Eilen se sitten tapahtui! Tuisku teki IHAN (melkein) oikean tunnistusnoudon! :) Isot kiitokset vielä Jennille, joka jaksaa kuunnella ruikutustani päivästä toiseen ja ohjata meitä eteenpäin tässä loputtomassa urakassa ;D Sain siis hyviä neuvoja ja eikun kokeilemaan!

Ensin otin pussista siis "tyhjän" kapulan ja kapulan, mitä lääpin (pyörittelin käsissäni) hetken. Pidin tyhjää kiinni pihdeillä ja omaa sormillani. Kun koira tarjosi oman kapulan nuuskuttelua, palkka. Tätä hetken aikaa kunnes hermorakenne romahti ja siirryin eteenpäin.
Kapulat lattialle. Merkkasin tussilla vielä omani, että tunnistan varmasti. Koira sivulle ja vapautus kapuloille. Ei haistanutkaan väärää vaan otti empimättä oman suuhunsa --> Teki taas saman, eli otti vaan jonkun suuhunsa sen enempää ajattelematta, eli olisi voinut yhtä hyvin ottaa sen vääränkin. Vaihdoin kapuloiden paikkaa ja laitoin namit sinne väliin, otti eka namit sieltä jonka jälkeen kävi molemmat läpi ja otti omansa empimättä! Hehh, ehkä tuuria mutta kuitenkin, oon tyytyväinen :D
Toistoja, otti kerran vääränkin mutta aika äkkiä ymmärsi ottaneensa väärän, kun palkkaa ei tullutkaan ja äiti ei sanonut mitään. Viimeinen toisto oli upea! Haisteli ensin väärän ja oikein hyökkäsi omalle kapulalleen! WOU! Siihen olikin hyvä lopettaa. Tämän jälkeen soittelin pari hysteeristä puhelua: "VOITKO KÄSITTÄÄ TUISKU TEKI MELKEIN OIKEAN TUNNARIN?" Tästä se lähtee, ainakin toivottavasti :)

Ruutin kanssa otettiin ulkona mätsäristä saaduilla näytenappuloilla seuraamista ja yllätyin! Ruuti seuraa jo 10 askeltakin! En tosiaan ole ottanut sen kanssa noin pitkää vielä, mutta huvikseni kokeilin ja onnistui! Kulkee kontaktissa, ei seilaa ees taas vaan paikka pysyy siinä suunnassa hyvin, lähemmäs sitä pitäisi vielä saada niin alkais olemaan passeli! Sitten toki vaan varmuutta lisää :) Käännöksiä paikallaan ja liikkeestä ohjaamalla, ei ongelmia. Varmuutta lisää näihinkin. Lelupalkalla treenattiin nyt maahanmenoa ja voi hiisiläinen :O Se on ihan tykki! Suorastaan tipahtaa maahan, kuin kivi! :D Ehkä vielä nopeampi, mitä Tuiskulla ja Tuiskullakin on mielestäni upea maahanmeno (Tai, oli ennen liikkeestä istumista!) Pari luoksetuloa lelupalkalla, paljon taistelemista ja "vääntämistä" koiran kanssa liikkeiden jälkeen, herneaivo on alkanut tarjoamaan itse mulle leluaan "Leikkisitkö mun kanssa?" :O Hieno homma :) Namit ja lelut toimii siis palkkana, palloja se vaan ei vieläkään suostu tuomaan mulle takaisin ;D Pikkuisenkin kanssa treenit meni hyvin, helppo motivoitava tuo on Tuiskuun verrattuna ja EHKÄ ne palaset alkaa loksahtelemaan sieltä joskus paikoilleen... Toivottavasti.

Tänään tehtiin sitten taas Tuiskun kanssa tunnaria. laskipa mielialaa :/ Tuli taas esiin se, ettei se haistele niitä vaan ottaa jonkun. Parilla ekalla kerralla teki huonosti, sitten ku tajusi ettei palkkaa heru tuolla niin työskenteli paremmin. Pari onnistunutta ja lopetettiin. Heittelin kapulaa sille huoneessa ja käskin hakemaan ja tajusin tuon pitävän kapulaa suussaan ihan päin helvettiä! :O Pitää sitä niinkuin jotain piippua, tosi nice! :D Väännettiin sen kanssa sit hetki ja lopetettiin, huomenna päivä uus!

Ostin eilen itelleni uuden kirjahyllyn <3 Taisiis, tossa on kaks ylintä hyllyä lasiovien takana (Palkinnot mahtu!) sitten tavallinen hylly ja alhaalla taas kaksi hyllyä ovien takana, jonne sain tungettua kaikki koulumappini :) Maanantaina pitäis käydä jotain koreja etsimässä tuohon, sais koirien tavaroita kätevästi siihen.

JA oltiin tänään mummolassa. Laihialla siis. Lueskelin jälleen tätä meidän sukukirjaa eli "Kaukosen sukua Ylistarosta 1760 - 1990" tms ja hoksasin sieltä pelottavan jutun :o Yhden kaverin poikaystävä on mulle sukua :O WTF! Tiiänpä nyt omaa sukuani 1672 vuoteen asti :D 10 ihmistä minun ja tämän 1672 vuonna syntyneen välissä on, eihän se paljo mitää oo :DD

Minna
Riitta
Jouko
Hilja
Frans
Jaakko
Matti
Matti (toisen kerran)
Matti (KOLMANNEN!)
Susanna
Elias
Matti

... Aika siistiä! :D