Meinas olla eileen pikkuuse pitkä päivä :D Kuudelta aamulla pakkasin autoon Funin ja Ruutin ja lähdin ajelemaan 300 km kohti Lietoa. Vähän hirvitti ajella yksin aamusta noin pitkä matka mutta hyvin se meni, mietiskelin mm. tulevien pentueiden nimiteemoja :D Ja lauloin (vanhaa <3) Apulantaa :) Olin ilmoittanu Funin ykkösten kahteen viimeiseen starttiin eli Chen ja Dhen ja laskeskelin että paikalla olis hyvä olla 10:30 ja ajelin sen verran rivakasti että olin paikalla jo varttia vaille kymmenen :P Menin normisti ilmottautumaan ja tyypit oli pikkuse kysyvän näkösiä ja sitte
"Niin sä tulit vasta äsken?" ...
"Joo?"
"Joo, tuos sun takana on menossa teidän eka rata ja maksien rataantutustuminen oli jo..."
"? Mä oon ilmottanu sen kahteen viimeiseen starttiin!"
"Eiku Bhen ja Dhen"
"..... >___< !!"

Siirsivät meidät sitte beeltä A-radalle :) Kivat järkät, hyvä ohojaaja xDD Kiitos TSAUlaiselle ylitoimitsijalle hyvästä "palvelusta" :D
A:lla tuomarina oli Viitasen Anne, sujuva ja kiva rata oli tehtynä :) Funi oli semireipas, harmi että puomin alastulo kusi ja vitonen sieltä :P Deellä tuomaroi Asko Jokinen, vähän kinkkisempi mutta ei paha sekään - halli ei selkeesti ollu Funin juttu ja oli ehdottomasti ahdistuneempi ja varovaisempi - pari kieltoa eli 10. Funi läks samalla reissulla takaasi kotiansa, olipa kiva reenailla vähän erilaista koiraa ja kisaillakkin, kiitos Nita mahdollisuudesta!! :)

Vaikka mä niin vannoin viime vkl ettei Ruuti enää tälle vuotta kisaa nii ;) Niihä siinä kävi että lähettii kokeilemaan mikä on päivän fiilis. Alotettiin neljän startin urakka Asko Jokisen agiradalta joka oli VAIKEA! Tai mulle oli, sielä oli semmosta outoa putkiaitasöheröä nurkassa ettei mitää rajaa, numerot oli oikee piilotettu rataantutustumises ja argha, meni paljon aikaa että tajus edes mitä sielä pitäis tapahtua ja sitte huudettiin jo pois :/ HUOH. Koirassa oli virtaa ja fiilistä radalle ja kasille tehtiin puhdasta rataa ja oltiin oikeeseen suuntaan menossakin mutta sitteppä se totaalinen blackout iski eikä _mitään_ käryä mitä sielä radalla pitäis tehdä :( Siispä vauhdilla ja jeejettelyillä pois radalta... AHDISTAVAA, ikinä oo tullu tuollasta fiilistä ::(
Seuraava rata oli sitte Viitasen agirata. Selekeesti mukavee ja järkevämpi mitä edellinen ;P Kiitos edellisen radan, Ruutilta oli sen kokonen tatti ottassa ettei mitää rajaa :P Se sipsutteli ja meni semmosta keinuhevoslönkötilönkötiä ettei mitää rajaa ja mitä, PUHDAS rata !! O__O ;( Sarvis onnitteli radan jälkeen nollasta ja sanoinkin että jos tuolla lönköttelyllä saadaan LUVA niin kyllä hävettää :P Ja LUVAhan sieltä sitten tuli, aika ... Hmm, -0,48 sek :DD Tiedä pitääskö itkiä vai nauraa... Huoh...
Ja taas takasi Jokisen radalle jossa oli selkeempää linjaa jo ku edellises, alku oli vähän kysymysmerkki, miten se pitäis ottaa... Ruuti lähti etevästi takaakiertoon, ei suostunu hyppäämään sitä oikeinkaan ja jatkettiin siitä rata loppuun niinku pitikin ja meni nopiaa ja hienosti! HYLlyhän sieltä tuli vaan oon tosi tyytyväinen nimenomaan itseeni - HYLLYSTÄ huolimatta otin ittiäni niskasta kiinni ja ohjasin huolella loppuun saakka enkä päästäny sitä koiraa sen "inhottavan" kohdan takia lähtemään poiskaan :D HYVÄ MINÄ! :D
Viimesellä radalla alko jo vähän fiilis hajoamaan eikä muisti meinannu enää riittää, tuntu ihan siltä et filmi päässä pätkii oikeasti, välillä muistin radan kirkkaasti ja seuraavaksi ku katoin niin ei ollu mitään käryä enää :D Ruuti kielsi heti ensimmääsen aidan ja oli ihan angstinen, jatkoin tämänkin kuitenkin loppuun saakka ja annoin sille mahdollisuuden jopa mennä kepit iha ite ;) Vauhtia löyty loppua kohti tuollekkin radalle, jännä miten fiilis koiralta paranee het ku tulospaine katoaa :P HYL siis tuoltakin radalta ku en jääny korjaamaan sitä aitaa.. Summasummarum: Vaikka tuo tylsä, hidas ja HUONO nollarata tuottikin meille sen LUVAn joka kyllä vähän tylsistyttää niin onneksi nuo kaksi hyvää HYL rataa kohentaa mieltä ees pikkusen :D Eli meillä oli yks semikiva rata ku noi kolme rataa yhdistää :D Hahah. Kaikenkaikkiaan kuitenkin tyytyväinen, Ruutilla alkaa olemaan juoksu jo aika lähellä ja käytös sen mukaista :P Parhaat kisakuukaudet vauhdin puolesta on siis kolme - neljä kuukautta juoksun jälkeen JOS sille ei kehkeydy mitään hirveää valeraskautta... Viime vuonna se oli loka-joulukuussa parhaimmillaan (neljä ja viis kuukautta juoksusta) ja tänä vuonna touko - kesäkuussa (3-4 kk juoksusta). Nyt tosiaan jäädään oottelemaan sitä juoksua ja mahdollisesti sen seuraamuksia! :D Jos seuraamuksia tulee niin aksaamaan palataan keväällä / kesällä, miten kunto antaa myöten. Kakkosissa vielä, yks LUVA puuttuu ja sitten saadaan taas taukoilla ja treenata kolmosiin, sinne meillä ei tosiaan ole rahkeita vielä... Jos koskaan....

Loppuun videot vielä, Nitalle kiitos kuvaamisesta! :)

1/4 D-Agirata, HYL
2/4 A-Agirata, LUVA
3/4 B-Agirata, HYL
4/4 C-Hyppyrata, HYL


Semmosia. Mulle on iskeny taas tää joka syksyinen treenivimma :P Viime viikolla taidettiin suurinpiirtein joka päivä tehdä jotain, käytiin jopa ajamassa torstaina jäljet! :) Tuisku oli ihan super pätevänä, jälki oli suora ja ehkä jonku 150 m mut mumma pääsi pätemään ja se lienee pääasia ;D Varmalle liian vaikea jälki ku tein sen alunperin Ruutille mut Varman jälki oliki vaikeammas paikas niin tein sen Ruutille :P Hyvin seliitetty... Ehkä tarttee palata ihan basic hommiin tuon teinin kanssa :) Ruuti taas puuskuttaa jäljellä neliveto päällä hullunkiilto silmissä, ei tuosta kyllä ikinä PK-jäljelle olis ku hosottaa menemään iha pöllönä, vois kepit jäädä mettään :/ Eipä sillä että mä sitä BH-kokeeseenkaa saisin :D Saati tekemään pk tottiksen noutoja jne jne jne... Mut MEJÄä vois miettiä, toki ampumisia pitäis käydä kuuntelees mitä se niistä sanoo, luonnetestin jälkeen (oli autossa koko päivän ampumapaikan vieressä...) on nimenomaan starttipistoolia kuunnellu ja kauhistellutki, tiedä mitä se haulikosta tai kivääristä sanois...
Lauantaina käytiin tekemässä Ruutin ja Funin (ja Jonnan) kanssa pienet lauantaitokot, Ruutille paikallamakuu piilossa (vaihto lonkalle, tarttee opetella se maahanmeno kunnolla ;P) muuten ok, seuraamisia - löysä, tylsä diipadaapa, ei oikee minkäänlaane ja sitte noutoja jotka oli samanlaista diipadaapaa :P Torstaiksi olis seuraavat reenit sovittu, toivottavasti ollaha vähä paremmalla fiiliksellä :D Mumma tosin on mukana myös joka saa nostettua mun tokofiiliksen pilviin kyllä, sen kanssa tokoilu on vaan niin parasta. Parahin mumma! <3

Loppuun vielä pari Jonnan nappaamaa kuvaa meidän "tokoilusta". Kiitos Jonnalle! :)