Tarkoitus kyllä on ollut kirjottaa viime päivien reeneistä tänne, aina on unohtunut.

Lauantai-iltana värkkäiltiin molempien kanssa jotain pientä. Ensin Tuisku. Lyhyitä pätkiä seuraamista ja tosi isot palkat vaikka tekikin huonosti (Tai siis, tässä kohtaa "isona palkkana" toimi ohjaajan kehut ja rapsut ja tietenkin maggaraa) Koirahan alkoi alkukankeuden jälkeen toimimaan kuin unelma (no, ei nyt ehkä ihan niin hyvin) mutta kuitenkin, olin suhteellisen tyytyväinen tuohon pikkuiseen punkeroon :) Matkaa pidennettiin ja lyhennettiin, käännöksissä palkkasin extrasti, jos meni hienosti. Välillä myös kehuin kesken suorituksen, taputtelin ja kannustin jatkamaan - toimii! Pari luoksetuloa (läpijuoksuna, pitää saada vauhtia ennenkuin alkaa pysähtymisiä treenaamaan), jopa kaukokäskyt oli niin nopeat ja innokkaat että koirasta oikein pääs kiljahdus ku oli niin innoissaan touhuamassa :O Sitä ei ookkaan kuultu sitten Kannus aikoijen... O__O Tuiskun moottorin varastaja on selvästi lukenut mun blogia! Nyt pyytäisinkin häneltä JOS millään viitsisit antaa sen loppumoottorin jälkeen vielä vähän extraa, täti ois oikein tyytyväinen ;)

Siirrytään inhokkiin: Tunnari. Eww, pelkkä sana jo ällöttää :D Hitto mä osaan vaan niin vihata sitä koko helvetin liikettä ja kaikkea siihen liittyvää. Ja täten myös mun koira vihaa sitä ;;P Asenne kohdallaan jne!
No, otettiin avuksi, oi niin loistavan mahtava palkka kuin kissanmössö ruoka, lohta kastikkeessa. Avotsie, kyl muute toimii :D En ois uskonu! No, jätin koiran maahan ja kävin piilottamassa kapulan heinikkoon. Hain koiran, otin sille perusasennon ja annoin käskyn. Meinas karata eka sinne palkkakipolle, mutta ohjasin sen etiäpäi. Yllättävän innokkaasti etsi, nokka kokoajan maassa. Kapula löytyikin suhteellisen helposti, kun Tuisku nosti sen heinikosta ylös niin kehuin ja annoin luvan mennä suoraan kupille, kapulaa palauttamatta. Tätä 3 toistoa ja lopetettiin, kerrankin se ONNISTUI! Hippasen tuli tätihin liikettä, ai että ;D Huomenna kauppaan kissanruoka ostoksille.

Ja sitten Ruu. Kello siis alkoi lähenemään jo puoltayötä, ku päätin läksiä noiden kanssa ulos, ruoka-aika siis oli ollu ja menny ajat sitten (No, meillä ei muutenkaan pidetä koirille mitenkään säännöllisiä soppa-aikoja) ja kakarallahan OLI ihan hirmu nälkä, olis voinu mennä vaikka solmuun :D Ihanaa tarmoa siinä kyllä aina välillä on, välillä pitää oikein nauraa toisen yritteliäisyydelle ja ahneudelle. Välillä taas kirotaan sitä sen koiran toista puolta... NO, joka tapauksessa, kissanruokaa en uskaltanut sitten edes kokeilla kun kaveri meni niin sekaisin jostain ihme näytenappuloista, mitä saatiin sieltä viime keskiviikon mätsäristä. Siis, se oli jotain ihan ihmeellistä :D Tota ei kyllä ohjaajan tarvi paljo innostaa, muuten menee vaan haukkumiseksi ja häsläämiseksi koko tuohu (Tykkään kyllä ihan hirveesti tommosesta "yliampuvasta" Ruutista) tai sanotaanko, että arvostan Tuiskun jälkeen tuollaista touhukkaampaa tapausta enemmän ;)

Alkulöpinät sikseen. Seuraamista ja sivulletuloa treenailtiin, yllättäen, ei me muuta osata :| Ja seuraamisetkin on sitä kahta - viittä askelta mutta hiljaa hyvä tulee, siitä on tullu motto Ruutin kanssa ;P Ärsyttää, kun en osaa päättää, kummalla mä tuota seuraamaan opetan, paikanvahvistamisella vai kontaktikävelynä. Teen molempia sekaisin nyt, kontaktikävely onnistuu ja koira pitää tärkeänä napottaa mua silmiin. Paikanvahvistamisesta tykkään itse (Ehkä siksi että Tuiskun opetin sillä ja pelittää hyvin, silloin tällöin) mutta koira taas ei oikeastaan tajua siitä hommasta mitään. Ja tässä tulee taas se entinen ärsytys kuvioihin: Vaikka intoa ja menoa treeneissä Ruutilla riittääkin, se on loppujen lopuksi aika tyhmä :P Tai, toistoja saa tehdä todella paljon ennenkuin hoksaa jutun. No eniveis, nappulapalkalla seuraamista ja vähän käännöksiä, pari luoksetuloa, "liikkeestä maahanmenoja" ja pikainen paikallamakuu. Luoksetulot onnistuu jo "kisanomaisesti", ei ongelmia. Vauhdikas, ei rysähdä päin ja tekee perusasennon nätisti vaikka joskus jää itse "korjailemaan" asentoaan. Maahanmenot alkaa sujumaan jo niin hyvin, että tarjoaa sitä aina. Ihan sama, istu, seiso tai maa, aina mennään kuitenkin maahan ;D Istumistreenailuja lisää, sekä seisomista, tehdä käskyt varmaksi ettei sekoita toisiinsa :) Paikallamakuussa ei ongelmaa, pysyy oikeassa asennossa minua kokoajan tillittäen (Extrahäiriönä oli veljet jotka olivat menossa uimaan saunasta päin tuohon joelle) ja niillehän piti sitten vähän "puhkia" mutta vaikka pelotti, niin silti yritti pitää katsekontaktin! :) Niin joo! "Pelottava" uimaan menevä isoveli joutui uhriksi. Käskin sen tehdä Ruutille luoksepäästävyyden ... Noo, neuvoista huolimatta teki sen väärin, innosti koiraa äänellään ja yritti saada sitä nousemaan (Sanoin että oo rauhallinen ja neutraali, käpälöit koiran ja juttelet jotain) MUTTA no, tulipa ainakin häiriötä, hyvin neiti pysyi paikallaan minua silmiin tapittaen, hyvä hyvä! :)

Ja sitten eilen, eli sunnuntai. Molemmat pääsi taas mukaan, mentiin tälläkertaa treenailemaan tohon ala-asteen kentälle, mukana menossa oli myös Kati sekä kääpiösnautseri Pepsi ja pk.saksanseisoja Tyyne. Laitoin Ruutin kiinni penkkiin ja Tuiskun jätin makoilemaan kans siihen ja sit katoin vähän miten Pepsi ja Kati tekee tokoa, yritin antaa neuvoja ja testailla mikä toimii ja mikä ei :) Sitten pidettiin Pepsille taukoa ja otin Tuiskun tekemään seuraamista. Hitto :O Sehän oli aivan intopinkeenä muka taas. Käännökset oli NIIN upeita, koira oli oikeasti niin messissä ku olla ja voi, keskittyi melkein satasella ja reagoi käännöksiin tosi upeasti ja piti paikkansa hienosti! Varsinkin oikealle käännökset (jotka on aina ollu enemmän tai vähemmän väljiä) oli eilen tosi kivan tuntuisia! Ja näyttikin sivusilmällä ihan kivalta, en sitten tiedä miltä se kentänlaitaan näytti. Mutta fiilis oli eilen kohdillaan! Seuraamispätkien jälkeen otin vielä metallinoudon, josta yllätyin myös. Koira läks hyvin perään, nosti suhteellisen reippaasti ja palautti melkein laukalla! O__O Yleensä se metallia hakee huonosti, ottaa huonosti ja tuo tosi huonosti. Mutta jotain oli tapahtunut, ehkä se ei vaan meinannu edes tajuta että se _on_ metallikapula :D Jaa-a, mutta kiitettävästi teki! Ja palautus oli kans hyvä, pa oli ok hyvä ja piti kapulaa "tiukasti" suussaan ku kokeilin, miten löysästi se sitä pitää. :) Rauhoittelin ja silittelin Tuiskun kuonoa kun kapula oli suussa ja sanoin "kiitos" odotin hetken ettei pudota sitä käskystä mutta ei! Odotti että itse pidän kapulasta kiinni ja sitten irroitti. Tennispallo toimi siitä palkkana, sen perään köntys lähtikin mallikkaasti ja yllättävän riehakkaasti. Palautus sitten tökki, Tuisku juoksi suoraan penkeille makoilemaan ja unohti pallon jonnekkin välille? :O Hä. Menin katsomaan mikä siihen nyt tuli niin rouvan silmään oli lentänyt kentästä hiekkaa eikä hän enää ollut kykeneväinen tekemään mitään. No, innostin sitä lähtemään uusiksi, otin pienen onnistuneen seuraamisen ja palkkasin turvallisesti maksamakkarasta, jonka jälkeen annoin luvan mennä takaisin siihen penkeille makoilemaan.

Vuoroon tulee Ruuti, joka on kiljunut äänensä käheäksi ollessaan AIVAN TOTAALISEN YKSIN penkissä kiinni AINAKIN IKUISUUDEN. Voi luoja sitä kiljumisen ja räyhäämisen määrää "MIKSI MÄ OON YKSIN HAE MUT HETI SINNE PRKL!"... No. Intoahan siinä yllättäen sitten piisaskin taas :P Samoja juttuja, seuraamista, pari luoksetuloa ja liikkeestä maahanmenoa (Joo, vaikka lauantaina mietinkin että pitää jättää se pois) muttaku on nyt niin hienoa ku se osaa sen jotenkin, vihdoin ja viimein :D Ei mulla Rutusta kummempia ole, kivasti meni, ja junnataan tosi kivasti paikallaan! ... Ärh.

Tuisku takaisin. Tunnarin piilottelua heinikkoon, kissanruoka / naudanmaha sekoitus odottamassa rasiassa. Tajusi rasian idean jo tosi hyvin, oli taas varastamassa sinne. NO, otin takaisin sivulle ja lähetin sen kapulalle lähempää joka oli melkein edessä. MUTTA EI! Anteeksi nyt mutta voi saatana, miten vaikeaa tolla pässille voi olla tuo?! MENNÄ SUORAAN ETEENPÄIN? Kun se lähtee aina etsimään sitä vasemmalta tai oikealta, MIKSI? Eihän se haju nyt NIIN kierrä, että se haisis sieltä. Eilen ei edes tuullut. No lyhyesti ja ytimekkäästi. Kaikki 3 toistoa oli ihan ... piip. Niinpä. No, teimpä itsekkin virheen ku aattelin sen menevän hyvin vieraassa ympäristössä, mutta eeeeeeikait se nyt vieraassa paikassa voi hyvin mennä ku ei se mene tutussakaan ympäristössä vahvasti. Argh.
Mä vaan niin vihaan tunnaria, onkohan jo tullut selväksi kaikille? ... >:|

Mutta silti, oon ollut ihan tyytyväinen meidän treenailuihin nyt :) Tänään taidetaan pitää vapaapäivä, tosin voisin käydä tekemässä jäljet tuonne pellolle muhimaan ja odottelemaan ajamista. On vähän suunnitelmia Tuiskun varalle tulevaisuuteen, mutta saas nähdä, miten menee ;) Mutta, nyt voin sanoa, ettei se jäljen ajaminen välttämättä olekkaan niin turhaa ;D VAIKKA, mulla meneekin sielä tänäänkin hermot, tiedän sen jo :P Mutta jos mä yrittäisin hillitä itseni, poltan mielikuvitus savukkeen samalla ku koira jäljestää, eiköhän se siitä.

Provinssiinkaan ei oo enää pitkä <3