"Tuiskulle lisää hömppäilyä tokossa, tuloksista luovuttu. Mielen ja kehon virkistykseksi kuitenkin puuhaillaan haun, jäljen ja tokon merkeissä edelleen."


Tuisku hömpötteli tokon parissa, vähän, mutta sitäkin iloisemmin ja suuremmalla tarmolla :) Hakumetsällä mumma ei tainnu käydä kertaakaan, jälkiä ajettiin kokonaista kaksi :P Ja kuten kaikki muistaa niin Tuisku tosiaan sairastui pari viikkoa tuon 2012 tavoitteet -kirjoituksen jälkeen addisonintautiin. Lääkitystä ei ihan hirveästi tarvinnut hakea vaan aika nopsaan meiän luottolekuri Sini sai annokset kohilleen ja ollaan elelty ihan normaalia elämää :) En voi vieläkään kiittää tarpeeksi Takalan Eläinklinikkaa, ihanaa, ystävällistä ja osaavaa hoitohenkilökuntaa sekä tietty tätä "meidän" ihanaa luotto-Siniä Tuiskun (ja omistajan mielenrauhan;)) erinomaisen hyvästä hoidosta ja siitä SUURESTA syrämmestä minkä annoitte meille silloin kun huoli rakkaasta ystävästä oli aivan sanoinkuvailemattoman suuri! Kiitos, kiitos, KIITOS! <3 Tuhikui -mumi on messis toivottavasti vielä piiitkään <3

 
"Ruutille nyt ne pennut, jumalauta! Neiti täyttää kesällä 5 joten kesän juoksusta se astutetaan, uros mietinnässä. Agilityssä varmuutta molempiin ja varsinkin ohjaajan levottomat kädet haltuun :P Kepit pitäis nyt tänä vuonna saada vihdoin valmiiksi :D Tokossa jatketaan tekniikkaa ja hyvänmielen reenejä, ei kisatavoitteita. Hakua olis mukavaa alkaa ottamaan vähän vakavammin ja enemmän ja oppia siltä saralta enemmän, katsotaan onko reeniporukkaa miten :) Metsäjäljeltä pitäis saada pikkusen höyryjä pois ja kepit + ilmasut mukaan. Muuten pysytään terveenä mieluusti, kohennetaan kuntoa ja vältetään lento aata!"

- Ruutille ei pentuja :(( Kevään juoksu tuli ja meni, synnytys olis ollu tosi huonoon aikaan mulle ja eikä ollu kyllä urostakaan, ylläri :/ Syksyn juoksusta kokeiltiin ensimmäistä kertaa astutusta ja kolme onnistunutta astumista olikin, pariskunta oli ihan in lööööv mutta iliman tulosta jäätihin :/ Vaikka tulos jäi laihaksi niin oon silti todella onnellinen koko keissistä, tutustuin aivan ihaniin ihmisiin ja varsinkin Juskankankaan Tarja ansaitsee suuren suuret kiitokset, oot aivan huippu ja KIITOS että sain tutustua teikään! <3
Agissa saatiin jo hommaa pelaamaan ihan kivasti ja varmuutta ja oikeaa fiilistä :) Levottomat kädet pysyivät mukana koko kauden mutta pysyivät välillä kurissakin ;) Kepit ei oo kunnossa mutta ehdottomasti paremmalla tolalla.
Tokossa jatkettiin tekniikkaa ja välillä oli semi-onnistumisiakin :) Hakua ei alettu ottamaan vakavammin ku ei oo reenikavereita :( Keväällä käytiin yks rauniokurssi jossa koettiin monen monta kammottavaa hetkeä koiran rynniessä milloin missäkin kasan päällä ja milloin kukakin oli jonkun avonaisen betoniputken alhaalla ja koira katselee kasan päältä "HEI, SE MAALIMIES ON TUOLA 5 METRIN SYVYYDESSÄ, HYPPÄÄNKÖ?" ... Hyh hyh. Ruuti teki metsäjälkiä varmaan kokonaista 5 kpl koko vuonna, höyryjä ei saatu pois saati sitte mitää ilimasuja yms mukaan ::D Pysyttiin suht terveenä, syksyinen ilmalento aalla tuntui ja näkyi koko kisakauden. Suurkiitokset TMI Terveystassu aka Jaana-Kaisa, iliman sua olis ollu aivan turha haaveella edes viidestä kisastartista, saati sitten niistä 32 startista joita tehtiin maalis-syyskuu välillä. KIITOS, oot kyllä kultaakin kalliimpi :) !
Kohennettiin kuntoa, 15 kilsan ravilenkit tai 15 kilsan metsärallittelut + samoilut ei tunnu missään :) Ketteryyttä, syviä lihaksia ja kropan hallintaa ollaan tehty monenmoisilla harjoitteilla ja alakaa tulostakin tulemaan ;) ! 


"Varmastiina, opettelee lähinnä aksaa. Siinä ohessa tokoa ja maastoja, mikä hyvältä tuntuu. Näyttelyissä käydään kunhan turkki vähän kasvaa ja neiti muutenkin kehittyy. Ei mitään suurempia siis, lihaskuntoa tällekkin ja ketteryyttä. Ai niin! Varman anoppi (Eli Laikon emäntä :D) haasto et startataan ens jouluna pentujen kanssa sitte noissa Wallsportin kisoissa :D Joten se on Varman tavoitteena!"

Varma opetteli aksaa, huonommalla ja paremmalla onnella - juoksujen jälkeinen n. 3 kuukautta kestävä megamasennus vähän rajoittaa tuota reenaamista :P Nyt kun se alkaa olemaan taas vastaanottavaisella fiiliksellä, sillä alkaakin taas juoksu. :P Nartut... Varma joko toimii tosi kivasti tai sitten ei mitenkään, ollenkaan, yhtään. Joo-o, edelleen ON/OFF . 
Näytelyissä käytiin kahdesti, ryhmiksessä huhtikuussa (JUN EH) ja erikoisnäyttelyssä lokakuussa (NUO EH). Lihaskuntoa on tehty tällekkin, uinti oli kesän ykkösjuttu tänäkin vuonna ja metsässä rallittaminen päättömästi syksyllä on myöskin kivaa. Varma on yllättävän nopea ja sulavaliikkeinen typykkä, reagoi myös käskyihin yms nopeasti. 
Agissa ei starttia tänä vuonna teherä, ei rahkeet aivan piisaa semmoseen. Ens vuonna joulukisoissa? Siihen täytyy taas laskea se puolivuotta reenitaukoa juoksumasennusten takia ;P
 

"Tänä vuonna siis TÄNÄ vuonna neljän kuukauden päästä meitä kutsuu Lontoo http://www.larc-en-ciel.com/wt2012/tour/index.html#london ja L'arc~en~ciel!"

Ja TÄNÄ vuonna me ne nähtihin <3 <3 <3 Aivan HUIPPU reissu Jennin ja Katin kanssa Londoonihi, huippua, huippua, huippua! Keikka oli mahtava, reissu oli mahtava ja tytskät oli tietty mahtavia :) Kiitos vielä, seuraavia seikkailuja miettiessä ;) 

Mitäs muuta 2012? Ei ihmeempiä, alkuvuodesta tosiaan Tuisku sairastui, keväällä käytiin Lontoossa, kesällä laitoon ensimmääsen reiän naamaani (lävistyksen, medusan), kesäloma peruuntu (ei taaskaan lappiin :(( ), kisailtiin ahkerasti Ruutin kanssa ympäri Suomeaki välillä, olin leirillä ohjaajana, sain yhtäkkiä itelleni uuden , valmiin kisakoiran (Nitan ex-projektikoira Funi) jonka kanssa kisattiin 4 starttia (2 x LUVA, 1 x 5 ja 1 x 10), syksy odoteltiin juoksuja ja Ruutilla oli mies täällä heilastelemassa viikon verran ja ny ollaanki tässä.

Mutta yksi Kannuskoira on taas joukostamme poissa :(( Aito ja alkuperäinen, meidän Peltola nelosen EKA koira ja meiä äijjä, Mooske thö bernese lipui ajasta ikuisuuteen 11.09.2012 :( En oo käynytkään Katin luona sen jälkeen kun Manusta on aika jättänyt, voi olla että on aika tyhjää ja (hiljaista) avata ovi kun pappa-beeeniiiii ei olekkaan ovella pullon kanssa vastassa :( Kiitos Manu niistä lukemattomista nauruhepuleista mitä saatiin kokea toilailujasi seuratessa ja kiitos Kati että annoit Manulle juuri sellaisen elämän kuin pieni-Berni vaati. Mooske oli ainutlaatuisin pieni mörriäinen, ikävä. :( <3

http://www.youtube.com/watch?v=DC-qVU58Nk4 <3 <3