Ruutu nimittäin. Treenailtiin äsken ennen aamuruokaa, tässä selostus.

Ensin Tuisku, jolle olin käynyt tekemässä ruudun ja vienyt sinne kupin odottamaan (kaivoin montun ja heitin kupin sinne ettei koira näe sitä...). Otin Tuiskun pihalle ja ekana otettiin hyppynoutoa. Kapula lensi aikalailla sivuun, mutta hakuvauhdissa ei sinällään ollut taaskaan moitittavaa, tuonti oli jälleen hidas mutta hyppäs kuitenkin molemmilla kerroilla. Uudestaan (jolloin noutokapula sanoi myös sopimuksensa irti...) ja sama juttu. Pitäis vissiin alkaa ottamaan esim ruoan yhteydessä tuota niin sais palautuksen ripeämmäksi, avoimessa ainakin ruoka toimi kun koira oli epävarma irtoamaan hypylle... Otettiin vielä kerran metallilla, tarttu Tuiskuksi aika varovasti kapulaan "ällö" fiiliksellä :o Yleensä se on tykänny enemmän metallista mut tää päivä on nyt muutenki semmonen ettei ois kannattanu kenenkää herätä. Perkele!
Luoksetuloa, seisomisia. Pallolla palkkasin, teki tosi hitaasti :o Tai siis selvästi hidastaa vauhtia käskyn saatuaan ja loppujen lopuksi pysähdys on napakka. Mutta ku mä haluan että saisi sen pysähtymään napakasti heti kun käsky TULEE ;D Mikään ei riitä. Näitä pari toistoa ja loppuun läpäri, ei ennakoi.
Sitten seuraamista, ensin lyhyempiä pätkiä ja palkka ja lopuksi "jumbo". Varmaan parisen minuuttia seuruutin ja kävin läpi voittajan jutut pariin kertaan, lisäksi otin juoksusta ja hitaasta käännöksiä sekä pysähdyksiä. Kaikki oli ok, koira tulee (korvat lintassa niinkuin aina) häntä heiluen, hyvällä paikalla ja hienolla draivilla. En kyllä tosin koiraa katsonut seuruuttamisen aikana mutta se tuntu hyvältä ! ;D Tähän voi siis olla melkeimpä taas tyytyväinen, kun sen sais seuraamaan kokeessakin noin nii jippii!
Sitten se uitun ruutu. Menin lähetyspaikalle ja näytin koiralle ruutua, tai ohjasin sen pään ruutua kohden ja sanoin "missä eteen? missä?" Koira tuli skarpiksi ja lähetin sen, annoin varmuudeksi vielä käsimerkinkin. Koira lähti hiippailemaan eteenpäin ja meni haistelemaan heinikkoa. Just joo. Takas sivulle ja uudestaan. Lähti reippaammin mutta hidasti ennen ruutua, teki käännöksen ja haki pallon ja toi sen mulle? VITTU MINÄ MITÄÄ PALLOA HALUNNUT, perkele! No, vielä kerran. Menin lähemmäs, ja lähetin. Tässä vaiheessa koira oli jo niin paineessa ettei sitä olis saanu millään liikkumaan nopeammin. Mutta, kun lähetin ruutuun sanoin "ole hyvä" niin sit tajusi :D Eli, sillä ei oo minkään valtakunnan käsitystä siitä ruudusta vaan ruokakupista, vaikka ruoalla, näkyvällä "kimmokkeella" ollaan tehty vasta 2 kk? Sitä ennemmin tehtiin aina namialustalla, jota koira ei nähnyt. Voi kiesus, tätä siis treenaamaan ja koiralle varmuutta ILMAN minkäänlaisia kimmokkeita, palkka tulee vaan ja ainoastaan multa. Mitäs sitten ku se koetilanteissa oppii: "Ei sielä ruokaa kuitenkaan ole, turhaa mä sinne meen?" Niiiiimpä. Mietintämyssyyn, perkele.

Sitten Ruuti, joka oli kiljunut äänensä käheäksi sisällä. Tein sille saman jutun tuon ruudun kanssa, kuppi valmiiksi niin ettei koira tiedä. Otettiin aluksi seuraamista, mikä meni ihan hienosti, paikka ja kontakti rakoili vähän eikä koira keskittynyt. Pari nopeaa pysähdystä, ei vaikutusta. Otettiin lyhyempää, parin askeleen seuraamista. Sit mulla naksahti ja nyppäsin niskavilloista kun pudotti kontaktinsa heti -> koiraan tuli skarppia, pari askelta ja hirrrrmupalkka. Uudestaan ja koira oli tosi hienosti kuulolla, n. 7 askeleen seuraaminen ja taas isopalkka ja vapautus. Viimeiset pätkät olikin mielenkiintoisia. Sanoin "seuraa" niin koira menee maihin :o Siis ei silleen maihin et "ÄLÄ LYÖ ENÄÄ" vaan ihan ku otettais paikallamakuuta :D Sain sen seuraamaan ja kohta se vetää taas maihin, ihan ku ois ennakoinu liikkeestä maahanmenoa? Ilmeestä tosin näki et "Voi hitto, mitäköhän mä tein, suuttuuko äiti?" Kannustamalla ja kimittämällä sain sen pysymään joten kuten mukana, mut.... En tiä. Viikon tauko ei tehnyt hyvää seuraamiselle :D Pitäis nyt oikeesti alkaa miettimään, mikä mättää. Koira ei keskity, se mättää.
Hyppyä. No joo, niissä ei mitään, hienosti irtoaa mutta se loppu pitäis saada kuntoon. No, onhan meillä aikaa...
Ja sitten se ruutu. Ruutille tein saman eli "näytin" missä ruutu on ja lähetin. Koira juoksee täysillä etiäpäi, niin täysillä että kaataa yhden merkeistä ja sit hokaa "AI TÄSSÄ SE RUOKA ON KIITOS NAM" :D Mutta, enemmän käsitystä sillä on tai siis enemmän varmuutta tuon liikkeen kanssa. Ruutin nokka toimii sen tutkana, se uskaltaa tehdä mitä tahansa kun jossain haisee ruoalta (tai miltä tahansa) Tuisku ei taas oo mikään nenänkäyttäjä eikä luota siihen.

Mutta joo, viime viikko menikin pesuhuone remppaa tehdessä, ei tullut tehtyä koirien kanssa oikeastaan yhtään mitään. Lenkeillä toki käytiin mutta mitään treenaamiseen viittaavaa ei tehty... :P Ehkä mä taas virkistyn ja tapan itseäni pala palalta kun hakkaan päätäni seinään noiden ja itseni kanssa, mutta on se antoisaa sitten ku saa ne taas pelittämään :) Antoisampaa varmasti kuin se, että saa "jokapaikanhöyläkoiranteenteenteenteen" toimimaan ;)