Tuiskun selekäongelmat o palannu, jihuu saatana. Joulukuullahan se poksautti ristiselän eteisessä, liukkaalta kaakelilta ku pomppas ulos, siinä vaiheessa en tajunnu mitään muuta kuin ihmettelin miten se liukastui eteiseen ku tultiin takaisin sisälle vaikka se köpötteli semmosta mummovauhtia. Oltiin lähdössä lappalaiskoirien yhteislenkille ja yleensä ku vedän toppahousut jalkaan se on Tuiskulle selevä merkki siitä notta lähretähä pihalle pitemmäksi aikaa ja yleensä se riahuu ja kilijuu "mennään jo" -tyylillä. Silloin se kuitenkin vaan makas keittiössä ja katsoi mua, yritti ehkä 3 kertaa nousta ylös mutta lysähti aina uudestaan maahan. Wtf? Kutsuin sitä luo, tuli lyödyn näköösenä, venytteli etupään (mitä se tekee aina ku lähdetään jonnekkin, se on muuten vaan iloinen, tokokokeessa itseään rauhoitellakseen tms) ja yritti venyttää myös takaosaa - armoton kiljahdus, aivan ku se olis "unohtanu" kipunsa ja luuli toimivansa niinkuin ennenkin. Selkä aristi ja kuumotti, koira ei hypänny mua vasten, ei antanu "tanssittaa" ja sängylle se kiipesi vaivaisesti, ei oikeastaan hypännyt. Sängyltä se ei uskaltanut tulla enää alas. Kipulääkekuuri aloitettiin seuraavana päivänä, 4 päivää rimadyliä kaksinkertasena annoksena ja viimeset 2 päivää normaalina. Jos tabujen välillä oli pitempi aika (12 h) koirasta näki heti että lääkkeen teho alkaa hälvetä ja muuttui vaivaisemmaksi, ulkona käytiin aluksi hihnalla, sitten yksinään Tuisku ja kuurin loputtua uskalsin päästää noi yhtäaikaa pihalle (riehumisriski), soppelisti oli semmoset -25 kelit sillon, takki oli päällä ulkoillessa. Joulu aatonaattona kuuri loppu ja koira jaksoi pitkät lenkit hyvin, ravasi normaalisti ja näytti nauttivan elämästään.

Pitkin tammikuuta on kuitenkin näkynyt jonkunlaisia muutoksia käyttäytymisessä - Ravi näyttää kummalta, "pompottaa" takapäätään yllättävän paljon, laukka näyttää turhan vaivalloiselta ja raskaalta. Meillä on täällä kotona puulattia (kesällä hiottu ja lakattu) ja keittiössä on muovimatto. Jos Tuisku liikkuu liukkaalla ravilla, takajalat luistaa sivusuunnassa melkeimpä aina, yleensä se köpöttelee sellaista hidasta peitsiä tuossa jolloin ei näjy mitää erikoista. Hieromisaika siirtyi tän kuun loppuun tuon kröhimisen takia, 21.2 käydään hierojalta hakemassa arvio mitä sielä lihaksissa on tapahtunut. Mutta miksi kokonainen päivitys tämän takia? Vaikka spondyloosi ei lapinkoirilla olekkaan (?) yleinen, on se mahdollista. Mutta sitäpä on turha spekuloida (spekuloin kokoajan ja mietin mitä hittoa sitten tehdään, minkä asteinen se on jne) enempää, 18.3. on varattuna kuvausaika Tuiskulle ventelältä, lonkat, selkä ja kyynärät. Saa nähdä, peukut pystyyn ettei olis mitään..............................