiöljyä mahd paljon ja käyttää sitä kävelemässä, ei mitään vaikutusta. Lauantai aamulla koira oli jo pirteämpi, maha edelleen pinkeä. Apteekista hain ell. ohjeiden mukaan Cuplatonia sekä paraöljyä. Kävin siinä välissä trimmaamassa koiran ja ku tulin kotiin nii ilma oli kutakuinkin päässyt pois mahasta ja koira oli suht normaali eli lääkkeitä ei sit tarvittu. Pidin Ruutia paastolla kuitenkin iltaan asti (36 h) eli ilta ja aamuruoka jäivät välistä. Annoin vaan vähän eikä maha onneksi reagoinut mitenkään eriskummallisemmin. Jos joskus olis rahaa nii vois käyttää ultran kautta tuon elukan ja katsoa onko sielä suolistossa joku suoli jotenkin jyrkemmin mutkalla tms. Edelliskerrallahan se saattoi johtua siitä lihaluujauhosta (tammikuussa, Ruuti 6 kk) mutta nyt ei oo kyllä mitään valtakunnan käsitystä mistä toi tuli (elikkä heinäkuussa, Ruuti melki 1 v) Toivotaan että mahdollisimman kauan taas pysyis normaalina, ihme tuohua...

Nojoo. Jätin elukat sunnuntai aamuna tänne kotsaan hoitoon ja isoveljen kanssa pakattiin auto ja läksittiin ajelemaan 8 maissa lapualle kohti wanahaa karhunmäkeä ja kennelliiton suurleiriä. Ohjaajana siis olin, ensimmäistä kertaa niin ohjaajana ku ylipäänsä koiraleirillä. Kokemus sinänsä :P Ihan kivat ilmat oli ja tutustuinpas mukaviin ihmisiinki samalla, toivottavasti yhteydenpito jatkuu ! Ja Hellu, voisit pistää jonku merkin itestäs että pääsen teidän blogiin, arvaa muistanko enää sitä osoitetta tms :D

Mutta väsynyt olin eilen :O Ohhoh, hirvee olo. Mut 3½ h:n päikkäreiden 10 tunnin yöunien jälkeen olo oli jo virkeempi. Huomenna läksin likkain kaa tanpereelle ! :)

JA ! Tänää pitääki mennä tutustumaan mun ensimmäiseen kummipoikaan ! 9 viikkoiseen, Lyhytkarvaiseen Pyrripoikaan <3

Rakkaat ystävät. Tänään päätin ja päätinkin lopullisesti että vaikka kuinka vaikeaa olisi noiden lappalaisten kanssa (mahdollisten tulevien kanssa, olivat lappalaisia tai ei) en tule _koskaan_ olemaan sellainen luovuttaja, kuin jotkut bortsuharrastajat ;) Elämässä pitää olla haasteita! Kiitos Heta, Lotta, Minna ja Jenni kommenteistanne, arvostan sitä todella! ;D

Mutta palatakseni meidän juhannuskuulumisiin. Onneksi on taas ohi vuoden turhin juhla :) Hitto että mä osaan vihata Juhannusta. JOKA TAPAUKSESSA. Torstaina oltiin Katin kanssa ala-asteella treenailemassa, treeneistä en itse paljoa "muista" koska otettiin kuvia ja keskityin enemmän siihen.... :F Tyhmä minä. Mutta samat vanhat jutut: Tuiskun ruudun hitaus sekä hitaus / asentojenvaihto kakeissa edelleen rumaa. Ruutin sivulle käskyn inflaatio jatkuu, välillä tekee kivaa pätkää seuraamisessa, välillä taas ei :) Pitää alkaa kiinnittämään nyt extrahuomiota tohon paikkaan missä seuraa, kontakti kyllä pysyy melkein kokoajan! :D Laitan tänne loppuun jotain torstaisia näpsyjä!

Perjantaina grillattiin ja illalla lähdettiin lenkkeilemään Katin, Tyynen ja Pepsin kanssa. Seikkailtiinkin oikein urakalla ja aikaa lenkkiin kului 2 tuntia :D Koirat olivat väsyneitä ja onnellisia kun saivat nauttia toistensa seurasta urakalla!

Lauantaina sama meno jatkuu... Grillattiin ja illalla lähdettiin taas lenkkeilemään Katin ja koiruuksien kanssa. Tälläkertaa käytiin "vaan" yhdellä montulla koiria riekuttamassa, samalla Kati näpsi kuvia koirista, hiekkaisia, rapaisia ja märkiä rottia jokainen, mutta iloisia! :D Ruutikin jopa ui! Kuvatodisteita lopussa. Ennen lenkkiä otin minitreenit tossa ulkona. Ruutille sivulletuloja ja seuraamista. Vire laskee enkä saa pysymään sitä oikein kasassa nyt, syykin selvisi myöhemmin: Neidillä on mahdollisesti alkamassa ensimmäinen juoksu, verta ei vielä tiputa mutta merkkejä moisesta on! Katsotaan, miten tilanne kehittyy. Taukoa luvassa herneaivolle! :D Tuiskun kanssa kans yritettiin saada lyhkäsiä, innokkaita seuraamispätkiä. Pari onnistunutta toistoa ja lopetus. Pari toistoa vielä hyppynoutoa joka sujui yhtä vauhdikkaasti, mitä edelliskerrallakin! :D Palautushyppy siis vähä tökkii, muuten ok.

Ja tänään? Grillattiin ylläri ekana. Kati tuli tänne, oltiin ongella ( :D :D ) ja puhuttiin paskaa. Koirilla ollut totaalista lepoa siis tämä päivä. Huominen menee kans levon puolelle, josko tiistaina lähtis pitemmälle lenkille noiden kanssa (Nii, ja pakotan Katin vielä mukaan ;D)

Möhh. En jaksakkaan laittaa niitä kuvia. Sori :) Joskus toiste ehkä, nyt väsyttää. Onkiminen on rankkaa puuhaa.

(Fiksut ja filmaattiset otsikot kunniaan vol 1207149)

Tai ei mitään erikoisempia ole tapahtunut, mutta tekemistä on piisannut! Pääsin ylös sängystä JO yhdentoista aikoihin, aika jännää! Käytiin kaupassa, laitettiin trampoliini kasaan, korjattiin iskän kanssa asuntovaunusta rullaverho (ts vaihdettiin uuteen), syötiin ja sitten jatkoin eilistä urakkaani - mattojen pesua. Se ei sinällään ole mikään urakka, koska on kuumaa vettä yllin kyllin, helevetin tehokasta puluveria ja hyvät liotuskorveet :) Kyllä kelepaa! Kaiken toki kruunaa vielä se, että on hyvät hetekat minkä päällä pestä ja ... JA se painepesuri <3 Eilen pesastiin meidän tuvan matot, tänää pestiin isovanhempien matot. JA NIITÄ OLI PALJON :O Hurjat määrät. Ensinähän ei tänään pitänyt pestä (=koska joku unohti ostaa pesuaineet, ja se joku oli vaari) joten siirettiin huomiselle tai tälle päivälle, kui vaa. Tänään on kuitenkin mätsäri, josta en ole vieläkään päättänyt millä kokoonpanolla menen vai menenkö ollenkaan ja tämä nyt ei liittynyt tähän mattoasiaan millään tavalla, mutta tämän blogin ideaan kyllä. KUITENKIN! Mumman kanssa sumplittii vähän ja sovittiin, että otetaan meiltä puluverit ja mäntysuavat, kyllähä niillä yhyret matot ny ristus pesöö. Tuumasta toimeen. Vaari hätyytettiin pannuhuoneelle viriämään valakiaa, mä raahasin matot tuvasta pois, join kaffit, hain paapalle puita pannarille, katsoin serranoja, hain lisää puita ja sitten pesemään <3 Mutta yllätykseksi niitä mattoja ei _ihan_ ollutkaan niin vähää, mitä aluks aateltiin :DD Niitä oli varmaan 20 x enemmän D: NOO, nyt täällä on joka hemmetin orrella joku matto kiikkumassa ja suunniteltiimpa isovanhempien kanssa ens kesälle parannusehdotuksia mattojen kuivausta ajatellen... ;)

Matot oli putsingissa seiskalta. Sitten kyläkaupalle hakemaan vähä saunasiideriä ja kalijaa, salkkarit ja hakemaan veljeä asemalta. Matkalla hörppäsin janooni yhden siiderin joka kilahti nätisti otsaan joten lähdin koirien kanssa vielä lenkille :) Oli aika hilpeä reissu, en huutanu tai menettäny hermojani niihin kolmeen kertaakaan! :D Voi itku. NO, hölkättiin loppumatka semmosta vauhtia, että Ruu pääs ravaamaan. Ja sehän ravas, pois tiehensä (Pois tiehensä, niimpä juuri)

Eli, ei olla treenattu mitään typerää tänään, kuten varmaan hyvin ymmärrätte tämän täyteläisen päiväni jälkeen. Ollaan hengattu ja pelon sekaisin tuntein muisteltu eilistä. Hyyyrr, kylmät väreet. Tänään ostettiin uus satsi kissanmurkinaa, huomen... Eiku, huomenna on mätsäri ja torstaina on "valmistujaiset". NO, perjantaina treenataan. Selevä.

Tulipa turha päivitys, tämmönen "livejournal" -kakkaa oikeastaan. Voisinkin copypastettaa sinne, kun en jaksa käydä sielä mitään enää rustailemassa. Nii-in, oisinhan mä _voinut_ kirjoittaa vaan: "Moi ihana päiväkirja! Tänään ei treenattu, koska oli NIIN paljon muuta tekemistä :)) Palataan asiaan huomenna, oi RAKAS päivisss! :>>>"

Ehkä en kumminkaan. Tää on sitä elämää. Enkä edelleenkään jaksa uskoa, että kukaan tätä lukee ees loppuun asti. Lopetatte siinä vaiheessa vähintään ku tajuatte, etten taaskaan kirjoittanut mitään fiksua, varsinkaan treeneistä.

Huah.

Tarkoitus kyllä on ollut kirjottaa viime päivien reeneistä tänne, aina on unohtunut.

Lauantai-iltana värkkäiltiin molempien kanssa jotain pientä. Ensin Tuisku. Lyhyitä pätkiä seuraamista ja tosi isot palkat vaikka tekikin huonosti (Tai siis, tässä kohtaa "isona palkkana" toimi ohjaajan kehut ja rapsut ja tietenkin maggaraa) Koirahan alkoi alkukankeuden jälkeen toimimaan kuin unelma (no, ei nyt ehkä ihan niin hyvin) mutta kuitenkin, olin suhteellisen tyytyväinen tuohon pikkuiseen punkeroon :) Matkaa pidennettiin ja lyhennettiin, käännöksissä palkkasin extrasti, jos meni hienosti. Välillä myös kehuin kesken suorituksen, taputtelin ja kannustin jatkamaan - toimii! Pari luoksetuloa (läpijuoksuna, pitää saada vauhtia ennenkuin alkaa pysähtymisiä treenaamaan), jopa kaukokäskyt oli niin nopeat ja innokkaat että koirasta oikein pääs kiljahdus ku oli niin innoissaan touhuamassa :O Sitä ei ookkaan kuultu sitten Kannus aikoijen... O__O Tuiskun moottorin varastaja on selvästi lukenut mun blogia! Nyt pyytäisinkin häneltä JOS millään viitsisit antaa sen loppumoottorin jälkeen vielä vähän extraa, täti ois oikein tyytyväinen ;)

Siirrytään inhokkiin: Tunnari. Eww, pelkkä sana jo ällöttää :D Hitto mä osaan vaan niin vihata sitä koko helvetin liikettä ja kaikkea siihen liittyvää. Ja täten myös mun koira vihaa sitä ;;P Asenne kohdallaan jne!
No, otettiin avuksi, oi niin loistavan mahtava palkka kuin kissanmössö ruoka, lohta kastikkeessa. Avotsie, kyl muute toimii :D En ois uskonu! No, jätin koiran maahan ja kävin piilottamassa kapulan heinikkoon. Hain koiran, otin sille perusasennon ja annoin käskyn. Meinas karata eka sinne palkkakipolle, mutta ohjasin sen etiäpäi. Yllättävän innokkaasti etsi, nokka kokoajan maassa. Kapula löytyikin suhteellisen helposti, kun Tuisku nosti sen heinikosta ylös niin kehuin ja annoin luvan mennä suoraan kupille, kapulaa palauttamatta. Tätä 3 toistoa ja lopetettiin, kerrankin se ONNISTUI! Hippasen tuli tätihin liikettä, ai että ;D Huomenna kauppaan kissanruoka ostoksille.

Ja sitten Ruu. Kello siis alkoi lähenemään jo puoltayötä, ku päätin läksiä noiden kanssa ulos, ruoka-aika siis oli ollu ja menny ajat sitten (No, meillä ei muutenkaan pidetä koirille mitenkään säännöllisiä soppa-aikoja) ja kakarallahan OLI ihan hirmu nälkä, olis voinu mennä vaikka solmuun :D Ihanaa tarmoa siinä kyllä aina välillä on, välillä pitää oikein nauraa toisen yritteliäisyydelle ja ahneudelle. Välillä taas kirotaan sitä sen koiran toista puolta... NO, joka tapauksessa, kissanruokaa en uskaltanut sitten edes kokeilla kun kaveri meni niin sekaisin jostain ihme näytenappuloista, mitä saatiin sieltä viime keskiviikon mätsäristä. Siis, se oli jotain ihan ihmeellistä :D Tota ei kyllä ohjaajan tarvi paljo innostaa, muuten menee vaan haukkumiseksi ja häsläämiseksi koko tuohu (Tykkään kyllä ihan hirveesti tommosesta "yliampuvasta" Ruutista) tai sanotaanko, että arvostan Tuiskun jälkeen tuollaista touhukkaampaa tapausta enemmän ;)

Alkulöpinät sikseen. Seuraamista ja sivulletuloa treenailtiin, yllättäen, ei me muuta osata :| Ja seuraamisetkin on sitä kahta - viittä askelta mutta hiljaa hyvä tulee, siitä on tullu motto Ruutin kanssa ;P Ärsyttää, kun en osaa päättää, kummalla mä tuota seuraamaan opetan, paikanvahvistamisella vai kontaktikävelynä. Teen molempia sekaisin nyt, kontaktikävely onnistuu ja koira pitää tärkeänä napottaa mua silmiin. Paikanvahvistamisesta tykkään itse (Ehkä siksi että Tuiskun opetin sillä ja pelittää hyvin, silloin tällöin) mutta koira taas ei oikeastaan tajua siitä hommasta mitään. Ja tässä tulee taas se entinen ärsytys kuvioihin: Vaikka intoa ja menoa treeneissä Ruutilla riittääkin, se on loppujen lopuksi aika tyhmä :P Tai, toistoja saa tehdä todella paljon ennenkuin hoksaa jutun. No eniveis, nappulapalkalla seuraamista ja vähän käännöksiä, pari luoksetuloa, "liikkeestä maahanmenoja" ja pikainen paikallamakuu. Luoksetulot onnistuu jo "kisanomaisesti", ei ongelmia. Vauhdikas, ei rysähdä päin ja tekee perusasennon nätisti vaikka joskus jää itse "korjailemaan" asentoaan. Maahanmenot alkaa sujumaan jo niin hyvin, että tarjoaa sitä aina. Ihan sama, istu, seiso tai maa, aina mennään kuitenkin maahan ;D Istumistreenailuja lisää, sekä seisomista, tehdä käskyt varmaksi ettei sekoita toisiinsa :) Paikallamakuussa ei ongelmaa, pysyy oikeassa asennossa minua kokoajan tillittäen (Extrahäiriönä oli veljet jotka olivat menossa uimaan saunasta päin tuohon joelle) ja niillehän piti sitten vähän "puhkia" mutta vaikka pelotti, niin silti yritti pitää katsekontaktin! :) Niin joo! "Pelottava" uimaan menevä isoveli joutui uhriksi. Käskin sen tehdä Ruutille luoksepäästävyyden ... Noo, neuvoista huolimatta teki sen väärin, innosti koiraa äänellään ja yritti saada sitä nousemaan (Sanoin että oo rauhallinen ja neutraali, käpälöit koiran ja juttelet jotain) MUTTA no, tulipa ainakin häiriötä, hyvin neiti pysyi paikallaan minua silmiin tapittaen, hyvä hyvä! :)

Ja sitten eilen, eli sunnuntai. Molemmat pääsi taas mukaan, mentiin tälläkertaa treenailemaan tohon ala-asteen kentälle, mukana menossa oli myös Kati sekä kääpiösnautseri Pepsi ja pk.saksanseisoja Tyyne. Laitoin Ruutin kiinni penkkiin ja Tuiskun jätin makoilemaan kans siihen ja sit katoin vähän miten Pepsi ja Kati tekee tokoa, yritin antaa neuvoja ja testailla mikä toimii ja mikä ei :) Sitten pidettiin Pepsille taukoa ja otin Tuiskun tekemään seuraamista. Hitto :O Sehän oli aivan intopinkeenä muka taas. Käännökset oli NIIN upeita, koira oli oikeasti niin messissä ku olla ja voi, keskittyi melkein satasella ja reagoi käännöksiin tosi upeasti ja piti paikkansa hienosti! Varsinkin oikealle käännökset (jotka on aina ollu enemmän tai vähemmän väljiä) oli eilen tosi kivan tuntuisia! Ja näyttikin sivusilmällä ihan kivalta, en sitten tiedä miltä se kentänlaitaan näytti. Mutta fiilis oli eilen kohdillaan! Seuraamispätkien jälkeen otin vielä metallinoudon, josta yllätyin myös. Koira läks hyvin perään, nosti suhteellisen reippaasti ja palautti melkein laukalla! O__O Yleensä se metallia hakee huonosti, ottaa huonosti ja tuo tosi huonosti. Mutta jotain oli tapahtunut, ehkä se ei vaan meinannu edes tajuta että se _on_ metallikapula :D Jaa-a, mutta kiitettävästi teki! Ja palautus oli kans hyvä, pa oli ok hyvä ja piti kapulaa "tiukasti" suussaan ku kokeilin, miten löysästi se sitä pitää. :) Rauhoittelin ja silittelin Tuiskun kuonoa kun kapula oli suussa ja sanoin "kiitos" odotin hetken ettei pudota sitä käskystä mutta ei! Odotti että itse pidän kapulasta kiinni ja sitten irroitti. Tennispallo toimi siitä palkkana, sen perään köntys lähtikin mallikkaasti ja yllättävän riehakkaasti. Palautus sitten tökki, Tuisku juoksi suoraan penkeille makoilemaan ja unohti pallon jonnekkin välille? :O Hä. Menin katsomaan mikä siihen nyt tuli niin rouvan silmään oli lentänyt kentästä hiekkaa eikä hän enää ollut kykeneväinen tekemään mitään. No, innostin sitä lähtemään uusiksi, otin pienen onnistuneen seuraamisen ja palkkasin turvallisesti maksamakkarasta, jonka jälkeen annoin luvan mennä takaisin siihen penkeille makoilemaan.

Vuoroon tulee Ruuti, joka on kiljunut äänensä käheäksi ollessaan AIVAN TOTAALISEN YKSIN penkissä kiinni AINAKIN IKUISUUDEN. Voi luoja sitä kiljumisen ja räyhäämisen määrää "MIKSI MÄ OON YKSIN HAE MUT HETI SINNE PRKL!"... No. Intoahan siinä yllättäen sitten piisaskin taas :P Samoja juttuja, seuraamista, pari luoksetuloa ja liikkeestä maahanmenoa (Joo, vaikka lauantaina mietinkin että pitää jättää se pois) muttaku on nyt niin hienoa ku se osaa sen jotenkin, vihdoin ja viimein :D Ei mulla Rutusta kummempia ole, kivasti meni, ja junnataan tosi kivasti paikallaan! ... Ärh.

Tuisku takaisin. Tunnarin piilottelua heinikkoon, kissanruoka / naudanmaha sekoitus odottamassa rasiassa. Tajusi rasian idean jo tosi hyvin, oli taas varastamassa sinne. NO, otin takaisin sivulle ja lähetin sen kapulalle lähempää joka oli melkein edessä. MUTTA EI! Anteeksi nyt mutta voi saatana, miten vaikeaa tolla pässille voi olla tuo?! MENNÄ SUORAAN ETEENPÄIN? Kun se lähtee aina etsimään sitä vasemmalta tai oikealta, MIKSI? Eihän se haju nyt NIIN kierrä, että se haisis sieltä. Eilen ei edes tuullut. No lyhyesti ja ytimekkäästi. Kaikki 3 toistoa oli ihan ... piip. Niinpä. No, teimpä itsekkin virheen ku aattelin sen menevän hyvin vieraassa ympäristössä, mutta eeeeeeikait se nyt vieraassa paikassa voi hyvin mennä ku ei se mene tutussakaan ympäristössä vahvasti. Argh.
Mä vaan niin vihaan tunnaria, onkohan jo tullut selväksi kaikille? ... >:|

Mutta silti, oon ollut ihan tyytyväinen meidän treenailuihin nyt :) Tänään taidetaan pitää vapaapäivä, tosin voisin käydä tekemässä jäljet tuonne pellolle muhimaan ja odottelemaan ajamista. On vähän suunnitelmia Tuiskun varalle tulevaisuuteen, mutta saas nähdä, miten menee ;) Mutta, nyt voin sanoa, ettei se jäljen ajaminen välttämättä olekkaan niin turhaa ;D VAIKKA, mulla meneekin sielä tänäänkin hermot, tiedän sen jo :P Mutta jos mä yrittäisin hillitä itseni, poltan mielikuvitus savukkeen samalla ku koira jäljestää, eiköhän se siitä.

Provinssiinkaan ei oo enää pitkä <3

Mutta kerrottakoon kuitenkin, että läpi se BH meni! Olen oikeasti yllättyny, potkua siitä suorituksesta puuttui mutta tuomarin mielestä kuitenkin jokainen liike meni niin hyvin, että antoi arvosanaksi jokaisesta osasuorituksesta ERINOMAINEN ... Wtf. Tiukka tuomari setä kyllä oli, että sinällään saa tyytyväinen ollakkin.

Ei tästä kyl tuu ny mitään, kirjoittelen huomenna kun väsyttää niin himona... :/

(fiksutotsikotkunniaan.net)

Hmm. Likat (Kaikki kolme) ovat tällähetkellä niin totaalisen väsyneitä rankan mätsäripäivän jälkeen, että treenaillaan huomenna vasta. Tuisku saakin vähemmän aamuruokaa, pikkupikku nälällä on kivaa tehä hommia varsinki ku tietää että tottiksen jälkeen saa lisää ruokaa! ;)

Hyvää yötä.

Kävin äsken Tuiskun kanssa ottamassa seuraamiskaavion vapaana. Teki taas samaa, seilailee ees taas seuraamisessa ja kontakti rakoilee välillä mutta kutakuinkin seurasi sentäs, eiköhän tolla läpi pääse. Huomiseksi pitää hakea piimää tai vastaavaa että saa juotettua tuota, lupasi +22 astetta lämmintä että HIPHEIHURRAA! >:/ Tottakai sen lämmön pitää tulla justiin huomiseksi, kuinkas muuten.

Liikkeestä istuminen onnistui, joudun antamaan siinä vieläkin apuja mutta sinällään ihan jees. Koira ihmetteli suunnattomasti sitä etten palkannutkaan heti istumisen jälkeen. Mutta voi voi, koita kestää Tuisku ;) Ja se liikkeestä maahanmeno! TAAS ihan sika hidas :O Ihan äääälyttömän hidas, Tuiskun tasoon nähden. Mutta sitä en ala hinkkaamaan yhtään nopeammaksi huomista varten, sekottaa sen istumisen kuitenkin siihen ;P

Illalla käyn vielä koko kaavion läpi ja aamulla otan sen paikallamakuun. Koe alkaa 17:30.

Perhosia mahassa. Miksi ihmeessä, se on vaan BH-koe, väliäkö sillä. Sen saa uusia niin monta kertaa kun jaksaa. Eli omin sanoin: "Mitä vittua sä sitten jännität?!" ... Nii-in.

Meinaan tää jännittäminen. Viime viikolla se tuleva BH-koe ei tuntunu miltään mutta nyt O__O Jännittää ihan tautisesti :/ Ei kummiskaa mee läpi, ei varmasti. Ja en sano tätä siksi, että voin sanoa myöhemmin "menipäs läpi lälläslää" vaan tuntuu nyt ihan oikeasti vähä heikolta. Kaupunkiosuudessa tuskin tulee mitään ongelmia, mutta se pitkä paikallamakuu + se että muistanko sitä seuraamiskaaviota ees :D Mutta senhän näkee sitten, muistaako vaiko ei...

Ollaan joo reenailtu likkain kanssa, mutten oo vaan jaksanut kirjoittaa epäonnistuneista treeneistä.Mä en voi vaan yksinkertaisesti ymmärtää, mihin Tuiskun moottori on hävinnyt :O Se, joka on vienyt Tuiskulta moottorin, voisitko palauttaa sen mahdollisimman pian oikealle omistajalleen? Kiitos.

MUTTA! Tänää mennään mätsäriin. Ruuti on ihan totaalisen karvaton tällähetkellä, Tuisku taas parhaassa karvassaan :) Saaaas nähä, kui menee :)

Niijjoo! Sunnuntaina käytiin Pohjanmaan lappalaisten kanssa Ylistarossa hiekkamontuilla yhteislenkillä :) Ruutilla olikin varsin hauskaa, kun noita "teiniksejä" oli Ruutin lisäksi kaksi muutakin, toinen 4 kk vanhempi ja toinen 4 päivää nuorempi ;) Sitten oli kaks "mummaa" eli Tuisku ja Venla, 4 vuotta ja sit yks kaaakkara, 5 kk vanha pikkupirpana joka oli niin ssuloinen :) Kuviakin räpsi Venlan omistaja Tuulia Kujanpää, http://picasaweb.google.fi/tuukujan/PohjanmaanLappalaiset255 tuossa linkki hänen ottamiin kuviin :) Ruuti meni jopa kävyn perässä uimaan, vähänkö oon ylypiä! :P


Onko mikään muuttunut ?

Ruuti 7 viikkoa

Ruuti 10 kuukautta

Eipä oikeastaan... :D

Saimpa sen päättötyön tehtyä ja lähetettyäkin vielä! Jesjes, huomenna nukun piiiiiiiiiiiiiiiiiiitkään :)

Meinaan ku keksii kaikkea muuta tekemistä, vaikka pitäis päättötyötä tehdä! :D Noo, sain tehtyä noi linkit nyt, pitää päivitellä joskus vielä. Lisäilin tohon kalenterinkin, tokokokeet loppukesälle ja syksylle on vielä kysymysmerkkinä kun en tiedä, onko Tuisku kisakunnossa koskaan... :P Mutta katsellaan.

Mää hajoan ton päättötyön kanssa aika totaalisesti kyl. ... >:/

Armoton päänsärky. Siis ihan mahtipontisen kamala. Tää tulee AINA keväisin, yhtenä iltana se vaan tulee ja yrittää tappaa mut. !

Ja kaiken kukkuraksi: Päivitin tota blogi linkkilistaa ja arvatkaapas! Tapahtui kummia ja puolentoista tunnin työ menikin hukkaan :) Vähänkö hienoa, vittu niin vituttaa suomeksi sanottuna. Ei oo helppoa mullakaan, ei todellakaan.

Huomenna uudestaan, jippii.

Noniin. En sitten ikinä saanutkaan kirjoitettua mitään matkasta :D Taisiis, tarkemmin, mitä me sielä tehtiin. No, kivaa oli joka tapauksessa.

Koirien kanssa menee vähän kehnosti. Ei silleen kehnosti, koirat voi oikein hyvin tai normaalisti. Tuiskulla oli juoksu tuossa taannoin, taas myöhässä :P Ihme kaveri sekin. No, kerrotaan lyhykäisyydessään: 3.4 tulin pois kuhmosta, 9.4 muutin pois Kannuksesta lopullisesti, 10. pvä tein trimmauksia, 11. pvä olin shoppailemassa matkaa varten, 12-20.4 olin reissussa, 21 ja 22 tein taas trimmauksia, 23 pvä käytiin Ruutin kanssa hakemassa kehätottumusta mätsäristä (sininen nauha, ei sijoitusta) 24 pvä lähdettiin Ruutin kanssa kannukseen, 25 oli päättäjäiset, 26-27 oltiin oulussa katselmuksessa, 30.4.-1.5 olin pitämässä koirahoitolasta huolta kun omistaja kävi kuvauttamassa kaksi kasvattiaan ja trimmasin kaks koiraa, 3-4.5 olin kouluttautumassa Hämeenlinnassa, maanantaina trimmaus. NYT voitte ehkä ymmärtää, että on minun ja Tuiskun suhde vähän.. Heikentynyt viime aikoina :P Lenkilläkin se on AINA ennen tullut kun sanoo "Tui tuu" mutta nyt korvat vähä värähtää eikä meinaakkaan tulla :P Hmm. Osittain sitten tämän suhteen heikentymisen myötä + juoksujen takia koiralla on joku ihme vire päällä tokossa. Se ei edes yritä. Aivan, se ei edes yritä. Tunnaria treenattiin viikko sitten vanhalla menetelmällä, piilotin kapulan heinikkoon ja lähetin koiran etsimään --> Intoa tuli taas ihan kivasti lisää vaikka alussa tökki. Sivulletulot on ihan hirveitä ja seuraaminen. Paljon on tekemistä, enneku voittajasta voidaan ykköstä lähteä _tavoittelemaan_, sitä, saadaanko sitä piiiiiiiiiiitkään aikaan, on taas erijuttu. Ruutumerkitkin sain ostettua prisman leluosastolta! Tommoset oranssit törpöt, ja pitihän niitä heti päästä koklaamaan. Namialusta + naksutin ei ollutkaan enää kiva juttu. Taisiis, laamaillenhan se sinne tietty meni, arr. Treenailtiin sitten loppuaika muuta ja annettiin koko ruudun olla. Illalla otettiin sitten uudestaan, ruokakupin kanssa vesisateessa. Meni paljon reippaammin, hyvä hyvä :) Ei mitään jarrutteluja, täpöllä vaan! Aamuruoalla otettiin taas mutta se laamaili jälleen. Iltaruoalla jätettiin sitten pois, ilmeisesti iltaruoka on parempi "treeniruoka" mitä aamu. No, aina oppii?

Tänään käytiin ottamassa sitten hakua Tuiskun kanssa tossa lähimetsässä. Maalimiehenä isoveli (kjäh kjäh, kärsi!) koira ei siis nähnyt kuka meni tai minne meni, vein sen pois kun Timo läks metsään. Otin "alkuhaukut" ja siirryttiin hakualueelle. "Ukko" ja voi luoja niin se läks! :O Hemonopeeta, siistii! Kävelin itse sitten perässä, koira _yritti_ saada ilmasta vainua mutta vetut, ku ei kerran tuullu niin miten se ilmalla ois löytänytkään (HYVÄ minä!) näki sitten Timon loppujen lopuksi, jee :D Haukku onnistu ja jatkoi haukkumista _maalimiehelle_ vaikka tulinkin lähelle. Otettiin vielä toinen kerta, Timo meni piiloon joen viereen ihan hemmetin vaikeeseen piiloon lähelle lähtöaluetta. Tuisku juoksi kevyesti paikan ohi, kuukkaili jossain takarajalla aikansa, tuli mun lähelle, läks taas ja oli ihan totaalisen hukassa. Käskin tarkistamaan jokirannan ja kun oli aktiivinen, kehuin hirveästi ja alko saamaan sitten taas jutusta otetta. Timo oli menny piiloon ihan jokirantaan, ison kuusen alle jonka alimmat oksat roikku maassa, minäkään en nähnyt tai tiennyt missä se oli :D Sinne se koira kuitenkin sitten juoksi ja haukku irtos hyvin. Tosi hyvä piilo, pitääkin tesmiä Ruttuselle ;)

Ja mitäs Ruutin kanssa. No, ensinäkin, ei kisata tokossa tänä vuonna. Katsellaan joskus, jos tuntuu/näyttää siltä että likka siitä hommasta innostuis. Ruuti vaan alkaa muistuttamaan päivä päivältä enemmän ja enemmän Tuiskua, joka alkaa vähän huolettamaan :D Se maahanmeno tökkii edelleen, sivulletulot on ok ja seuraaminenkin jo max viiden askeleen mittaista. Mutta siis, oltiin 23 pvä sielä mätsärissä seinäjoella ja voi O__O Kaveri oli ihan niinkuin ei ois koskaan muita koiria nähnyt ;o Ihan ku pellossa ois kasvanu elämänsä. Pelkäs kaikkea ja kaikkia, kulki hakatun näköisenä häntä koipien välissä :o Ihan paniikissa kun siihen koski tms :o ! Ohho, olin kyllä kieltämättä aika yllättynyt, en nyt ajatellut että se noin nopiaa ois höperöityny, mutta ilmeisesti. Siinä sitten melkein pari tuntia ooteltiin meidän kehäänmenoa joten oli hyvin aikaa totutella paikkaan ja siihen hälinään. Pikkuhiljaa Ruuti alkoikin rentoutumaan ja käyttäytymään, kehässä se oli jo oma normaali itsensä :) Teki siis TODELLA hyvää neidille, onneksi käytiin ennen katselmusta vähän muistelemassa, miten käyttäydytään. Katselmus oli siis seuraavana viikonloppuna mätsäristä, 26-27.4. Suunnistin päättäjäisten (:DD) jälkeen ERITTÄIN väsyneenä Ruutin kanssa lauantaina aamulla junalla kannuksesta ouluun. Oulussa Riikka oli tullut Rexin kanssa vastaan asemalle, käytiin kaupas ja mentiin kämpille. Söin, pakkasin kamat ja lähdettiin kohti katselmus aluetta kävellen, Riikka tuli oppaaksi (onneksi) päästiin alueelle hyvissä ajoin ja näin Ruutin kasvattajaa sekä kahta veljeä + omistajiaan ja vanha tuttu Iitu aka Ruttusen siskonkin näin :) Oltiin peräkkäin kehässä, Iitu 48 ja Ruttu 49. Oli kyllä kaikki sisarukset NIIN erinäköisiä :D Ruuti oli ihan kääpiö niihin verrattuna, pikku puikulapää.No, päästiin joskus kehään asti ja neiti käyttäyty ihan kivasti :) Näytti liikkeensä melkein (Vein liian lujaa niin meni laukalle) tuomarille ja seisoi nätisti :) Ihan OK arvostelu tuli mutta sijoitusta ei tullut. Iitu sen sijaan oli junnutyttöjen ykkönen! :) MAHTAVA JUTTU! Ja Ruutin veli oli junnupoikien ykkönen, samalla toinen veli oli ollut virallisissa näyttelyissä saaden EH:n! Niin, lisätään nyt vielä että tuomari laitto yleisön taputtamaan meille, kun koira esitettiin ja esiintyi niin valtavan hienosti "Jos kaikki nää koirat olis tänään esiintynyt tällätavalla, me oltais arvosteltu koirat ajat sitten!" Hävetti, mutta nätisti se kyllä oli :) Ruuti kuulemma esiintyi ilman hihnaa, tapittaen mua silmiin kokoajan (Joo, tapittamisen muistan mutta voe vattu, ääliö olin heittäny sen hihnanki siihen maahan! Pitääkö prassailla?) "Oliko Ruuti se joka esiintyi kauan ilman hihnaa?" kysyttiin multa galleriassa myöhemmin ja minä olin O__O Ilmeisesti siis esiintyi.
Raskaan katselmusviikonlopun (+ne päättäjäiset) jälkeen pakko lomailtiin pari päivää ja vappuna suunnattiin Jaaskin, Sannin, Ansan, Ruttusen ja Tuiskun kanssa kauhajoelle perinteiseen vappumätsäriin. Koiria oli ihan kiitettävä määrä, pentujakin ~40 :o Huuh. Saatiin eka punainen nauha mätsäristä! JIHUU! Pennuissa siis oltiin. Punaisten pentujen kehässä oltiin 6 parhaan joukossa, mitä jo sinällään ihmettelin :) Ei oltu nelosena ( :o ) eikä kolmosenakaan ( :O ) eikä vielä toisenakaan ( O__O ... :/ " Ei ilmeisesti sijoituttu)  "Punaisten pentujen parhaaksi tulee tänään Suomenlapinkoira...." O___O;; Mitä veettua? Hmm, joku virhe? :D Ei, kyllä meidät sinne käskettiin ja mun ilme oli varmasti jännittyneen, vittuuntuneen, järkyttyneen ja ilon sekamelska :D Eli jäätiin sitten hengaamaan sinne ja odotettiin BIS kehää. Bis kehässä oli siis kaikkien sinisten ja punaisten ykköset (Isot/pienet nartut/urokset, veteraani(t?), pennut ja oliko monirotuisista joku.. :o) Meitä ei tiputettu pois (O__O) ja oltiin sitten nelosia loppujen lopuksi :) Kaksi isoa pokaalia saatiin ja ruusukkeet, lisäksi 22,5 kiloa ruokaa! (Jota en tosin koirilleni syötä...) :D Ihan jees, oikee vieläkää tiedä mitä aattelis.

Noniin. Hypätään pahimman päivän yli suosilla. Mut, lyhyesti: Meni kaikki reenailut molempien kanssa niin vituiksi suomeksi sanottuna että teki mieli tappaa itsensä ja koiransa, näin kielikuvallisesti, ei kirjaimellisesti. Huoh.

Tänään tein Ruutille verijäljen jonka annoin vanheta n. tunnin. Pohjana heinäpelto/metsä, pituutta oli n. 150 m, pari 90 asteen kulmaa (kulmat "veretetty", yritin makooksia tehä) ja päässä veretetty broilerinsiipi. Alku läks hyvin, koira oli yllättäen taas intopiukeena ja kadotti jäljen heti jonka jälkeen hermostui ja koikkelehti sielä täällä. Rauhoitin tilanteen ja kehotin jatkamaan jälkeä _oikeasta_ kohtaa. Hetken meni hyvin ja taas kadotti. Taas rauhoitin ja jatkettiin siitä lyhyellä liinalla ettei päässy rallittamaan. Viimesen kulman teki hienosti ja siirtyminen pellolta metsään vesiojan yli sujui leikiten, koira ei epäillyt yhtään jäljen jatkamista :) Metsässä jatkettiin vielä 20 metriä ja jälki loppui siihen. Naudan verellä veretetty siipi oli tosi nannaa, niin nannaa että kaveri meinas _taas_ tukehtua siihen :D Pari "rousk rousk" ääntä ja sinne uppos. Huoh. Seuraavaksi pitkä _suora_ jälki, katsotaan mitä tapahtuu.

Jäljen jälkeen käytiin siis Tuiskun kanssa ottamassa hakua ja sieltä ku tultiin otin Ruutin vielä treenimään tokoa tohon ulos. Paikallamakuuta (ite seisoin lähellä ja palkkasin kontaktista, iisi piis of nakki), pari tosi "jeejee" sivulle tuloa ja kun koira huomas et mä oon tyytyväinen ja "iloinen" niin alko tekeen taas kivasti hommia :) Luoksetulo, pari paikalla käännöstä, extra hienot rapsut ja biletykset niin tyttö (ja tytöt) tykkäs :) Huomenna reenivapaata.

NIIN! Tuossa äiteen kanssa äsken siivottiin pöytää ja ku otin palasokeri kipon pois pöydästä niin jäin vaa tyhmänä tuijottamaan sitä... "Mitä helevettiä? O__O Missä sokerit on? Mä oon viimeksi juonu kahdeksalta kaffia ja silloin tää oli puolillaan, nyt tää on tyhjä...? O__O" Syy löytyi nopeasti. Arvatkaapa miljoona kertaa, kuka on ilmeisesti käyny syömässä pöydältä vähän jälkiruokaa, kun oltiin Tuiskun kanssa treenimässä? Jepni, Ruuti. Tosi fiksua vetää puol semmosta jälkiruokakulhollista palasokeria. Hampaat ja elimistö tykkää varmasti :) ! Ihmekkää ku toi on nii pimiä välillä... :D Eivaan, pitää alkaa nyt seuraamaan tilannetta ja pitää kippo ylhäällä (Kohta se ottaa ite emännänjatkon ja kapuaa sitä pitkin? En ihmettelis.) Mut, kassellaan :)

Mä yritän parantaa tapani ja kirjoittaa tänne useammin. Odottelen tässä edelleen sitä bannerikuvaa. Ja muutenki neuvoja et saisin tän vähä toimivammaksi. MUTTA, mulla ois tärkeämpääkin tekemistä. Nimittäin päättötyö. Ja puhtaaksi kirjoittaminen ei inspiroi _yhtään_... Puuh.

Oli ja meni, tahdon niin kovasti takaisin. JOS mulla ei olis koiria, niin...

Kirjoittelen reissusta pitemmästi joskus. Oli hienointa, varsinkin markkinoilla <3 :))

Noniin, sitä kotiuduttiin torstaina Kuhmosta :) Olin siis töissä Ultima Taigalla, pääsin ajelemaan valjakolla! Oli huisin hienoa, jos niistä kokemuksista miinustetaan se kun roikuin reen perässä 300-400 metriä kiljuen "SEEEEIS SEEEIS SEEIS PERKELE!" ja kukaan koirista ei kuunnellut siinä vauhdin hurmassa :D Tuloksena tästä polvi mustana (ja paisuneena) sekä vyötäröllä 15 cm pitkä mustelma :D Mutta en päästänyt valjakkoani irti, en jumaliste päästänyt! :D Eli ekana päivänä kierrettiin 9 kilsaa, mulla 3 koiraa valjakossa Vera - Johnny kärjessä ja pyöränä Takku. Seuraavaksi kierrettiin 26 kilsaa, koirina kärjessä Maya - Tassu, pyörinä Zorro -Hakkarainen "Häggis". Tämä siis oli se sama valjakko, jonka kanssa alkumetreillä heitin lipat. Lähtöpaikat oli siis tamppaantuneet kovaksi, lähdin viimeiseltä paikalta. Otin karaffiinin irti ja ankkurin ylös maasta, seison koko painollani jarrulla ja koirat lähti vetämään. Huudan "SEIS SEIS SEIS!" ja kukaan ei kuule. Ensimmäinen kurvi *KLING* Minna nurin ja siinä sitä sitten roikutaan :D Onneksi minut sitten pelastettiin loppujen lopuksi ja matka jatkui! Sitten viime viikon lauantaina pääsin ajelemaan Grönskikutosella! Vähänkö oli MAHTAVAA? Koirina kärjessä: Roope - Tiikeri, keskellä: Tarmo - Peppi ja pyörinä Otto - Panda. Se oli jo aikamoista menoa! Onneksi oli niin "raskas" keli, niin ei kaaduttu taas ;) Tosin, ku ekan kerran pysähdyttiin niin jarru ei taaskaan pitänyt ;P Viimeisin reissu oli 9 kilsaa taasen, kärjessä Johnny - Häxli ja pyöränä Lilli. Uupumus ja kauden loppuminen + lämmin ilma näkyi kyllä koirissa, vähän oli laiskanpuoleista menoa ja ylämäkiin meinattiin hyytyä, vaikka minä juoksin perässä. Inhottava tunne. Muuten siivoiltiin tarhoja, ruokittiin koiria ja tehtiin hoitotoimenpiteitä, leikattiin kaikilta (paitsi Veralta jäi 2½ tassua leikkaamatta ;P) kynnet ja harjattiin pahimmat karvanlähtöiset vedeltiin harjoilla läpi.  Mutta kivaa oli ja kamala ikävä jo koiria, ehkä mä vielä joskus ne nään :)

Jaa-a. Mites meidän treenailut? Aika heikosti, itseasiassa ;P Paljon ois tekemättä, enkä tiedä mistä aloittaisin. Halliaikakin on loppunut ja ulkona on niin märkää ja kuraista, ettei kehtaa lähteä. Niin, Tuisku aloitti eilen juoksunsa joten sillä on tärpit ku tää on Canarialla :D Niin tosiaan, ensi viikon lauantaina lähtee lento Cran Canarialle, Las Palmasiin <3 Uuh, näytti +21 ja aurinkoista, kyllä se aina tän +4 voittaa! :)

Niin joo, ja itse olen mahataudissa, vähän puhti pois. Mut, katsellaan. Keskiviikkona jätän kannuksen lopullisesti taakseni elikkä muuttokuorma lähtee kohti etelä-pohjanmaata. Jeij :)

Noniiiiiin. Nukuin sitten puolitoista tuntia silloin ja melki myöhästyin ;D Elikkä pyörällä asemalle, ja siitä sitten junaan ja kohti Helsinkiä <3 Nukuin oikeastaan koko matkan, ekan kerran heräsin Seinäjoella, sitten Tampereella ja viimeiseksi Riihimäellä :D Että rattoisasti meni! Oikean ratikan etsiminen ja kohti Sörnäisiä. Otin jopa oikean ratikan heti ja pääsin oikealle pysäkille, löysin oikean summerin ja vielä ovenkin ja perillä oltiin :) Käväisin siis yhdet pennut testaamassa.

Päivä kuluikin rattoisasti, käytiin lenkillä, syötiin, puheltiin ja testattiin pentuset. Kahdeksan maissa lähdin sitten poespäin, oottelemaan kaveria rautatientorille. Kaveri tuli, käytiin kaffilla (ja nähtiin 2 nurmolaista, pelottavaa..) ja expresson jälkeen oli IHAN PAKKO käydä baarissa juomassa keventävät :D Hyi hitto se presso oli pahaa, onneksi en itselleni ostanut ;)  Vetäsin ihan hyvällä tahdilla jekkubatteryni (Ihan sika iso lasillinen ja maksoi saman verran mitä täällä! :O) ja sitten asemalle ja siitä junaan :) Riihimäen jälkeen nukahdin, sitten heräsin treellä ja seuraavaksi Pännäisissä :D Takaisin Kannuksessa olin siis tänä aamuna 20 yli 5 :) Koirilla olikin mennyt täällä ihan kivasti ja mentiinkin melkein heti takas nukkumaan, ku tulin :)

Mutta oli kiva reissu, suurkiitokset Anulle! :) Helsinki on vaan niin iso sydän että huoh <3

Niin, huomenna sitten kello 7 kohti Kajaania! On tää kans, kokoajan rreissussa...

! Meinasi vielä unohtua :) Tuiskulle on siis BH-koe katseltuna toukokuulle, että sinne siis! Tuomarina on kuulemma suhteellisen tiukka setä, mutta oikeudenmukainen eikä mikään roturasisti :) Jes!

Noni, tänään tuo meidän vanhus, elikkä Shetlanninlammaskoira papparainen Simba täyttää 10-vuotta! Onnittelut rakkaalle harmurille, toivottavasti monta vuotta vielä edessä!

Onnea myös kaksoisveljelle 19 vuoden iästä!

Niin, ja taas jälleen, Miskajasmin K-pennuille myös synttäriä (miljoonannen kerran...)

Treenailtu ollaan molempain kanssa, vähän vaan jäänyt tää kirjoitteleminen niistä vähälle (taas..)

Niimpä niin. Ajattelin eilen olla oikeasti taase reipas ja lähteä noiden akkojen kanssa treenaamaan hallille. Lähdettiin joskus puol kuuden maissa kävelemään kahden ihmisen ja neljän koiran kanssa kylille (se itsessään oli jo raivostuttavaa, kelikin oli liian jäinen!) Aateltiin et käydään hakemassa ne avaimet nyt vihdoin sinne hallille niin päästään koska vaan treenailemaan. NO, Jenni olikin jo hallilla ja sanoi ettei avaimia saakkaan tänään, koska sielä ei ollut kukaan meille niitä antamassa! Voi argha, tuska ja veetutus. Veetutti ku pientä oravaa talvi aamuna, käpy jäässä ja hampaat katki. No, käytiin sitten vaan viikonloppu kaupassa...

Ois tarkoitus nyt lähteä sinne halille ja tänään saadaan peräti ne avaimet! Jippii! Kuudelta loppuu edellisten vuoro niin ollaan sielä sit ilta, perkel. Mutta empä nyt voikkaan ottaa Ruutia mukaan kun se kerran jo eilen käveli tuon matkan - turhaan. Ehkä mä sitten maanantaina menen pelkästään sen kanssa.

Käpyyn ottaa edelleen, olis ollu niiiiiiiiiin parasta päästä eilen treenaamaan, ja nyt veetuttaa vieläkin se niin kovasti etten tiedä uskallanko treenata Tuiskun kanssa kun ei se kummiskaan pelitä jos minä olen tälläinen.

Katsellaan! :) Ainahan mä voin kyllä Ruutin kanssa sisällä treenailla illalla jotaki...? Saas nähdä...

Jippii, löydettiin kiva lenkki maasto eilen (yöllä) Nitan kanssa :D Sinne siis suunnattiin sitten tänään kera koirien, ilma oli... öhh, vaihteleva? Välillä paistoi aurinko, välillä satoi rakeita kovan tuulen kera ... Ihan jees lenkki, vaikka olikin Ruutille turhan pitkä vielä :( Toivottavasti ei hajonnut moisesta!

Eli, ei olla treenailtu pahemmin nytten, koska koirat on nukkuneet koko päivän :D

Niin, pari päivää taas jaksoi päivitellä ja sitten into lopahti ;P Ei vaan, oli mulla oikeastikkin tarkoitus käydä viimeisten käytännöntuntien jälkeen kirjoittelemassa fiiliksiä mutta oli illalla yhden käppänän trimmaus + vietettiin viimeistä iltaa luokkalaisten kanssa ja siinähän se aika sitten menikin. Seuraava päivä kuluikin sitten sängyn pohjalla ;P Lauantaina lähdettiin käymään hallilla mätsärissä, minä esitin Ruutin ja Nita esitti Tuiskun. Ruutia vastassa oli nätti Sammarityttö, joka sai punaisen ja täten Ruuti sinisen. Tuomarin kommentti oli "Nää on kyllä molemmat aivan ihania" :D Noo.
Tuisku sai punaisen, vastassa myös sammarityttö. Molemmat käyttäytyivät kehässä nätisti, jopa Tuisku nosti häntänsä seistessään selänpäälle (taisiis, heilutteli sitä puolelta toiselle) :D Ruuti esiintyi oikein mallikkaasti, mulla vähän ongelmia tuossa kehän kiertämisessä :DD Ruutilla oli ekaa kertaa "näyttelyhihna" kaulassa ja nätisti se meni, pitää vaan itse muistaa kävellä nopeasti pitkillä askelilla meinaan jos juoksen hitaasti tuo roikkuu heti hihnassa tai lahkeessa :DDD Huups. TOKI sitä vois harjoitella, saa nyt nähdä. On tässä virallisiin vielä aikaa kuiteskin. Kaikesta huolimatta Ruuti oli sitten sinisten pentujen KAKKONEN! Kaiken kaikkiaan pentuja oli siis yli 40 joten ihan hyvin meni, kaikesta huolimatta! :) Hyvillä mielin lähdetään toistekkin, kaveri esiintyi sen verran kivasti että kehtaa lähteäkkin! :)
Tuisku ei sijoittunut enää aikuisten punaisissa :( Yhyy, vedän ranteet auki muovikortilla ;)

Mutta se siitä lauantaista. Koirat oli aika rikki puhki päivän jälkeen, joten sunnuntai ja maanantaikin meni vielä lepäillessä. Tiistaina lähdettiin sitten Nitan ja koirien kanssa Nurmo-cityyn, trimmailtiin pari koiraa ja muuten vaan hengattiin --> eli ei taaskaan treenattu. Itselläni oli sen verran paska olokin, kun flunssa ja kuume olivat päällänsä loppuviikosta :( Minnan piti tulla Onnisen kanssa meille treenaamaankin viikonloppuna mutta katsottiin paremmaksi siirtää treeniviikonloppua myöhemmälle, kun ollaan molemmat oikeasti kunnossa ja ois paremmat ilmatkin. Kyl me vielä ehitään!

Ainiin. Menin sitten ilmoittautumaan kurssillekkin! :O Kesäkuun lopulla mennään Tuiskun kanssa hiomaan VOI/EVL liikkeitä Leena Välimäen viikonloppu kurssille :) Oli suhteellisen halpa ja vieläpä Nurmossa/Sjoen alueella joten välimatkakin on erittäin kohtuullinen (10-15 kilsaa) ja mukana on muitakin lappalaisharrastajia :) Jippii! Saas nähdä, millaista on...

Lauantaina tultiin takasin kannukseen. Koirat on sunnuntaista asti maiskutelleet luita, kovasti niillä aika kuuluu niiden kanssa (Ja Ruuti herättää mut aina varhain aamulla ulos, kun kaverilla on hirvee luukakkahätä :D) Tänään värkkäiltiin Ruutin kanssa jottai ku sillä oli niiiiin ihanan paljon virtaa aamusta! :) Sivulletuloja, paikallakäännöksiä, paikallamakuuta, nopeaa istumista ja nopeaa maahanmenoa. Näitä kaikkia siis ihan tässä sisällä, nappulapalkkana (Nappuloilla mitä saatiin palkinnoksi mätsäristä!). Naksutin on taas hukassa, joten en saanut palkkaukseen oikeaa tatsia :( Nooh. Ihan kivasti meni, pennulla ois pitäny olla vähän enemmän nälkä tai paremmat makupalat, ei oikein tehnyt täysillä :/ Emt, jotenki jäi kummallinen olo koko treeneistä...? Mikään ei etene minnekkään :D

Lopuksi tein pienen kokeen. Piilottelin tänne huoneeseeni nappuloita vaikeisiinkin paikkoihin ja kun Ruuti pääsi huoneeseen, se nuuskutteli huoneen järjestelmällisesti! Tosi hienosti kyllä käyttää nenäänsä tuo tyttö, sitä korkeammalla olevat namit oli vähän vaikea paikantaa mutta löytyi nekin. Tekee tosi itsenäisesti hommia, eikä kaipaa mun apua. Tuiskulle tein kanssa naminpiilotusta, sen kanssa mun taas oikeastaan PITI olla vieressä kertomassa mitä tehdään. Paineistui raukka tuostakin hirveästi "EMMÄ KUITENKAAN LÖYDÄ!" tai "EMMÄ USKALLA LAITTAA ETUTASSUJA TUOHON RUOKATYNNYRIN PÄÄLLE" yms :/ Mutta selvästi teki paremmin hommia, kun kehuin sitä kun työsti, häntä heilui niin vimmatusti ja nokka kävi :) Heti jos sen jätti yksin niin tuli pois haistelemasta "Mitä mä nyt teen?" On se hauskaa, kun noi lapsukaiset on kun yö ja päivä, toisaalta taas samantyyppisiä tyttöjä :)

Mutta nyt lenkille. Pitäis yrittää päästä sinne hallille joskus + alkaa noudattamaan tuota "viikkojärjestystä". Huoh.

Koko päivän tänään hallilla, puol ysistä puol viiteen :D Molemmat tyttölöiset mukana, oon ihan super ylpee Ruutista, hauska kaveri! ...Tuiskun kanssa meni taase huonommin mutta NYT en jaksa kirjoittaa, pakko mennä nukkumaan! Yritän huomenna ehtiä päivittelemään kunnolla, jos ees muistan mikä meillä nyt muka meni niin hyvin, että oikein kirjoittaa pitää :D

Huomenna viimeinen koe, JIHUU! (..Luinkos? Enni. :/ )

Oltiin viime kirjoituksen jälkeen Jennin kanssa ulkona savukkeella. Tuli fiksu (?) idea tähän meidän treenaamattomuuteen :D Elikkä, kirjoitettiin paperille, mitä tulisi treenata, mihin kiinnittää huomiota erityisesti ja sitten "päiväohjelma" :D Saas nähdä onnistuuko. Ja yksi syy näihin listoihin oli se, että mulla meinaa karata mopo ihan totaalisesti käsistä, ku treenaan pienempää kakaraa 4218964168 asiaa opeteltavana ja arvatkaapa, muistanko koskaan olla treenaamatta kaikkea?! Enni. Mutta, tässä listat, mitä ylös kirjoitin:

Tuisku

Treenattavaa?

- Tunnari
- Ruutu
- Luoksetulon pysäytykset
- Liikkeestä istu (pitää yllä samalla liikkeestä maa & seiso-juttuja, idaria?)
- Paikallamakuu
- Luoksetulo
- Seuraaminen
- Metallinouto
- Hyppynouto
- Kaukot

Mihin kiinnittää huomiota?

- Liikkeiden hiominen mahdollisimman varmaksi, ennen kokeeseen menoa, yrittää päästä harjoittelemaan oikeaa kisatilannetta
- Yrittää treenata ilman, että koira paineistuu vastoinkäymisistä. Osata siis kannustaa, vaikka meneekin huonosti eikä menettää malttiaan "voi tee ny prkl jotaki AAARRRGHH!" :D
- Leikkimisellä ja huumorimielellä treenaaminen, niin että molemmilla OLISI hauskaa, eikä niin pirun totista, mitä on nyt viime aikoina ollut.
- Miettiä erilaisia palkkaustapoja, naksutin enemmän mukana, namialustojen hyödyntäminen
- Muistaa pitää vapaapäiviä / vapaa viikkoja molemmille koirille.
- Jättää välillä tokoilut sikseen ja keskittyä muihin lajeihin (Haku, jälki yms.)

Huah. Siinähän sitä jo oliskin. Laitetaan tähän vielä toi viikko-ohjelma, ihan siltä varalta jos ja kun kadotan tuon lapun :D

Maanantai:
Seuraaminen. Käännökset, askeleet eteen/taakse/sivuille, paikka, kontakti, kestävyys, varmuus.
Liikkeestä istu. Nopeus! oikea taktiikka istumiseen

Tiistai:
Metalli, hyppynouto. Innokkuutta molempiin lisää ilman, että kapulaa aletaan naljaamaan. Palautus nopeaksi ja "suoraksi" (tekee kunniakierroksen aina kun on palauttamassa kapulaa, sellaisen pienen typerän ringin...) hyvä pito kapulalla, ja sivulla kapulan sylkeminen unholaan!

Keskiviikko:
Paikallamakuu. Varma "maa" käsky ja varma istumaan nouseminen. Ja suurimpana ongelmana: MAASTA EI NOUSTA, ENNENKUIN MINÄ SIIHEN LUVAN ANNAN! Eli paineistuminen pitää saada pois...

Kaket. No ensinäkin: HUOH! Vois kyllä vähempää kiinnostaa näiden treenaaminen :D Niin takkuamista mulle kyllä. Eli joo, asennonvaihdokset nopeammiksi ja varmemmiksi, takajalat kuosiin ettei liiku eestaas joka välis. Mutta jotain edistystä on tässä kyllä tapahtunutkin! :) Viime kokeessa kakeista ei tainnu tulla mitää pisteitä...? :D Huah!



Torstai:
Ruutu. Varmuus, nopeus ruutuun mentäessä. Seisominen, maahanmeno ja seuraaminen eli loppuliike kasaan, kun vauhtia ja varmuutta on tarpeeksi.

Luoksetulo. Hetsejä, superpalkkoja, namialustoja ... Palkkaustavat saa muuttua siis. Paljon läpijuoksuja, ei pysäytyksiä ennenkuin ne on oikeasti varmat. Tuiskulla ei oo mitään kiirettä siis mun luo (ilman painetta) eli jotain pitäis tehdä.

Perjantai:
Tunnari. Kapulan piilottelu jatkuu, vaikka hylkäsin ajatuksen jo yhdessä välissä koska Tuisku nälväsi kapulaa, tai siis rutistaa sen hampaiden välissä silleen ärsyttävästi *kruuuuts* ... Palautus varmaksi tässäkin, jo kerran löydetty mutta nyt kadotetun innon löytyminen uudelleen (ilman nälväämistä...) vauhti ja non-sylkemistä siis treenataan. Kapulan etsimistä pimeässä näin aluksi, jossain vaiheessa kapula "kasasta" oman kapulan löytymistä.

Viikonloput lepopäiviä, lukuunottamatta normaalia liikkumista TAI jos intoa on, treenataan viikon huonointa liikettä.


Ruuti

Treenattavaa? (...liikaa...)

- Leikkiminen+nouto
- Sivulletulo+käännökset
- maahan
- istu
- maa
- seiso
- luoksetulo
- paikallamakuu
- "seuraaminen" + kontakti
- erilaisia palkkaustapoja!

Mihin kiinnittää huomiota?

- Innokkuuteen (Innokkuuden säilymiseen, treenien pituus yms)
- Kontakti!
- Molemmilla hauskaa
- Leikin varjolla, ei "totista" eikä vaatimista
- Joskus naksulla, joskus ilman, leluilla, nameilla, kontaktialustat ymsyms


Maanantai:
Seuraaminen. Sivulletulot, käännökset, kontaktikävely, paikanvahvistaminen

Tiistai:
Luoksetulo. Varmuutta, kiinnittää huomiota siihen että paikalla pysytään. Palkata myös "kesken liikkeen" istumisesta, ei aina kutsuta luokse vaan palataan viereen, karkuun lähtemistä tms. Nopeus ja halu mun luokse on onneksi suht kova, se siis ok ;P Palkkaustavat vaihtelee.

Istu. Samallahan tuossa tulee istumista treenittyä. Oikea taktiikka, "liikkeestä istumista", nopeutta, tehdä liikkeestä pennulle mukava.

Keskiviikko:
Paikallamakuu. Ennen tätä siis pitää hioa maa varmaksi, toki voi sivullakin ohjailla koiraa maahan, en tosiaan tiedä, kannattaako se sitten tulevaisuutta ajatellen ...? Pieniä välimatkoja, tuttujen koirien kanssa häiriötä aluksi, kontaktiin huomiota -> ei tee liian nopeasti liikkeestä koiralle vaikeaa vaan etenee niin hitaasti että kontakti PYSYY kokoajan...

Maa. No, apujen häivyttäminen. Tekniikkaa hioa ja pitää huolta, ettei palkkaa lonkasta ;P

Torstai:
Seiso: ... Ihan yleistä treeniä vaan, ei tässä oo mitään ongelmaa ollut vielä, reenaamisen puutetta!
Ja hyppy, mitä ei oteta ennenkuin seiso on valmis.

Perjantai: Leikkiminen. JEE, Perjantai on leikkipäivä! Eivaan, ihan oikeasti treenataan leikkimistä, voiko typerämmältä kuulostaa? :D Noo, harjoitus tekee mestarin. Leikin ohessa otetaan myös noutoa, leikin varjolla.

Viikonloput lepoa. Pennun kanssa ei tehdä viikolla, jos tuntuu väsyneeltä ja innottomalta. En halua sille kuitenkaan mitään loppuun palamista :D Ruttusen ehdoilla, saa nähdä kauanko se jaksaa tällä tahdilla (kauanko minä itse jaksan?) aika hurjaltahan tuo lista näyttää varsinkin pennulle, mutta hei, onhan se nyt jo perkeles 6kk, pitäis jaksaa! :D Katsellaan, katsellaan.

Ainiinjoo, ja päätin että jos tytöt näyttää veettuuntuneilta, niin ei treenata tokoa vaan opetellaan typeriä temppuja, ne onnistuu aina ja koirilla on yllättävän hauskaa (ja mua lähinnä kyllä veetuttaa mut...)

Huah, ja sitten nukkumaan. Huomenna koulutusnäytöt aamusta (iik) ja iltapäivällä ilmeisesti "normikäytäntöä" hallilla. Tytöt mukaan koko päiväksi eli keskiviikon osa jää meiltä huomenna ehkä treenaamatta kun tehdään päivän mittaan varmasti ihan tarpeeksi kaikkea.

 Kylläpä tuleekin näin alkuunsa tiuhaan tekstiä :D Tänään ei mitään eriskummallista kyllä ees tehty, herättiin likkojen kanssa liian myöhään -> ruoka -> ulos ja sitten pitikin jo polkea koululle. Yritystoimintaa oli koko päivä, koira DVD projektijuttuja :) DVD on nyt leikattavana Kokkolassa ja maaliskuulla pitäisi olla painovalmis ja sitten vaan myyntiin nopsaan (ennakkotilauksia saa tehdä ;D)

Ruuti pääs juoksemaan 18 viikkoisen saksalaistyttösen, Faran kanssa raviskalle. Puupilla näytti olevan hurjan kivaa, johtuen ehkä siitä että sai kokoistaan seuraa tälläkertaa :) Juoksivat puolisen tuntia jonka jälkeen pitikin jo kiiruhtaa huippumallia tölläämään ;P Ja niin, taas aukes Ruutilta anturoista nahka ja takakannuksesta juos veri oikein kunnolla! ... Nooh, kylläpä noi siitä kovettuu jos kerran aukeavatkin noin helposti. Viikonloppuna varmaan lähdetään näiden kanssa metsään samoilemaan, jos vaikka sais kameranki mukaan...

Illalla käytiin vielä Tuiskun ja Funin kanssa raviskalla, aika tahmeeta oli tyttöjen liikkuminen johtuen ehkä siitä että Funi alkaa pikkuhiljaa melkeimpä pelkäämään Tuiskua ku täti käyttää vähä liian rajuja otteita siihen ;P Perhanan labbis, sanois takasi!

Huomenna viimeiset konetunnit ja illalla järkätään "mätsäri" kakkosten koirille, missä arvostellaan niiden rakennetta... Ei meidän koirat vaa tommosiin koskaan päässy, e-hei! :/ Hm.

Laitan tähän loppuun vielä tänään otetun yhteiskuvat Teestä ja Ärrästä sekä ärrän nukkumiskuvan hurjan riekkutuokion jälkeen :)

Tuisku 3v 10kk & Ruuti ½ v, 1vko




Krooh, piiiiuhh <3 Mussu.