ettei tää onni ja autuus kestä kovinkaan kauaa. Sjoen kisojen jälkeen reenailtiin ahkerasti ja kisattiin seuraavan kerran Kokkolassa Tienhaaran kahdella radalla (joista toisen tuomaroi kuitenkin Virkkala). Alussa heti kämmiä, jäin pyörittään ekoja aitoja paikalleni kun valssilla olisin saanut koiraa kurvissa "löysemmälle" mutta kuitenkin, ekassa kurvissa koira kynti vähän hallinpohjaa mutta jatkoi nätisti, olin mielessäni miettinyt että JOS alla ei oo yhtään ratavirheitä niiin ohjaan ne kepit sille mutta jos virheitä on niin kokeilen hakeeko ite. Putki, rengas, kepit oli vähän hankala ku piti päästä keppien "helpommalle" puolelle ja sekaannuin ja rynnistin eka liian lähelle keppejä ja sit annoinkin sen mennä ite ja tokihan se meni toiseen keppiväliin :/ Siitä vitonen, kepitti loppuun ku saatiin alku kuosiin :)  Putkelle toivoin sen irtoavan vaikka omat tossut näyttikin ihan muualle - kielto. Putken jälkeen tehtiin virhearviointi ja Ruuti rysäytti itsensä suoraan riman päälle, puomilta kontaktivirhe ja siinä se, vielä pari sekkaa yliaikaa! Voi hyvä luoja! :( Niin kauan meillä menikin hyvin. Tokalle radalle lähdettiin ihan unessa ja tahmasena, 3 ekaa estettä suoritettiin ja jätin radan siihen, koira ei selvästikkään ollut täydessä terässä... Perjantaina alkoikin sitten kunnolla venyttely ja kipuilu eli jotain sieltä meni rikki, TAAS! :( Kipulääkettä ja kylymää, pietarsaaren kisat jäi väliin ja sunnuntaina käytiin Jaanalla vaihteeksi, lukkoja niskassa ja lapojen välissä, koira oli todella tukkoinen ja kipeä, melekee yhtä pipuinen mitä sen lokakuisen a-ilmalennon jälkeen... :/ Tuosta olikin puhetta ja on aika todennäköistä että Ruutin mennessä agia on aina vaara siihen että tuo selkä kipeytyy sen syksyisen homman jälkeen, eli vinksahtaa herkemmin mitä normaalilla, traumattomalla koiralla kun kävi niin paha tälli silloin :( Aikaista sanoa ehkä tässä vaiheessa mutta kolmosen kisat saadaan kyllä unohtaa... Jos Ruuti alkaa hajoilemaan kisoissa / treeneissä ja Varma mitataan maksiksi niin sittempä mulla ei oo agilityyn taas koiraa ollenkaan, hohhoijaa.

Tänään olis ollu Vaasassa kisat jotka peruin tottakai myös. Kipulääkekuurin jälkeen Ruuti on ollu ok, saanut juoksennella jo Varman kanssa vapaanakin mutta aika rauhallisesti pyritään vielä ottamaan. Jos on päässy enemmän spurttailemaan niin silloin on iltaisin ollut vähän tukkoisempi ja venytellyt enemmän mut muuten jo niin ok että uskalsin ilmoittaa seuraaviin kisoihin. Tokoakin pitäis reenailla mut ei jaksa.

Varman kanssa on reenitty aksaa nyt enemmän ku Tuutikki on saikulla ja on se vaan mukava eläin :) Todella nopea ja ohjattava, hakee esteitä hienosti ja on hmm, Varma suorittaja ;D Kävästiin sen kanssa jopa epiksissäkin, lisästarttilaisena minimölleissä ja yks kielto aidalta (ohjaajan totaalihämmennyskämmi) ja puomin alastulo pompattiin (hmm, outoa et mulla on koira jolle pitää oikee opettaa kontaktit!) mut kaikkineen meni aivan superisti :) Ulkona odotellessa Vartti ei hötkyilly mitään, nukku sievästi mun vieressä :) Sit ku mentiin halliin ja laitoin sen istumaan lähtöön nii joha tuli tytteliin eloa! :) Pääääteevä. Varma on kyllä kans semmonen koira joka opettaa ohjaajaansa aivan sairaan paljon - noin herkän koiran kanssa on pakko tehdä kompromisseja jos haluaa sen saada toimimaan _hyvin_ ja pakko pitää pinna kurissa jos asiat ei menekkään niinkuin suunnittelee. Kerrassaan kyllä omituinen, ihana ja opettavainen, maailman iloisin Varttiina.

Tuiskukin voi hyvin, vetelin sen koneella klaniksi, nyt on hippoone kesätukka :) Kontrollissa käytiin parisen viikkoa sitten ja lääkitystä muutettiin pikkuusen ja ruokaan lisätään vähän suolaa päivittäin jos sillä sais natriumia korkeammalle :) Parin kolmen kk päästä uus kontrolli sitte...

Loppuun vielä linkit meidän kuvat.fi -sivustolle mistä löytyy melkee kaikki mun ja Ruutin kisaradat + se Varman eka episrata. :)