Kiva että välillä vuoristorataa myös siihen toiseen suuntaan ja tänään ainakin Tuiskun osalta TODELLAKIN toiseen suuntaan. Jos verrataan meidän treenejä esimerkiksi viime viikon perjantaihin niin Tuisku singahti pohjalta täysillä pinnalle ja siitäkin yli. Ihan älyttömän mukavat 15 min kulahti äsken Teen kanssa! Tehtiin pitkästä aikaa ruudun loppuosan seuraamista. Ekat toistot oli vähän kökköjä mutta parani loppua kohden huimasti :) Tyyppihän reagoi tänään kaikkeen nanosekunnissa. Jos ei siis lasketa niitä kahta ekaa :P Pitää tosin ottaa tuota joskus valoisallakin, tää yöllä treenaaminen on siitä huono ettei kokeet oo koskaan tähän aikaan. Noh, otettiin luoksetuloja, pysäytyksiä (yritin demonstoida Tuiskulle ruudussa pysähtymistä) mutta JOO, se juoksi eteenpäin...  Pysähtyi ku seinään käskyn kuultuaan MUTTA... :D Harmi et se lysähtää istumaan aina. Kesällä nopea istuminen oli ongelma, nyt ongelmana on se ettei se muuta teekkää ku istu :D Mut täytyy näköjään alkaa opettamaan seisomista aikalailla alusta asti uudestaan jos sen haluaa nopeaksi ja varmaksi... Eihän siinä mitään jos sais opettaa koiraa ku se on tuollaisella fiiliksellä. Luoksetuloja, älyttömän nopeita! En ottanut kertaakaan kokeenomaisesti, lopussa joko lelupalkka tai muuta säätöä ja tälläkertaa näistä oli jopa hyötyä! En tiedä mikä tänään sitten oli, yhtä laamana se sisältä lähti mitä yleensä mutta pihalla virkistyi kummasti ja heilutti häntäänsä taukoamatta ja halusi niitä juustonpaloja :D Seuraamista tehtiin yllättäen myös, tänään oli myös moottoria mukana ! Ei voi ku syvään henkäistä, toisaalta siitä että treenit olivat aivan upeat ja toisaalta taas siitä ku tää on tällästä vuoristorataa - koskaan ei tiedä. NOH, jos minä en saa tehtyä lappalaisilleni tarpeeksi yllättäviä treenejä niin noi tekee sen mun puolesta. Tuisku varsinkin. Tui oli niin ttaitava ! <3

Entäs Ruttunen? Iloisenahan se taas pihalle pinkaisi kun Tuiskun sisälle päästin. Tyyppi ehti heittämään monta rinkiä pihalla ennenku olin siinä vaiheessa että voin pyytää sen sivulle. Seuraaminen taas ensimmäisenä ja yritin jättää perusasennot todella vähälle vaan suoraan palkasta seuraamaan jne. Ei tuu turhaa hinkkaamista eikä koiran into kerkeä laskemaan + se perusasento ei koe inflaatiota, näistä huomioista Jennille kiitokset :D Välillä paikka oli todella hieno, tiivis ja lapa oikealla kohtaa, välillä taas seilaili menemään ties missä. Yritin saada aikaiseksi mahdollisimman lyhyitä ja ytimekkäitä toistoja joista saisin palkkattua vielä just oikealla hetkellä. Lyhyet pätkät jäi tänäänkin aikalailla unholaan, alku aina tökkii tuolla ja matkan pidetessä parantaa paikkaansa kokoajan. No, ainakin sillä pysyy kontakti! :D Mutta ehkä, ehkä se tajuaa siitä jo jotain! Pysähtymisiä yritin ottaa mahdollisimman vähän, pari ekaa oli tosi kökköjä kun pysähdyin siinä vaiheessa kun koira oli kaukana, pysähtyi siis myös kauas. Mutta mikä tässä on hyvää? Ainakin tiedän sen että se pysähtyy niille sijoilleen ;) Seuraamisesta pysähtyminen on kyllä semmonen minkä sain taottua tuolle yhtenä kesäisenä iltana hienosti kaaliin :) Eli paikkaa paikkaa ja vielä kerran paikkaa treenattava. Ja myös valoisalla treenaaminen vois olla kova juttu Kuutosen kanssa. Luoksetulo, ei myöskään kokeenomaisesti, perusasennon karsimista pois siis. Matka oli pitkä ja vauhti oli aika hurja :D Jos olisin ottanut perusasentoon niin ois rysähtänyt ja lujaa. Onneksi en ottanut :D Luoksetulon jälkeen päästin sitä vähän vapaalle ja käveleskelin tuossa pellolla sen kanssa. Kutsuin välillä luo ja käskin maahan - ihan tajuttoman hienoja rysähdyksiä neidiltä! Eikä tarvii ees käsimerkkiä enää, JJEE! Ja erottaa istumisen ja maahanmenonkin eli se kuuntelee! :D Niin joo, paikallaoloa tehtiin kanssa ihan lyhyeltä etäisyydeltä tosin, pari kertaa kävin palkkaamassa. Neiti makasi rauhallisesti minua kokoajan tuijottaen eikä edes vaihtanut lonkalleen! Ruuti oli ihana kun treenien alussa tuli taas haastamaan ja repimään hihasta, älytön neiti.

Ei niitä voi varmaan koskaan ymmärtää. Mutta tänään oli hieno päivä varsinkin kun suunnittelin Ruutin alokasdebyytin tapahtuvat VIIMEISTÄÄN 12.9 Seinäjoella. Samoin Tuisku jatkaa VOIVOI-uraansa sielä. Saa nähdä, miten jatkossa menee, olisko äiskän pikku-herneaivo valmis jo kesällä. Tai keväällä. Katsotaan.

Mahtava fiilis :) Seuraavat treenit ajattelin maanantaille, huomenna pidän taukopäivän ja sunnuntai on auttamatta taukoa kun lähden Keuruulle ryhmänäyttelyä katsomaan. Sii juu Jenni, kolmas viikko jo <3